Tiedon puute este osatyökykyisten työllistymiselle
Monelta osatyökykyiseltä jää työpaikka saamatta, kun työnantajat eivät tunne osatyökykyisille suunnattua tukea.
– Vain joka viides työnantaja tietää, että tukea saa muun muassa osatyökykyisten työolosuhteiden muutostöihin tai apuvälineisiin, Vates-säätiön kehittämispäällikkö Jukka Lindberg totesi SAK:n Osatyökykyiset työelämässä -seminaarissa tiistaina.
Osatyökykyisten lukumäärää ei tilastoida erikseen. Arvioiden mukaan Suomessa on noin 250 000 ihmistä, joilla on jokin merkittävä haittaa aiheuttava vamma tai toiminnan vajaus. Työttöminä työnhakijoina arvioidaan olevan noin 40 000 osatyökykyistä.
Tiedon puute estää usein myös jo työelämässä olevan työsuhteen jatkumisen, jos työntekijän työkyky heikkenee esimerkiksi työtapaturman tai sairauden vuoksi. Pahimmillaan työterveyshuolto toteaa, ettei työntekijä enää sovellu nykyisiin tehtäviinsä, eikä työnantaja tarjoa työntekijälle mahdollisuutta työtehtävien muutoksiin tai työajan lyhentämiseen.
Sosiaali- ja terveysministeriö on parhaillaan rakentamassa verkkopalvelua, jonne kootaan osatyökykyisten työllistymistä ja työssä pysymistä edistävät keinot, etuudet ja palvelut. Verkkopalvelu on osa ministeriön Osatyökykyiset työssä -ohjelmaa.
Koordinaattorista tukea
Verkkopalvelun lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö on ohjelman puitteissa aloittanut työkykykoordinaattorien koulutuksen.
– Työkykykoordinaattori voi työskennellä esimerkiksi työnantajan, työterveyshuollon tai työ- ja elinkeinotoimiston palveluksessa. Koordinaattori räätälöi yhdessä osatyökykyisen kanssa eri keinoista sopivan kokonaisuuden, jonka avulla osatyökykyinen voi jatkaa työelämässä tai pääsee siihen mukaan, Osatyökykyiset työssä -ohjelman projektipäällikkö Raija Tiainen kertoi.
Helsingin työvoiman palvelukeskuksen asiantuntija Inkeri Närvänen kiitteli Helsingin kaupungin aktiivista otetta osatyökykyisten palkkaamisessa. Sen sijaan valtiolle Närvänen antoi pyyhkeitä.
– Valtion laitokset tarjosivat aikoinaan paljon työpaikkoja osatyökykyisille. Nykyisin valtio on lähes kokonaan lopettanut osatyökykyisten työllistämisen.
Vamma ei aina peruste osatyökyvylle
Invalidiliiton järjestöpäällikkö Anssi Kemppi korosti seminaarissa, ettei vamma tai sairaus tarkoita automaattisesti sitä, että henkilö olisi osatyökykyinen tarjolla olevaan työhön.
– Töihin päästyään vammainen voi olla täysin työkykyinen.
Kemppi kehotti ammattiliittoja tekemään yhdenvertaisuuskysymyksiin liittyvää yhteistyötä vammaisjärjestöjen kanssa. Luonteva yhteistyön kohde löytyisi esimerkiksi luottamusmieskoulutuksista.
– Näin voitaisiin edistää ainakin työkykyään menettäneiden työntekijöiden työssä pysymistä.