Työehtoasiantuntija Katarina Murto pitää lomalla sairastamiseen liittyvää lakimuutosta pääosin hyvänä.
Lomalla ei tarvitse sairastaa
Vuosiloman aikana työkyvyttömäksi tullut voi tulevaisuudessa pitää korvaavan loman työkyvyttömyysajan osalta myöhemmin. Nykyisen lain mukaan lomaa voi siirtää vasta seitsemän sairastetun karenssipäivän jälkeen.
SAK:n työehtoasiantuntija Katarina Murto on pääosin tyytyväinen eduskunnan eiliseen päätökseen hyväksyä lakiesitys. Joskin siirto-oikeuden rajoittaminen koskemaan vain lakisääteisiä lomia ei ollut toivottu lopputulos.
– Jokaisella on oikeus pitää vuosilomaa ja levätä töistä. Loma ei ole lomaa, jos sairastaa samaan aikaan, Murto toteaa.
Lain arvostelijoille hän huomauttaa, että työnantajille koituvia kustannuksia on mahdoton arvioida etukäteen. Hän uskoo pelkojen olevan osin ylimitoitettuja.
– Harva työntekijä varmaankaan viitsii lomallaan vaivautua lääkäriin parin päivän flunssan takia.
Ongelmia käytännön soveltamisessa
Sairauskarenssin poistuminen koskee vain lakisääteistä, enintään viiden viikon vuosilomaa. Jos työehtosopimuksessa on sovittu pidemmästä vuosilomasta, viiden viikon ylittävällä ajalla sovelletaan edelleen seitsemän päivän karenssiaikaa, ellei alakohtaisesti sovita toisin. Murto ennustaa ongelmia lain soveltamisessa käytäntöön.
– Työpaikkatasolla koitunee käytännön ongelmia sen suhteen, mikä aika viittä viikkoa pidemmässä lomassa lasketaan lakisääteiseksi vuosilomaksi ja mikä tes-lomaksi, Murto muistuttaa. Tältä osin on tärkeää neuvotella alakohtaisesti tarkat määräykset ja pelisäännöt, miten asia hoidetaan käytännössä.
Muutos tulee voimaan sitten, kun nykyiset työ- ja virkaehtosopimukset ovat päättyneet. Ensimmäiset sopimukset päättyvät ensi syksynä. Tulevan kesän lomia muutos ei siis vielä koske.
Vuosilomalakiin muitakin muutoksia
Eduskunta hyväksyi kaksi muutakin muutosta vuosilomalakiin. Toinen muutos koskee kuukausi- ja viikkopalkkaisten työntekijöiden vuosilomapalkan laskentaa siirryttäessä osa-aikatyöstä kokopäivätyöhön tai päinvastoin.
Tähän saakka lomapalkka on ollut lomalle lähtöhetken palkka, mutta huhtikuun alusta alkaen lomapalkka lasketaan prosenttiperusteisesti, jos palkka on muuttunut kesken lomanmääräytymiskauden.
– Muutos on parannus niille, jotka siirtyvät kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön, mutta sitä vastoin heikentää osa-aikatyöstä kokoaikatyöhön siirtyvien lomapalkkaa, Murto selventää.
Lisäksi hyväksyttiin lakimuutos, joka määrittää, kuinka lomakorvaus pitämättömistä lomista lasketaan työsuhteen päättyessä. Kuukausipalkkaisilla palkka jaetaan jatkossa 25:llä ja viikkopalkkaisilla kuudella, jotta saadaan laskettua päiväpalkka. Tähän saakka käytäntö on vaihdellut kovastikin eri työpaikoilla, ellei työ- ja virkaehtosopimuksissa ole asiasta sovittu. Tämäkin lakimuutos astui voimaan huhtikuun alusta.