Vuodenvaihteen muutoksia 2023: Uusi muutosturva yli 55-vuotiaille, työttömien opiskeluun helpotuksia ja apua sähkömenoihin
Työlainsäädäntö
Palkkaturvalain uudistus parantaa hyväksikäytön uhrin asemaa
Palkkaturvalain uudistus tulee voimaan vuoden 2023 alussa. Uudistus parantaa vakavan työperäisen hyväksikäytön uhrien asemaa. Uhreilla on jatkossa muun muassa pidempi aika palkkaturvan hakemiseen.
Työnantajan saaman rikostuomion perusteella hyväksikäytön uhri voi hakea palkkasaataviaan kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun tuomio on tullut lainvoimaiseksi.
Palkkaturvaa voidaan maksaa työperäisen hyväksikäytön uhrille myös silloin, kun asiassa ei ole annettu tuomiota. Jos palkkaturvaviranomainen toteaa, että kyse on vakavasta työperäisestä hyväksikäytöstä, uhri voi hakea palkkasaataviaan 18 kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä.
Palkkaturvajärjestelmä antaa työntekijälle mahdollisuuden hakea palkkasaataviaan, jos työnantaja on maksukyvytön. Palkkaturvana maksetaan muun muassa palkkaa, vuosilomakorvausta ja päivärahoja.
Lue lisää:
Palkkaturvalain uudistus parantaa hyväksikäytön uhrin asemaa (SAK)
Työttömyysturva
Oikeus soviteltuun työttömyysturvaan myös poikkeuksellisen työajan tilanteissa
Jatkossa työntekijällä on oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen myös poikkeuksellisen työajan tilanteissa, jos työn luonteesta ja olosuhteista voidaan päätellä, ettei työntekijän työaika ylitä kokoaikatyön rajaa. Muutoksen myötä nykyinen vakiintunut soveltamiskäytäntö työajan poikkeuksellisesta arvioinnista tulee myös lakiin. Usein kyse on tilanteista, joissa työntekijän palkka ei perustu työaikaan eikä hänen työaikaansa valvota, mutta työajan osittaisuus voidaan siitä huolimatta osoittaa.
Erityinen sovittelujakso ja siihen liittyvä laskennallinen palkka ovat olleet korona-aikana väliaikaisesti pois käytöstä. Nyt näistä monille vaikeasti hahmotettavista säännöksistä luovutaan pysyvästi.
Maksuperusteista työttömyysturvan sovittelua selkeytetään. Muutokset koskevat yhtä kuukautta pidemmältä ansaintajaksolta maksettua työtuloa ja työajan tarkastelujaksoa, kun työntekijän päivittäistä työaikaa on lyhennetty esimerkiksi lomautuksen vuoksi.
Muutokset tulevat voimaan 1.1.2023.
Lue myös:
Soviteltuun päivärahaan muutoksia vuodenvaihteessa (Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö TYJ)
Tekijänoikeuskorvaukset eivät enää leikkaa työttömyysturvaa
Tekijänoikeuskorvaukset eivät vuoden 2023 alusta lähtien enää heikennä sovittelun työttömyysetuuden määrää. Muut immateriaalioikeuksiin perustuvat korvaukset kuten rojalti, käyttökorvaus ja korvaus työsuhdekeksinnöistä huomioidaan kuitenkin myös jatkossa työttömyysetuuden sovittelussa ansiotulona.
Työttömien sivutoiminen opiskelu helpottuu
Työttömien mahdollisuudet opiskella sivutoimisesti työnhaun ohessa ilman pelkoa työttömyysturvan menettämisestä helpottuvat vuoden 2023 alusta lähtien. Jatkossa opintojen pää- ja sivutoimisuutta arvioidaan opintojen laajuuden perusteella vain tiettyjen erikseen määriteltyjen opintojen osalta. Muilla kuin erikseen määritellyillä opinnoilla ei ole vaikutusta työnhakijan oikeuteen saada työttömyysturvaa. Osana työllistymistä edistävää palvelua suoritettavat opinnot eivät myöskään vaikuta työttömyysturvaan.
