Osa-aikatyön käyttö on perusteltava

Vastentahtoisen osa-aikatyön systemaattinen teettäminen on yhteiskuntamoraalinen ja poliittinen kysymys, toteaa SAK:n hankekoordinaattori Anu Suoranta. Eriarvoistuvilla työmarkkinoilla on kiinnitettävä huomio sukupuolten palkkaerojen lisäksi myös työn teettämisen tavan kautta syntyviin naisten ja miesten keskinäisiin tuloeroihin.

Vähittäiskaupassa työskenteli vuonna 2010 säännöllisesti yli 50 000 ihmistä osa-aikaisesti, hotelli- ja ravintola-alalla 23 000. Kuntasektorilla osa-aikaisesti työllistyi 58 000 kuukausipalkkaisesti ja lisäksi noin 13 000 tuntipalkkaisesti. Kunnissa osa-aikaisten työntekijöiden määrä on vuosina 2004&#;82112010 lisääntynyt 3,4 prosenttiyksikköä. Osa-aikatyön tuottamasta palkkaköyhyydestä kertoo se, että vähittäiskaupassa myyjistä 45 % ja myymäläkassoista peräti 68 % teki työtä, jossa viikkotunteja oli alle 31 (v.2010). Tämä kertoo työnantajien strategisista valinnoista, ei työntekijöiden halusta elintason downshiftaamiseen vähäisillä työtunneilla, tiivistää Suoranta.

Työn satunnaistaminen osa-aikatyöksi, yrittäjäriskin siirtäminen työntekijöille ja toimeentulo-ongelmien sysääminen sosiaaliturvajärjestelmän paikattaviksi huutavat työlainsäädäntöön kirjausta, jossa osa-aikatyön käytölle pitää löytyä perusteet. Yritysten keskinäisen työvoimakilpailun hillitsemiseksi Suoranta esittää, että osa-aikatyön käytölle määritellään työpaikkakohtainen katto ja lisätyön tarjoamisvelvoitteen rikkomisesta on seurattava työnantajalle tuntuvia sanktioita.

SAK:n hankekoordinaattori Anu Suoranta puhuu 13.7.2011 Porin SuomiAreenantilaisuudessa ILOistakin asiaa samapalkkaisuudesta. Tilaisuuden järjestävät ulkoministeriö, Tasa-arvoasiain neuvottelukunta, Samapalkkaohjelma sekä eduskunnan nais- ja miesverkostot.