Selvitysmies esittää uuden teknologian ammattiliiton perustamista

Selvitysmies Lauri Lyly esittää raportissaan, että kuusi SAK:laista ammattiliittoa perustaisi uuden Teknologian ammattilaisten unionin (TEAM) vuoden 2010 alussa. Uusi ammattiliitto kokoaisi yhteen nykyiset Kemianliiton, Metallityöväen Liiton, Paperiliiton, Puu- ja erityisalojen liiton, Sähköalojen ammattiliiton ja Viestintäalan ammattiliiton. Liitto olisi ylivoimaisesti suurin ammattiliitto Suomessa. Myös näiden alojen työttömyyskassat yhdistyisivät.

Alla selvitysmies Lauri Lylyn tiedote raportista Teknologian ammattilaiset – yhdessä enemmän? Raportti löytyy pdf-muodossa oikeanpuoleisen palkin kautta.

Selvitysmies esittää uuden jättiliiton eli Teknologian ammattilaisten unionin (TEAM) synnyttämistä

SAK:laiset Kemianliitto, Metallityöväen Liitto, Paperiliitto, Puu- ja erityisalojen liitto, Sähköalojen ammattiliitto ja Viestintäalan ammattiliitto antoivat joulukuussa 2006 selvitysmies Lauri Lylylle tehtävän selvittää erilaisia rakennevaihtoehtoja liittojen yhteistyön tiivistämiseksi. Kuuden liiton tavoitteena on jäsenten edunvalvonnan ja sopimusturvan kehittäminen elinkeinoelämän rakennemuutoksessa.

Näillä liitolla on yhteensä 360 000 jäsentä ja se on 35 prosenttia SAK:n jäsenkunnasta. Liitot solmivat yhteensä 53 työehtosopimusta 24 eri työnantajatahon kanssa, joista pääosa on EK:n jäsenliittoja. Liittojen toiminta-alueen työpaikat muodostavat noin 75-80 prosenttia Suomen vientisektorista. Päivittäistä edunvalvontaa työpaikoilla hoitaa noin 12 300 luottamushenkilöä. Liittojen palveluksessa on 360 henkilöä.

Lylyn tänään liitoille jättämässä 120-sivuisessa raportissa käsitellään mm. toimintaympäristön ja edunvalvonnan muutosta, jäsenten odotuksia, liittojen keskeisiä toimintoja ja palveluita, jäsenmaksuja, hallintoa, henkilökuntaa, taloutta ja työttömyyskassoja. Niitä vertailtiin neljään erilaiseen toimintamalliin, jotka olivat nykyinen liittorakenne, nykyinen liittorakenne lisääntyvällä yhteistyöllä, ns. unionimalli sekä liittofuusio.

Raportin mukaan liittojen on perinteisen edunvalvonnan lisäksi siirrettävä painopistettä yhä enemmän mm. työpaikkojen kehittämistyöhön, ennakoivan edunvalvonnan suuntaan esimerkiksi koulutuksessa ja työvoiman tarjonnassa. Työehtoihin liittyvä sopimustoiminta muuttuu vääjäämättä toimintaympäristön muutoksen vuoksi. Haasteena on, miten liitot itse ohjaavat tätä muutosta. Liitot ovat hoitaneet perinteisen edunvalvontatehtävänsä kohtuullisen hyvin, mutta kehitettävää on kaikilla, etenkin uusien asioiden edunvalvontatyössä. Liittojen on vaikea siirtyä uusiin tehtäviin, koska vanhat tehtävät työllistävät paljon. Liitot tekevät myös paljon päällekkäistä työtä. Jäsenten odotukset eri edunvalvonta-asioissa ja tehokkain toimintaorganisaatio eivät aina kohtaa.

Jäsenpotentiaalia riittää jatkossakin

Kuuden liiton toimialueella on lähes nykyinen työntekijämäärä myös tulevaisuudessa eli jäsenpotentiaali on jatkossakin. Haasteena on, miten liitot saavat jäseniksi uusia ammattilaisia, määräaikaisia ja muita epätyypillisissä työsuhteissa olevia. Kansainvälisessä edunvalvonnassa sekä ulkoisessa ja sisäisessä viestinnässä on saatavissa helposti synergiahyötyjä. Kuusi liittoa ovat taloudellisesti vakaita. Niiden toiminta rahoitetaan pääosin jäsenmaksulla. Jäsenmaksuissa on melko suuret tasoerot. Liittojen varallisuudessa on myös merkittäviä eroja, mutta kaikki ovat varustautuneet kohtuullisesti mahdollisiin työtaistelutilanteisiin.

Liittojen kanssa samalla jäsenpohjalla olevat työttömyyskassat toimivat hyvin ja rahastointiasteet ovat niissä kunnossa. Toiminnalliset ja jäsenmaksuerot selittyvät niissä työttömyyden tasoeroilla ja soviteltujen päivärahojen määrillä. Liittojen kokonaisjäsenmaksuja heilauttelevat eniten työttömyyden vaihtelut.