Omaehtoisia opintoja arviolta yli kuukauden ajan opiskelevia työnhakijoita on aikaisemmin koskenut alennettu työnhakuvelvollisuus. Vuoden 2023 alusta alennettu työnhakuvelvollisuus rajataan koskemaan vain sellaisia omaehtoisia opintoja opiskelevia, jotka eivät ole suorittaneet peruskoulun tai lukion jälkeistä tutkintoon johtavaa, ammatillisia valmiuksia antavaa koulutusta. Muut yli kuukauden ajan omaehtoisesti opiskelevat työttömyysturvan saajat ovat lähtökohtaisesti täysimääräisen työnhakuvelvollisuuden piirissä eli heidän pitää hakea neljää työpaikkaa kuukaudessa ja heille järjestetään työnhakukeskustelut kolmen kuukauden välein.
Työttömyysturvan lisäpäivät poistuvat asteittain – tilalle 55 vuotta täyttäneiden uusi muutosturva
Työttömyysturvan lisäpäivät poistuvat kokonaan vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiltä. Vuonna 1963 ja 1964 syntyneillä lisäpäivien alaikäraja nousee vuodella: vuonna 1963 syntyneillä alaikäraja nousee 63 vuoteen ja vuonna 1964 syntyneillä 64 vuoteen. Muutos ei vaikuta jo työttömyysturvan lisäpäivillä oleviin henkilöihin eikä vuonna 1962 tai sitä ennen syntyneisiin.
Nykyisen työsopimuslaissa säädetyn muutosturvan lisäksi voimaan tulee uusi muutosturva kaikille tuotannollisin tai taloudellisin perustein irtisanotuille yli 55-vuotiaille, jotka ovat olleet vähintään viisi vuotta saman työnantajan palveluksessa. Uusi muutosturva koostuu muutosturvarahasta ja muutosturvakoulutuksesta.
Uuden muutosturvan piiriin kuuluva työntekijä on oikeutettu arvoltaan kahden kuukauden palkkaa vastaavaan TE-toimiston hankkimaan muutosturvakoulutukseen sekä yhden kuukauden palkkaa vastaavaan muutosturvarahaan. Uuden muutosturvan saadakseen työttömän on ilmoittauduttava työnhakijaksi TE-toimistoon 60 päivän sisällä irtisanomisesta.
Muutosturvarahaa maksavat työttömyyskassat ja Kela. Raha ei vähennä työttömyyspäivärahaa tai siirrä sen alkamisajankohtaa. Työttömän on haettava muutosturvarahaa itse kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä.
Uusi muutosturva rahoitetaan muutosturvamaksulla, joka muodostuu irtisanovan työnantajan osasta ja yhteisestä osasta. Yhteinen osa rahoitetaan korottamalla kaikkien työnantajien työttömyysvakuutusmaksua.
Työllistymisvapaita pidennetään työntekijöillä, jotka ovat täyttäneet 55 vuotta ja ovat työskennelleet vähintään viisi vuotta samalla työnantajalla. Nykyisin työllistymisvapaan pituus on 5, 10 tai 20 päivää työntekijän irtisanomisajan pituudesta riippuen. Vuodesta 2023 alkaen työllistymisvapaiden pituus on 5, 15 tai 25 päivää. Työllistymisvapaata voi käyttää osaamis- ja työkykykartoituksen tekemiseen ja muutosturvakoulutuksen aloittamiseen.
Uudistus vahvistaa lisäksi yli 55-vuotiaiden saman työnantajan palveluksessa vähintään kolme vuotta työskennelleiden oikeutta lyhennettyyn työaikaan. Tämä koskee myös tilanteita, joissa työntekijä on jäämässä osa-aikaiselle sairauslomalle, varhennetulle vanhuuseläkkeelle tai osatyökyvyttömyyseläkkeelle. Jos työntekijä esittää työnantajalle pyynnön siirtyä osa-aikatyöhön, työnantajan on ensisijaisesti pyrittävä järjestelemään työt niin, että osa-aikatyö onnistuisi. Työntekijällä ei kuitenkaan ole subjektiivista oikeutta lyhentää työaikaansa.
Lakimuutokset tulevat voimaan 1.1.2023. Uutta muutosturvaa koskevia säännöksiä sovelletaan ja irtisanovan työnantajan muutosturvamaksu peritään, jos palkansaaja on irtisanottu tuotannollisista tai taloudellisista syistä 1.1.2023 tai sen jälkeen.
