Joustava hoitoraha kannustaa pienten lasten vanhempia palaamaan töihin.
Joustava hoitoraha auttaa yhdistämään työn ja perheen
Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisäidit haaveilevat lyhyemmästä työajasta, mutta tekevät pohjoismaisia sisariaan pidempää työpäivää tai eivät käy lainkaan töissä. Ratkaisu pulmaan on vuoden alusta voimaan tullut joustava hoitoraha.
Joustava hoitoraha mahdollistaa osa-aikaisen työnteon aiempaa paremmin alle kolmevuotiaiden lasten vanhemmille. SAK:n sosiaaliasioiden päällikkö Sinikka Näätsaari arvioi, että uutta etuutta ei välttämättä vielä oikein tunneta.
– Siitä maksettava korvaus on selvästi parempi kuin aiemmin käytössä olleessa osittaisessa hoitorahassa. Toivon, että joustavan hoitorahan avulla käytäntömme muuttuvat lähemmäksi muita pohjoismaita mahdollistaen työn ja perheen paremman yhteensovittamisen.
Turun yliopistossa valmistuneen väitöstutkimuksen mukaan noin joka neljäs suomalaisäiti kertoo toiveenaan olevan 20–34 työtuntia viikossa. Tämä kuitenkin toteutuu vain hieman yli kymmenelle prosentille äideistä. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa lyhyempää työaikaa tekee suomalaisäitejä suurempi osa työssäkäyvistä äideistä.
Suomessa alle kolmevuotiaan lapsen hoidosta maksetaan kotihoidon tukea, jos lapsi ei ole kunnallisessa päivähoidossa. Tämä osaltaan selittää sitä, että Suomessa pienten lasten äidit ovat muita Pohjoismaita yleisemmin kotona hoitamassa lasta.
Näätsaari tähdentää, että paluu työelämään osa-aikatyön kautta vähentää naisten pitkien poissaolojen vaikutusta ura- ja palkkakehitykseen sekä eläkkeeseen.
SAK:n tavoitteena on laajentaa joustava hoitoraha koskemaan myös yli kolmevuotiaiden lasten vanhempia ja pieniä koululaisia. Lisäksi vanhempainrahakautta pitäisi SAK:n mielestä pidentää ja tehdä siitä joustavampi.
– Esimerkiksi Ruotsissa vanhempainrahakausi on pidempi ja se voidaan pitää joustavasti pätkissä.