Perhevapaalta palaaminen edellyttää yleensä työhön perehdyttämistä, sanoo Katja Veirto.
Joustavat perhevapaat tukevat äitien töihin paluuta
Perhevapaalla olevien naisten työhön paluun ajankohdan ratkaisee perheen taloudellinen tilanne ja äidin oma työtilanne. Viidennes äideistä palaa työhön osin vastentahtoisesti puolison epävarman työtilanteen tai työttömyyden takia. Tämä käy ilmi Työterveyslaitoksen ja UKK-insituutin tekemästä tutkimuksesta. Tutkimuksen mukaan työelämän ja perhevapaiden joustavuuden lisääminen ja äitien hyvinvoinnin tukeminen nopeuttaisivat äitien paluuta töihin.
SAK:n sosiaaliasioiden päällikkö Katja Veirto korostaa, että perheiden tilanteet ovat erilaisia ja siksi perhevapailta edellytetään joustavuutta. Esimerkiksi osittainen hoitovapaa, jolloin äiti tai molemmat vanhemmat voisivat tehdä lyhennettyä työaikaa, olisi monelle perheelle toimiva ratkaisu. Veirton mukaan on tärkeää, että äidin yhteys työpaikalle säilyy myös vapaan aikana. Se pitää kiinni työyhteisössä ja helpottaa töihin paluuta. Työpaikoille olisi hyvä laatia selkeät pelisäännöt siitä, miten työhön paluuta voidaan tukea. Pitempi poissaolo edellyttää esimerkiksi työhön perehdytystä.
Äitien töihin paluun tukeminen edistäisi naisten työurien pidentämistä ja palkkauksen kehittymistä. Se myös parantaisi sukupuolten tasa-arvoa.
– Tämäkin puoltaa tarvetta joustavampiin perhevapaisiin. Vapaat eivät saisi olla sellaisia, että ne estävät äidin työmahdollisuuksia.
Masennus voi hidastaa töihin paluuta
Tutkimuksen mukaan pienten lasten äitien koettu työkyky oli hieman alempi verrattuna muuhun väestöön. Työkyvyllä oli yhteyttä muun muassa äitien koulutustasoon ja lasten lukumäärään.
– Masennus saattaa hidasta töihin paluuta tai työnhakua. Äidillä ei välttämättä ole voimavaroja palata töihin. Neuvoloissa tulisikin kiinnittää enemmän huomiota äitien masennusoireisiin, Katja Veirto sanoo.