Lue lisää:
Lainsäädäntöön muutoksia 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamiseksi (Valtioneuvosto)
Usein kysyttyä työttömyysturvan lisäpäivien poistosta ja muutosturvasta (Sosiaali- ja terveysministeriö)
Työttömyyskassojen määrä vähenee
Kuljetusalan työttömyyskassa sulautuu vuodenvaihteessa Avoimeen työttömyyskassaan ja Sähköalojen työttömyyskassa Työttömyyskassa Aariaan. Vuonna 2023 työttömyyskassojen yhteismäärä laskee siten 18:sta 16 kassaan.
Muu sosiaaliturva
Osasairauspäivärahaan ja ammatilliseen kuntoutukseen muutoksia
Osasairauspäivärahan edellytyksenä oleva kokoaikatyön määrittely muutetaan siten, että kokoaikatyöllä tarkoitetaan pääsääntöisesti työtä, jossa säännöllinen työaika on vähintään 30 tuntia viikossa. Joillain aloilla, esimerkiksi opettajien osalta, kokonaistyöaikaa ei välttämättä määritellä viikkotyötunneissa. Siksi 30 viikkotyötunnin vaihtoehtona on aikaisemman kaltainen säännös siitä, että kokoaikatyönä pidetään työtä, jossa työtekijän työaika on asianomaisella alalla normaalisti sovellettavan kokoaikaisen työntekijän työajan pituinen.
Osa-aikaisen työn aloittaminen jo sairauspäivärahan omavastuuajalla ei estä omavastuuajan kulumista ja osasairauspäivärahan saamista. Osasairauspäivärahan enimmäisaikaa pidennetään 150 arkipäivään.
Kansaneläkelaitoksella ei ole enää velvollisuutta järjestää ammatillista kuntoutusta, jos asiakkaalla on työeläkelaitoksen voimassa oleva ennakkopäätös oikeudesta työeläkekuntoutukseen.
Kansaneläkelaitoksen maksama kuntoutusraha ei enää jatkossa edellytä työelämän ulkopuolella olevan henkilön ammatillisen kuntoutuksen ajalta sitä, että henkilö on kuntoutuspäivänä kokonaan estynyt tekemästä työtään.
Ammatillisen kuntoutuksen odotus- ja väliajalta tulee oikeus Kelan maksamaan odotus- ja väliajan kuntoutusrahaan, jos kuntoutuja ei saa tuolta ajalta työstään toimeentuloa.
Osasairauspäivärahaa ja kuntoutusta koskevat muutokset tulevat voimaan 1.1.2023.
Yrittäjien eläkelakia täsmennetään
Yrittäjän eläkelaki (YEL) muuttuu vuodenvaihteessa. Lainmuutoksen myötä yrittäjän eläkelaissa säädetään työtulon säännöllisestä seurannasta ja siinä noudatettavasta työtulon tarkistamisen menettelystä eläkelaitoksissa. Säännöllisen seurannan ja tarkistamisen johdosta yrittäjälle vahvistettava työtulo vastaa jatkossa paremmin lain edellyttämää työtulon tasoa myös yritystoiminnan jatkuessa. Yrittäjän työtulon määrittelemisen perusperiaate säilyy entisellään.
Lakia täsmennetään, jotta työtulon arviointi olisi eri eläkelaitoksissa nykyistä yhdenmukaisempaa. Työtulon vahvistamisessa otetaan huomioon yksityisen sektorin kyseisen toimialan kokoaikaista työtä tekevien mediaanipalkka sekä muut yrittäjän työpanoksen määrää, yrittäjätoiminnan laajuutta, yrittäjän ammattitaitoa ja yrittäjän työpanoksen arvoa kuvaavat tiedot.
Lue lisää:
Yrittäjän eläkelaki YEL – mistä muutosesityksessä on kyse? (Työeläkevakuuttajat TELA)
Yksityisen sairaanhoidon Kela-korvauksia karsitaan
Yksityisen sairaanhoidon Kela-korvaukset muuttuvat 1.1.2023. Kela-korvausta ei voi enää saada suurimmasta osasta yksityislääkärin määräämiä tutkimuksia ja hoitoja.
