Mitä me haluamme ja kuka päättää? – Fyysinen tekoäly mullistaa tulevaisuudessa SAK:laisten töitä

Miten Suomi voi hyödyntää robotiikkaa ja muuta fyysistä tekoälyä niin, että se lisää tuottavuutta, parantaa työn laatua ja samalla tukee työntekijöiden hyvinvointia? Tätä selvitetään yhteishankkeessa, johon SAK osallistui.

Demos Helsingin vetämässä Robotiikkaskenaariot 2040 -hankkeessa tarkasteltiin, miten robotiikka ja muu fyysinen tekoäly voivat muuttaa Suomen taloutta ja työelämää vuoteen 2040 mennessä, ja millaisia valintoja Suomessa pitäisi tehdä jo nyt. Hankkeen pohjalta on laadittu joukko politiikkasuosituksia, joihin päättäjien toivotaan tarttuvan.

Fyysisellä tekoälyllä tarkoitetaan laitteita, jotka käyttävät tekoälyä. Tällaisia ovat esimerkiksi kuljetus- ja hoivarobotit sekä erilaiset valvontalaitteet.

Fyysisen tekoälyn kehitys ja lisääntyvä käyttö koskettaa SAK:laisia ammatteja voimakkaammin kuin generatiivisen tekoälyn, joka keskittyy erilaisten sisältöjen luomiseen.

– Fyysisen tekoälyn kehityksessä läpimurto on vasta edessäpäin, eikä siihen ole vielä systemaattisesti varauduttu, sanoo kehittämispäällikkö Juha Antila SAK:sta.

Hänen mukaansa fyysisen tekoälyn laajentuva käyttö työelämässä herättää isoja kysymyksiä, joihin ei toistaiseksi ole vastauksia. Ydinkysymys on, kuka palvelee ketä.

– Keskustelua on syytä käydä nyt, erityisesti siitä, mitä me haluamme ja emme halua. Siirtyykö päätösvalta työssä – esimerkiksi työtahdin määrittelyssä – tekoälylle ja voiko se käskeä työntekijää ja päättää hänen puolestaan vai haluammeko, että työntekijä on se, joka viime kädessä vastaa ja päättää.

SAK:n ohella mukana hankkeessa ovat Tekniikan akateemiset TEK, Kunta ja hyvinvointialuetyönantajat KT, Teollisuusliitto, Teknologiateollisuus, Työterveyslaitos ja Sitra.

Yhteisten politiikkasuositusten lisäksi hankkeen loppuraporttiin on koottu myös väitteet, joista hankkeeseen osallistujat eivät olleet yksimielisiä.

Henkilöstö mukaan alusta asti

Juha Antilan mukaan juuri nyt on tärkeää pohtia sitä, mitkä työt olemme valmiita antamaan tekoälylle ja toisaalta missä haluamme, että ihminen edelleen tekee työn, vaikka esimerkiksi tekoälyllä varustettu robotti voisi sen hoitaa.

– Pohjimmiltaan kyse on siitä, että meidän on määriteltävä ihmistyön arvo. Robottien kannattaa hoitaa toistuvia ja kuormittavia tehtäviä, mutta ihmisen harkinta, vastuunkanto ja ongelmanratkaisu ovat monilla aloilla olennaisia kysymyksiä. Haluammeko antaa niissä valtaa tekoälylle?

Antila painottaa, että tekoälyn käyttöönotto on tehtävä yhdessä henkilöstön kanssa. Työntekijöiden osallistuminen suunnitteluun, päätöksiin ja osaamisen kehittämiseen parantaa teknologian hyödyntämistä, luottamusta siihen, työn laatua ja työntekijöiden hyvinvointia.

Töiden muuttuminen tarkoittaa muutoksia siihen, millaista osaamista työntekijöiltä vaaditaan. Hankkeen politiikkasuosituksissa painotetaan, että osaamiseen, erityisesti aikuiskoulutukseen, on investoitava ja sille on varmistettava pysyvä rahoitus.

Pelisäännöt kuntoon kaikilla tasoilla

Juha Antila pitää tärkeänä, että niin generatiivisen kuin fyysisen tekoälyn käyttöä työssä säädellään tulevaisuudessa EU-tasolla. Se toisi kehyksen, jonka sisällä olisi kansallinen lainsäädäntö, alakohtaiset linjaukset työehtosopimuksissa ja työpaikkatason sopiminen.

– Nykyinen lainsäädäntö pitäisi käydä läpi ja nyt hajallaan oleva sääntely koota yhteen selkeäksi kokonaisuudeksi niin, että työnantajat ja työntekijät ymmärtävät, mikä tekoälyn hyödyntämisessä on sallittua ja mahdollista ja mikä ei. Myös työehtosopimuksiin tekoälyn käytöstä pitäisi saada selkeät pelisäännöt, joissa määritellään työntekijän rooli ja oikeudet.

Se miten työt muuttuvat ja miten työntekijät voivat, edellyttää tietoa ja seurantaa. Siihen on Antilan mukaan nyt aiempaa heikommat työkalut, kun Tilastokeskuksen rahoitusta on leikattu. Esimerkiksi laajan työntekijöiden työoloja ja työhyvinvointia kartoittavan säännöllisesti toteutettavan työolotutkimuksen toteutuminen on jatkossa vaakalaudalla.

SAK:laisista töistä ja työntekijöiden tilanteesta saadaan tietoa joulukuussa, kun SAK julkaisee tekoälyraportin, jossa käsitellään tekoälyn tuomia muutoksia SAK:laisilla aloilla.

Suomeen tarvitaan työelämän digi- ja tekoälystrategia

SAK ehdottaa, että tulevalla hallituskaudella Suomeen laaditaan kansallinen työelämän digi- ja tekoälystrategia. Strategiassa pitäisi määritellä muun muassa työntekijöiden osallisuus ja oikeudet, automatisoitujen järjestelmien suhde päätöksentekoon ja työntekijöiden valvontaan sekä työntekijöiden yksityisyyden suojan varmistaminen digitaalisessa työympäristössä.

– Esimerkiksi algoritmeihin perustuva johtaminen yleistyy työelämässä vauhdilla ja tämä koskettaa nimenomaan SAK:laisia työntekijöitä. Työntekijöistä kerätään yhä enemmän ja tarkempaa dataa, jota hyödynnetään moniin tarkoituksiin tekoälyn avulla. Tähän tarvitaan selkeät pelisäännöt, Juha Antila sanoo.

EU-tasolla edetään mahdollisesti jo tämän vuoden puolella. Joulukuussa päivänvalon pitäisi nähdä EU-komission Quality Jobs Act eli laadukkaiden työpaikkojen lainsäädäntöpaketti. Siinä päivitetään työntekijöiden suojelua ja pyritään parantamaan työolojen laatua Euroopassa.