Samapalkkaisuusohjelman toteuttaminen on kunniakysymys
SAK:n valtuuston puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori:
Samapalkkaisuusohjelman toteuttaminen aikataulussaan on kunniakysymys sekä maan hallitukselle että työmarkkinajärjestöille, painottaa SAK:n valtuuston puheenjohtaja, Julkisten ja hyvinvointialojen liittoa JHL:ää johtava Tuire Santamäki-Vuori. Hän puhui SAK:n naistoiminnan 70-vuotisjuhlassa Helsingissä keskiviikkona.
Santamäki-Vuori pitää arvokkaana sitä, että suomalaisilla työmarkkinoilla on ensi kertaa sitouduttu aikataulutettuun tavoitteeseen naisten ja miesten välisten palkkaerojen kaventamiseksi. Naisten ja miesten välistä noin 20 prosentin palkkaeroa yritetään kuroa umpeen vähintään viidellä prosenttiyksiköllä vuoteen 2015 mennessä.
– Tämä tavoite on otettava tosissaan. Se edellyttää sitä, että työmarkkinaratkaisujen sopimuskorotukset tukevat naisvaltaisten alojen palkkojen korjaamista.
– Myös verorahoitteisen julkisen sektorin rahoitus on turvattava. Sen työntekijöistä suurin osa on naisia.
Osapuolten ei pidä vetäytyä sen taakse, että naiset ja miehet työskentelevät paljolti eri aloilla ja eri tehtävissä, Santamäki-Vuori huomautti. Usein esitetään, että tämän eriytymisen eli segregaation vähentäminen olisi paras keino korjata naisten palkkoja.
– Segregaation lieventäminen on tärkeää siksi, että sekä naisilla että miehillä pitää olla yhtäläiset mahdollisuudet hankkia koulutusta ja työtä omaa lahjakkuuttaan ja mieltymyksiään vastaavilta aloilta.
– Sen sijaan segregaation lieventäminen ei ole ensisijainen keino palkkatasa-arvon saavuttamiseksi. Myös niillä, jotka haluavat työskennellä esimerkiksi naisvaltaisilla hoiva- ja hoitoaloilla, on oikeus parempaan, tehtävien vaativuuden edellyttämään palkkaan.
Vakavana tasa-arvon esteenä Santamäki-Vuori näki myös pätkätöiden ylenpalttisen teettämisen etenkin julkisella sektorilla. Siksi on jatkettava niitä toimia, joilla voidaan vähentää perusteetonta pätkätyötä.
– Niiden rinnalla tarvitaan toimia, joilla voidaan parantaa pätkätyötä tekevien hyvinvointia. Pätkätyöntekijöiden tarpeiden painottaminen ansiosidonnaista työttömyysturvaa kehitettäessä on yksi tällainen keino.