Jatkossa kaikki yleis- ja erikoislääkärien vastaanottokäynnit korvataan tasasuuruisesti (noin 8 euroa/käynti). Vain psykiatrin ja erikoishammaslääkärin vastaanottokäynnit korvataan erikoistaksan perusteella.
Lääkärin tekemien toimenpiteiden korvattavuus poistuu joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Lääkärinpalkkioiden korvauksiin kohdistuvia rajauksia tarkennetaan valtioneuvoston asetuksessa. Jatkossa vain hammaslääkärin, psykiatrian erikoislääkärin sekä suu- ja leukakirurgian erikoislääkärin määräämät laboratorio- ja kuvantamistutkimukset ovat korvattavia. Myös psykologin tutkimukset ovat korvattavia.
Kela-korvausten muutokset vaikuttavat myös matkakorvauksiin. Yksityiseen sairaanhoitoon tekemästä matkasta saa korvauksen vain, kun siellä saatu hoito on Kela-korvattavaa.
Lue lisää:
Miten Kela-korvausten muutos vaikuttaa sinun sairaanhoitoosi? (Kela)
Pienituloisten lapsiperheiden tukiin väliaikaisia korotuksia
Useita lapsiperheiden tukia korotetaan vuoden 2023 ajaksi:
- Opintorahan huoltajakorotusta nostetaan 10 eurolla kuukaudessa.
- Lapsilisän yksinhuoltajakorotusta nostetaan 5 eurolla kuukaudessa.
- Toimeentulotuen alle 18-vuotiaiden perusosa nousee 10 prosenttia.
- Työttömyysturvan lapsikorotusta nostetaan noin 20 prosentilla: 24–45 eurolla lapsiluvusta riippuen.
Lisäksi seuraaviin Kelan korvauksiin tulee väliaikainen helpotus tai korotus vuoden 2023 ajaksi:
- Sairausvakuutuslain lääkekorvausjärjestelmän vuosiomavastuu jäädytetään vuodeksi 2023 vuoden 2022 tasoon.
- Yleisen asumistukeen ja eläkkeensaajan asumistukeen sisältyvien lämmityskustannusten lämmitysnormia korotetaan 57 prosentilla vuodelle 2023.
- Kansaneläkelaitos voi päättää asumistuen maksamisesta suoraan vuokranantajalle, jos tukea saava laiminlyö vuokran maksun kokonaan tai osittain kahden kuukauden ajalta.
Väliaikaisten korotusten lisäksi yksityisen hoidon tuen hoitolisä nousee pysyvästi 100 eurolla kuukaudessa 1.3.2023 alkaen.
Lue lisää:
Pienituloisten lapsiperheiden tukiin väliaikaisia korotuksia (Kela)
Kelan maksamia etuuksia korotetaan yli neljällä prosentilla
Kelan maksamia etuuksia korotetaan kansaneläkeindeksin perusteella 4,2 prosenttia 1.1.2023 alkaen. Kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia ovat muun muassa kansaneläke, takuueläke, työmarkkinatuki ja peruspäiväraha sekä toimeentulotuen perusosa.
Indeksitarkistuksen perusteella yksinasuvan täysi kansaneläke suurenee 703,45 eurosta 732,67 euroon, takuueläkkeen täysi määrä suurenee 885,63 eurosta 922,42 euroon ja eläkettä saavan hoitotuen perusmäärä suurenee 75,58 eurosta 78,72 euroon.
Työttömälle työnhakijalle neljän viikon jaksoissa maksettava työmarkkinatuki tai peruspäiväraha on ensi vuonna 37,21 euroa päivässä (nyt 35,72 e/pv).
Lisäksi esimerkiksi lasten kotihoidon tuen hoitoraha yhdestä alle 3-vuotiaasta lapsesta suurenee 362,61 eurosta 377,68 euroon ja sairauspäivärahan vähimmäismäärä suurenee 30,71 eurosta 31,99 euroon.
Myös opintorahaa korotetaan kansaneläkeindeksin perusteella, mutta korotus tulee voimaan vasta uuden lukuvuoden alussa 1.8.2023. Jos opiskelija asuu itsenäisesti ja on täyttänyt 18 vuotta, opintoraha suurenee 268,23 eurosta 279,38 euroon kuukaudessa.