Miten tästä mennään eteenpäin? Ennen rakennepäätöksiä liitoilla pitää olla halu muuttaa nykyistä toimintaa. Rakennepäätökset ovat vain väline. Haasteena on, että uusien rakenteiden pitäisi vastata myös huomisen ongelmiin.

Uusi liitto yhdeksän toimialasektorin pohjalle

Selitysmies esittää mm. edunvalvonnan monipuolistamiseksi, neuvotteluvoiman kasvattamiseksi, asiantuntemuksen kokoamiseksi, resurssien siirtämiseksi uusille alueille ja jäsenmaksujen alentamiseksi Teknologian ammattilaisten unionin ry:n (TEAM) perustamista Viestintäalan ammattiliiton sääntöjä muuttamalla. Se toimisi nykyisellä toiminta-alueella niiden ammattilaisten edunvalvojana, jotka työssään käyttävät, tekevät, huoltavat ja hyödyntävät paljon teknologiaa. Muut liitot &#;8221fuusioituisivat” uuteen organisaatioon yhteisen toiminnan alkaessa. Viestintäalan ammattiliitto on maan vanhin ammattiliitto. Lisäksi siirtymäaikana on helpompi tehdä uuden puolesta käytännön ratkaisuja jo olemassa olevan organisaation kanssa.

Uusi liitto muodostuisi vuoden 2010 alusta yhdeksän melko itsenäisen toimialasektorin pohjalle. Sektorit hoitaisivat pääosan toimialueensa tes-edunvalvonnasta, työelämän kehittämisestä sekä koulutus- ja elinkeinopolitiikasta. Sektorit olisivat:

• kemia
• kulutustavara
• logistiikka
• energia, tieto ja sähkö
• metalli ja elektroniikka
• paperi
• puutuote
• viestintä ja
• ympäristö.

Uusia asioita liitoille jätetyssä esityksessä ovat mm. sektoripohjainen hallinnon rakenne, edunvalvonnan painopisteen muuttaminen ja kehittämistoimien nostaminen perinteisen edunvalvonnan rinnalle, nettivaalit, jäsenyyden rakentaminen suoraan liittoon, toistaiseksi voimassaolevilla prosenttipohjainen ja määräaikaisilla sekä työttömillä euromääräinen jäsenmaksu, ammattiosastoille liittojen lomaomaisuuden siirto, sähköisen tiedonsiirron hyödyntäminen kaikessa toiminnassa, valtuuston valitsema määräaikainen sektorijohto, jne.

Ennen uuden liiton alkamista liitoilla olisi yhteinen projektihallitus, joka käsittelisi käytännön asiat ja nimittäisi valmistelutyöryhmät jne. Henkilökunta siirtyisi ns. vanhoina työntekijöinä TEAM:iin.

Uudessa organisaatiossa olisi Helsingin keskustoimiston lisäksi kuusi aluepalvelukeskusta ja maakuntatoimistot. Tampereelle sijoittuisi liiton koulutuksen ohjausyksikkö sekä osa rekisteritoiminnoista ja tutkimuksesta. Aluepalvelukeskuksiin sijoittuisi mm. sektoriasiantuntijoita, laki-, viestintä-, järjestö- ja koulutusasiantuntijoita. Maakuntatoimistot keskittyisivät toiminnassaan paikallisen sopimisen tukemiseen, työsuhdeneuvontaan, järjestäytymiseen, koulutukseen ja työvoimatarjontaan vaikuttamiseen. Toiminnassaan ja jäsenpalveluissaan liitto hyödyntäisi myös sähköisen tiedonsiirron ja call center -mallia.

Jäsenlehdestä tulisi 360 000:n levikillään yksi maan laajalevikkisimpiä lehtiä.

TEAM olisi ylivoimaisesti suurin ammattiliitto Suomessa 360 000 jäsenellään ja 12 300 luottamushenkilömäärällään. Sillä olisi noin 1 200 ammattiosastoa ja noin 300 palkattua työntekijää.

Paperiliitolle ja Sähköliitolle tehtäisiin erityisjärjestelyjä mm. niin, että osa niiden varallisuudesta sijoitettaisiin asianomaisiin alakohtaisiin sektorirahastoihin.

Uusi liitto synnyttäisi Suomen suurimman työttömyyskassan

Samalla esitetään työttömyyskassojen yhdistämistä. Siitä syntyisi maan suurin työttömyyskassa noin 285 000 jäsenellään, jolla olisi myös alueellinen palveluverkko. Sen koko mahdollistaisi vakaamman jäsenmaksun ja se kykenisi kehittämään toimintojaan joka alueella. Sähköinen asiointi olisi kaikilta osin mahdollista.