Uusi direktiivi edistää harmaan talouden torjuntaa EU:ssa

Suomen kannalta tärkeimmäksi asiaksi Hellsten nostaa sen, että direktiivi sallii Suomen jatkaa taistelua harmaata taloutta vastaan oman lainsäädäntömme keinoin.

– Voimme jatkaa esimerkiksi kaikille työntekijöille pakollisen veronumeron käyttöä rakennustyömailla. Se on osoittautunut hyväksi keinoksi kitkeä pimeitä työntekijöitä rakennuksilta.

Toinen merkittävä asia on Hellstenin mukaan se, että Suomi voi jatkossakin vaatia toisesta EU-maasta lähetyn työntekijän työnantajaa nimeämään edustajansa Suomessa. Silloin virallisten asioiden hoitaminen on helpompaa ja ne tulee todennäköisemmin saatettua kuntoon.

Ennakkoilmoitus lähetettävistä työntekijöistä

Uutta Suomen lainsäädäntöön direktiivi saattaa tuoda siten, että voimme tulevaisuudessa vaatia ulkomaiselta työnantajalta ennakkoilmoitusta lähettämistään työntekijöistä – keitä lähetetään ja minne.

Säädöksen vahvistaa seuraavaksi EU:n ministerineuvosto. Sen jälkeen jäsenmaiden täytyy viedä muutokset omaan lainsäädäntöönsä kahden vuoden kulussa.

– Suomessa työlainsäädäntöön liittyvät asiat on perinteisesti valmisteltu kolmikantaisesti hallituksen, työntekijöiden ja työnantajien kesken. Niin tulee toimia nytkin, Hellsten muistuttaa.

Uudella direktiivillä tehostetaan lähes 20 vuotta vanhoja sääntöjä työntekijöiden lähettämisestä EU-maasta toiseen. Suomessa lopputulos nähdään positiivisena kehityksenä, mutta esimerkiksi Euroopan ammattiliittojen kattojärjestön EAY:n pääsihteeri Bernadette Ségol pitää monilta osin tulkinnanvaraista direktiiviä enemmän uhkana kuin mahdollisuutena.

– Me katsomme tässä tilanteessa, että lasi on puoliksi täysi, ei puoliksi tyhjä, Jari Hellsten kiteyttää Suomen ammattiyhdistysliikkeen kannan.

Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote direktiivistä
FinUnionsin uutinen direktiivistä 
Itse direktiivi