Lue lisää:
Kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia korotetaan 4,2 % (Kela)
Työeläketurvaa koskevat indeksit nousevat useita prosentteja
Työeläkeindeksi nousee vuonna 2023 noin 6,8 prosenttia vuoteen 2022 verrattuna. Työeläkeindeksillä tarkistetaan maksussa olevat työeläkkeet sekä muun muassa Kelan maksama kuntoutusraha ja työtapaturma- ja ammattitautilain mukainen eläke.
Palkkakerroin nousee vuonna 2023 noin 3,8 prosenttia vuoteen 2022 verrattuna. Palkkakerrointa käytetään tulevan työeläkkeen laskennassa. Sillä tarkistetaan muun muassa vuosiansiot eläkkeen alkamisvuoden tasoon.
Lue lisää:
Työeläkeindeksiin historiallisen suuri korotus vuodelle 2023 (Valtioneuvosto)
Tartuntatautipäivärahan myöntämistä koskevat väliaikaiset helpotukset päättyvät
Tartuntapäivärahan myöntämistä koskevat väliaikaiset helpotukset päättyvät 31.12.2022, jonka jälkeen päivärahaa varten tarvitaan jälleen tartuntataudeista vastaavan lääkärin päätös. Myös tartuntatautipäivärahan hakuaika lyhenee nykyisestä 6 kuukaudesta 2 kuukauteen.
Lue lisää:
Tartuntapäivärahan myöntämistä koskevat väliaikaiset muutokset päättyvät (Kela)
Sosiaalivakuutusmaksut 2023
Suluissa vastaava maksu vuonna 2022.
Työeläkevakuutusmaksu
Työntekijän osuus TyEL-maksusta:
- 17–52-vuotiaat työntekijät: 7,15 % (7,15 %)
- 53–62-vuotiaat työntekijät: 8,65 % (8,65 %)
- 63 vuotta täyttäneet työntekijät: 7,15 % (7,15 %)
Työnantajan keskimääräinen osuus TyEL-maksusta:
- 17,39 % (17,40 %) (koronavuonna 2020 alennettiin työnantajan maksua ja se kuoletetaan vuosina 2022–2025)
Yrittäjien eläkemaksu:
- Alle 53-vuotiaat yrittäjät: 24,10 % (24,10 %)
- 53–62-vuotiaat yrittäjät: 25,60 % (25,60 %)
- 63 vuotta täyttäneet yrittäjät: 24,10 % (24,10 %)
Sairausvakuutusmaksu
- Palkansaajan sairaanhoitomaksu: 0,60 % (0,53 %)
- Päivärahamaksu, jos palkka- ja työtulo vähintään 15 703 euroa/vuosi: 1,36 % (1,18 %)
- Eläkeläisen sairaanhoitomaksu: 1,57 % (1,50 %)
- Työnantajan sairausvakuutusmaksu: 1,53 % (1,34 %)
Työttömyysvakuutusmaksu
- Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu: 1,50 % (1,50 %)
- Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu, jos palkkasumma enintään 2 251 500 euroa/vuosi: 0,52 % (0,50 %)
- Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu 2 251 500 euroa ylittävästä palkkasummasta: 2,06 % (2,05 %)
- Työnantajan keskimääräinen työttömyysvakuutusmaksu: 1,54 % (huomioitu 1.1.2023 voimaan tulevan muutosturvan rahoitusta varten tehty erillinen 0,03 prosenttiyksikön korotus)
- Työnantajan maksama työttömyysvakuutusmaksu osaomistajasta: 0,52 % (0,50 %)
- Yrityksen osaomistajan maksama palkansaajamaksu: 0,75 % (0,74 %)
Lue lisää:
Sosiaalivakuutusmaksut (Verohallinto)
Työeläkemaksut vuonna 2023 (Eläketurvakeskus)
Vuoden 2023 työttömyysvakuutusmaksut on vahvistettu (Työllisyysrahasto)
Tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksut
Työnantajan maksama tapaturmavakuutusmaksu määräytyy palkan ja työn riskin mukaan. Ryhmähenkivakuutusmaksu peritään työnantajalta tapaturmavakuutusmaksun yhteydessä. Lisätietoa tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksuista löytyy tapaturmavakuutusyhtiöistä.
