Onko tarjolla vettä, voiko paahdetta paeta? – Kuumat kesät haastavat työsuojelua

Kaikki työpaikat eivät edelleenkään järjestelmällisesti varaudu sään ääri-ilmiöistä aiheutuviin työsuojelullisiin riskeihin. Kuumuuden lisäksi ilmastonmuutos tuo mukanaan muitakin vaaranpaikkoja.

Aurinko paahtaa, hiki valuu, ja olo tuntuu tukalalta. Kesät käyvät yhä kuumemmiksi, mutta kaikilla työpaikoilla ei vieläkään varauduta järjestelmällisesti ilmastonmuutoksen seurauksena syntyneisiin työsuojeluriskeihin.

– Sanoisin, että ei sitä vielä ihan kauheasti mietitä, toteaa Julkisten ja hyvinvointialojen liiton työelämäasiantuntija Merja Hyvärinen.

Samanlaisen vaikutelman on saanut Rakennusliiton työympäristöasiantuntija Tapio Jääskeläinen.

– Enemmänkin sitä saisi miettiä – ja myös tunnistaa olemassa olevia ja tulevia riskejä. Työsuojelussa ei saisi olla niin, että reagoidaan vasta silloin, kun tilanne on jo päällä.

Työn tauottaminen olisi yksi keino vähentää lämpökuormitusta. Mutta:

– Mihin menet pitämään taukoa, kun kaikki tilat ovat yhtä kuumia? Hyvärinen kysyy.

Moni huolehtii turvallisuudestaan itse

Merja Hyvärinen tiedusteli keväällä JHL:n kasvatus- ja ohjausalan ammattialafoorumin jäseniltä, millaisia toimia näiden työpaikalla on tehty työsuojeluriskien pienentämiseksi.

Tusinasta vastaajasta kolme mainitsi saaneensa työnantajalta aurinkovoiteita. Yhden työpaikalla on tarjolla henkilöstölle kivennäisvettä. Muutama mainitsi ilmalämpöpumpun, tuulettimen tai muun viilennyslaitteen, joilla haetaan helpotusta sisätilojen lämpötilaan.

Yksi vastaajista kiteytti ongelman: ”Jokainen huolehtii itse itsestään. Varjopaikkoja ei päiväkodin pihalla ole iltapäivällä ollenkaan vaan täyttä auringon porotusta kesäisin lapsille ja aikuisille.”

Hyvärinen tietää uusia päiväkotirakennuksia, joiden suunnittelussa varjopaikat on unohdettu. Nesteytyksen työnantaja saattaa luottaa hoituvan niin, että jokainen ottaa ulos lähtiessään oman juomapullon mukaan. Mutta mitä jos pullo unohtuu ja ulkoilevia lapsia valvomassa on vain yksi aikuinen?

– Työn suunnittelussa on otettava huomioon, että ulkona on tarjolla juotavaa. Tätä asiaa ei voi jättää yksin työntekijöiden vastuulle.

Apua työaikajärjestelyistä

Kuntien tekninen henkilöstö työskentelee olosuhteissa, joissa juoksevaa vettä ei välttämättä ole saatavilla. Hyvärinen tietää työnantajia, jotka tuovat pari kertaa päivässä vesikanisterin työmaalle. Jotkut työntekijät ovat saaneet myös kypäriin asennettavia aurinkolaseja.

Rakennusalalla kuumuus koskettaa erityisesti katto- ja asvalttityön tekijöitä, joiden työympäristö hohkaa ilman hellettäkin. Tapio Jääskeläinen kertoo, että monilla työmailla on jo alettu suosia yötyötä tai aikaistettuja tai myöhennettyjä vuoroja.

– Vastapainoksi pitäisi miettiä, aiheutuuko työaikajärjestelyistä uudenlaisia haittoja. Yötyön huonot puolethan tiedetään, Jääskeläinen pohtii.

Hän on kuullut kerrostalotyömaasta, jossa auringonsuoja saatiin järjestymään luovalla tavalla.

– Torninosturin koukkuun asennettiin pitkä parru, johon kiinnitettiin iso pressu. Se loi keinotekoisen varjon viimeisessä kerroksessa työskenteleville.

Ratkottavana paljon muutakin kuin kuumuus

Liittojen asiantuntijat muistuttavat, että ilmastonmuutos tuo mukanaan paljon muitakin riskejä kuin nyt ajankohtaisen kuumuuden ja auringonpaahteen.

– Miten rakennustelineiden säänsuojarakenteet kestävät suuria lumikuormia ja kovia puuskatuulia. Yksi riski ovat myös liukastumiset, kun sää vaihtelee pakkasen ja plussan välillä, Jääskeläinen listaa.

Hyvärinen huomauttaa, että rankkasateet ja niistä aiheutuvat tulvat voivat saada kaivannot sortumaan. Likavesiputkien hajoaminen taas altistaa teknisen puolen työntekijät biologisille vaaroille.

– Sote-aloilla on jonkin verran nähtävissä myös sellainen ilmiö, että syyhy ja loiset lisääntyvät, kun ilmasto muuttuu kuumemmaksi ja kosteammaksi.

Työterveyslaitoksen erikoistutkija Anna-Kaisa Viitanen lisää listaan ilmastonmuutoksen hillitsemisestä aiheutuvat epäsuorat vaikutukset, kuten kierrätysmateriaalien käytön.

– Haasteena työturvallisuuden kannalta on, ettei tiedetä, mitä kierrätetty materiaali sisältää. Esiin voi putkahtaa vaikka jotain sellaista, minkä käyttöä on nykyään rajoitettu, esimerkiksi muovinpehmentimiä. Materiaaleissa voi olla myös home- ja bakteerikasvustoja.

Vihreässä siirtymässä altistumista saattaa tapahtua myös uusilla kemikaalipainotteisilla teollisuudenaloilla. Perinteisessäkin teollisuudessa siirrytään uudenlaisiin valmistusprosesseihin, jotka on otettava huomioon työturvallisuusriskien arvioinnissa ja työntekijöiden koulutuksessa.

– Kun olosuhteet muuttuvat, se vaatii uuden opettelua kaikilta, Viitanen sanoo.

Tarkempi laki selkeyttäisi työsuojelua

SAK toivoo seuraavan eduskunnan täydentävän työsuojelusäännöksiä niin, että ne ottaisivat sään ääri-ilmiöistä johtuvat riskit paremmin huomioon.

– On aiheellista täsmentää lakiin, miten kuumuudesta aiheutuvia riskejä ennaltaehkäistään ja hallitaan erilaisissa töissä. Huomioon pitää ottaa muun muassa lisätauot, viilentymismahdollisuudet ja työaikajärjestelyt, sanoo työympäristöasiantuntija Anne Mironen.

Nykyiset Työterveyslaitoksen suositukset kuumatyöstä eivät Mirosen mukaan riitä. Tarvitaan selkeitä minimivelvoitteita samaan tapaan kuin monesta muustakin terveyttä uhkaavasta altisteesta on säädetty.

– Poikkeuksellinen kuumuus on vielä niin uusi asia. Milloin on niin kuumaa, ettei työntekoa voida jatkaa?

Teksti: Minna Hotokka