OECD: Globalisaation työllisyysvaikutuksia liioitellaan
Aktiivinen työvoimapolitiikka ja riittävä työttömyysturva entistä tärkeämpiä avoimessa maailmantaloudessa
Teollisuusmaiden taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n tämänvuotisessa työllisyyskatsauksessa tarkastellaan globalisaation vaikutuksia kehittyneiden maiden työmarkkinoihin. Järjestön mukaan kasvaneesta kansainvälistymisestä ja globalisaation aiheuttamista peloista huolimatta vain murto-osa OECD:n jäsenmaiden työttömyydestä johtuu suoraan kaupan ja investointien vapauttamisesta. Globalisaatio ei ole teollisuusmaiden työllisyysongelmien pääsyy.
Toisaalta globalisaatio johtaa talouden rakenteiden muuttumiseen ja uuteen tilanteeseen sopeutuminen ei ole välttämättä helppoa. Globalisaation aiheuttamien ”sopeutumiskustannusten” vähentämiseksi OECD kehottaa jäsenmaitaan panostamaan entistä enemmän tehokkaisiin aktiivisiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin.
OECD suosittelee hallituksille seuraavia toimia globalisaatioon vastaamiseksi:
- Työttömäksi jäävien toimeentulo on turvattava ja työnetsijöitä on autettava löytämään uusi työpaikka nopeasti.
- Työvoimapalvelujen tehokkaalla hallinnoinnilla on pyrittävä tarjoamaan työnhakijoille räätälöityjä toimia.
- Yritysten on ilmoitettava hyvissä ajoin irtisanomisista ja työvoimapalveluja on tarjottava jo irtisanomisaikana ennen varsinaisen työttömyyden alkua.
- Työnteon on oltava taloudellisesti kannattavampaa kuin sosiaaliturvan varassa eläminen.
OECD varoittaa, että avoimen talouspolitiikan kannatus saattaa laskea, elleivät jäsenmaat huomioi globalisaatiota työllisyyspolitiikassaan.
– Aktiivinen työvoimapolitiikka ja työttömyysturva ovat selvästi globalisaation edellyttämän toimenpidekokonaisuuden kulmakiviä, toteaa järjestö työllisyysraportissaan.
SAK:n ekonomisti Olli Koski pitää OECD:n huomioita tervetulleina.
– Globalisaation aiheuttamasta työpaikkakilpailusta puhuminen on usein harhaanjohtavaa, sillä globalisaation haaste Suomelle ei ole niukkojen työpaikkojen menettäminen muille maille, vaan elinkeinorakenteemme sopeuttaminen uuteen tilanteeseen, hän sanoo.
– OECD:n suositusten mukaisesti työmarkkinoiden toimivuutta olisi Suomessa parannettava nostamalla aktiivisen työvoimapolitiikan panostukset pohjoismaiselle tasolle. Toimenpiteiden laatuun ja aikaiseen ajoitukseen olisi kiinnitettävä enemmän huomiota. Kansainväliset tutkimukset ja Tanskan esimerkki osoittavat, että aktiiviseen työvoimapolitiikkaan panostamalla voidaan ratkaisevasti parantaa työmarkkinoiden toimintaa ja siten lisätä työntekijöiden kokemaa turvallisuutta, Koski jatkaa.