Verotus
Hyvinvointialueiden vaikutukset verotukseen
Hyvinvointialueet aloittavat toimintansa vuonna 2023, minkä myötä verotuloja ohjataan kunnilta valtiolle vuoden alusta. Kuntien kunnallisveroprosentteja alennetaan 12,64 prosenttiyksiköllä ja valtionverotusta kasvatetaan vastaavasti. Hyvinvointialueiden perustamisesta johtuvat verotuksen muutokset eivät merkitsevästi vaikuta palkansaajan kokonaisveroprosenttiin.
Manner-Suomessa kunnallisveroprosentit vaihtelevat 4,36:n ja 10,86 prosentin välillä vuonna 2023. Keskimääräinen kunnallisveroprosentti on 7,38.
Valtionverotuksen ja kunnallisverotuksen veropohjat yhdistetään. Tulosta tehtävät vähennykset myönnetään jatkossa samansuuruisena sekä valtionverotuksessa että kunnallisverotuksessa. Ansiotulovähennys, opintorahavähennys ja perusvähennys myönnettiin aikaisemmin vain kunnallisverotuksessa, mutta vuodesta 2023 alkaen ne myönnetään sekä valtionverotuksessa että kunnallisverotuksessa.
Invalidivähennys poistuu vuoden 2023 alusta alkaen ja vastaava rahamäärä kohdennetaan vammaispalveluiden kehittämiseen.
Muutokset eivät koske Ahvenanmaan verotusta.
Luontoisetujen, kilometrikorvausten ja verovapaiden päivärahojen muutoksia vuonna 2023
Luontoisetuarvot
Ravintoedun kustannusten ylärajaa korotetaan 12,70 euroon (11,30 euroa vuonna 2022). Etua voi edelleen käyttää myös ruoan kuljetuskustannuksiin.
Vapaan autoedun käyttökustannusten kaavamaisia arvoja on korotettu polttoaineen hinnan nousun perusteella 2 sentillä kilometriä kohden. Autoedun arvoa määrättäessä lisävarusteiden arvo lisätään auton uushankintahintaan siltä osin kuin lisävarusteiden arvo ylittää 1 200 euroa (850 euroa).
Verovapaat matkakustannusten korvaukset
Verovapaan kotimaan kokopäivärahan määrä nousee 48 euroon (45 euroa vuonna 2022), osapäivärahan 22 euroon (20 euroa) ja ateriakorvauksen 12 euroon (11,25 euroa). Verovapaa kilometrikorvaus nousee 53 senttiin kilometriltä (46 senttiä).
Lue lisää:
Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2023 (Verohallinto)
Asunnon ja työpaikan väliset matkakulut
Asunnon ja työpaikan välisten matkojen matkakuluvähennyksen tilapäiset korotukset ovat voimassa myös vuonna 2023. Vähennyksen enimmäismäärä on 8 400 euroa. Jos vähennyksen saa tehdä oman auton käytön mukaan, vähennys on 0,30 euroa kilometriltä. Käyttöetuautosta vähennys on 0,24 euroa.
Lue lisää:
Asunnon ja työpaikan väliset matkat (Verohallinto)
Asuntolainan korkovähennys poistuu
Verotuksessa on voinut vähentää osan vakituisen asunnon peruskorjausta varten otetun lainan koroista, samoin kuin vakituisen asunnon hankintaa varten otetun lainan korot. Vuonna 2022 koroista sai vähentää viisi prosenttia.
Vuonna 2023 korkovähennys poistuu kokonaan. Korkovähennyksen poistuminen koskee myös ensiasunnon velan korkoja.
Työtulovähennystä korotetaan 60 vuotta täyttäneille
Palkka- ja yrittäjätulojen perusteella tehtävää työtulovähennystä korotetaan porrastetusti 60 vuotta täyttäneille. Työtulovähennys tehdään verosta ja sitä korotetaan seuraavasti:
- 200 eurolla 60–61-vuotiaille
- 400 eurolla 62–64-vuotiaille ja
- 600 eurolla 65 vuotta täyttäneille.
Väliaikainen sähkövähennys alkuvuoden sähköenergiakuluista
Sähkövähennys on väliaikainen vähennys sähkön korkeiden hintojen vuoksi. Vähennystä voi saada, jos vakituisen asunnon sähkölaskut ovat suuret.
Vähennyksen voi saada vain 1.1.–30.4.2023 kulutetusta sähköenergiasta. Sähköenergian kulujen tulee olla neljältä kuukaudelta yli 2 000 euroa.
Sähkövähennystä voi hakea Verohallinnon OmaVero-palvelussa tammikuusta alkaen. Sähkövähennystä ja Kelan myöntämää sähkötukea (ks. alempana kohta Muut muutokset) tai toimeentulotukea ei voi saada samanaikaisesti.
Tarkemmat ohjeet sähkövähennyksen hakemiseen:
Sähkövähennys – voit saada verotuksessa vähennyksen suurten sähkökulujen perusteella (Verohallinto)
Sähkön arvonlisäveron väliaikainen alennus voimassa huhtikuun loppuun
Sähkön myyntiin sovellettavaa arvonlisäverokantaa on alennettu 24:stä 10 prosenttiin. Arvonlisäverokannan alentaminen koskee ainoastaan sähkön myyntiä, ei esimerkiksi sähkönsiirtoa. Alennettua verokantaa sovelletaan 1.12.2022–30.4.2023 tapahtuvaan sähkön myyntiin.
Lue lisää:
Sähkön arvonlisäveroa alennetaan väliaikaisesti (Verohallinto)
Muut veromuutokset
Virvoitusjuomaveroon muutoksia
Hallituksen esittämien virvoitusjuomaveron muutosten myötä sokerittomien ja vähäsokeristen juomien virvoitusjuomavero pienenee ja enemmän sokeria sisältävien juomien vero kasvaa. Muutokset odottavat vielä Euroopan komission hyväksyntää.
Tupakkavero nousee
Tupakkaveroa korotetaan vaiheittain vuosina 2022–2023. Kaikkiaan savukkeiden veroa korotetaan keskimäärin 13 prosenttia, kääretupakan 40 prosenttia, piippu- ja savuketupakan 24 prosenttia sekä sikareiden ja pikkusikareiden 31 prosenttia.
Jäteveroa korotetaan
Jäteveroa korotetaan vuodesta 2023 alkaen 70:stä 80 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle. Jäteveroa maksetaan vuodesta 2023 alkaen myös rakentamisessa ja purkamisessa syntyvästä kipsijätteestä.
Muut muutokset
Hyvinvointialueet vastaavat jatkossa sote-palvelujen ja pelastustoimen järjestämisestä
Sosiaali- ja terveydenhuollon, oppilas- ja opiskeluhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille 1.1.2023. Hyvinvointialueita on yhteensä 21.
Helsingin kaupungilla säilyy vuodenvaihteen jälkeenkin vastuu sote-palvelujen ja pelastustoimen järjestämisestä. HUS-yhtymä vastaa erikseen säädetyistä vaativan erikoissairaanhoidon tehtävistä alueellaan.
Oppilas- ja opiskeluhuollon osalta muutos tarkoittaa sitä, että hyvinvointialueet vastaavat jatkossa koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä kuraattori- ja psykologipalveluiden järjestämisestä.
Lue lisää:
Hyvinvointialueet ja sote-uudistus (Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL)
Kelan väliaikainen sähkötuki
Sähkön hinnan voimakkaan nousun takia vuonna 2023 on mahdollista saada apua sähkömenoihin. Ensisijainen tapa on hakea veroista sähkövähennystä (ks. tarkemmin yllä kohdassa Verotus).
Jos kotitaloudelle ei kerry veroja pienten tulojen vuoksi riittävästi, Kelasta voi hakea sähkötukea. Sähkötuessa on omavastuu, joka on 400 euroa kuukaudessa. Tuen määrä on 60 prosenttia niistä sähkömenoista, jotka ylittävät 400 euron omavastuun.
Sähkönsiirron kustannuksiin ei voi saada sähkötukea, joten niitä ei lasketa mukaan omavastuuseen eikä omavastuun ylittäviin sähkömenoihin.
Sähkötukea voi saada enintään 660 euroa kuukaudessa. Enimmäismäärän sähkötukea saa silloin, kun sähköenergiamenot ovat 1 500 euroa tai enemmän kuukaudessa.
Lue lisää:
Väliaikainen sähkötuki (Kela)
