Irlannin kriisi ei ole ohi
Kolmesta talouskriisissä olevasta euromaasta Irlanti muistuttaa hämmästyttävän monessa asiassa Suomea 90-luvun lamassa. Rahamarkkinoiden vapauttaminen, käytettävissä olevan ulkomaisen rahan määrän äkillinen lisääntyminen ja pankkien pelastamiseen keskittyneet korjaustoimet aiheuttivat äkkipysähdyksen, jonka seurauksista kärsivät tavalliset palkansaajat.
SAK:ssa vierailulla ollut Irlannin ay-keskusjärjestön ICTU:n johto arvioi, että nykyinen suunnitelma Irlanti-avuksi ei ole riittävä.
– Pelkästään lisätarve pankkien pääomittamiseen lienee noin 100 miljardia euroa, eli kaksinkertainen aiempaan arvioon verrattuna, uskoo järjestön pääsihteeri David Begg.
Hallitus pienensi minimipalkkaa
Begg pahoittelee erityisesti EU:n ja Euroopan keskuspankin asennetta kriisin hoidossa. Ne ovat hänen mukaansa erityisesti vaatineet muutoksia Irlannissa käytössä olevaan lakisääteiseen minimipalkkaan ja sen määräytymiseen. Edellinen hallitus päätti sekä minimipalkan pienentämisestä 12 prosentilla että julkisen sektorin palkkojen yleisestä leikkaamisesta 14 prosentilla. Ay-keskusjärjestön mukaan tämä johtaa sisäiseen devalvaatioon ja kasvun tyrehtymiseen.
– Ilman kasvua ei kuitenkaan saada kerättyä varoja, joilla Irlanti voisi maksaa pois apupaketin, joka valtion lainanotto huomioon ottaen noussee 150 miljardiin euroon, muistuttaa Begg.
Yhteisvaluutta-alueella tarvitaan tulopoliittista koordinaatiota
Raha ei kuitenkaan ole irlantilaisten ay-johtajien ainut huoli. Maassa on viimeisten 22 vuoden ajan tehty tulopolitiikkaa ns. sosiaalisen kumppanuuden sopimusraamissa. Maan oikeistovoimat ovat määrätietoisesti kampanjoineet sopimusta vastaan, koska se estää heidän mielestään markkinoita määrittämästä työehtoja. Nyt sopimus ja sen myötä aito vuoropuhelu työntekijäjärjestöjen kanssa onkin laitettu hyllylle.
Begg uskoo kuitenkin, että sopimiseen palataan, sillä yhteisvaluutan aikakaudella on vaikea selvitä ilman jonkinlaista tulopoliittista koordinaatiota.
– Jos euro selviää, se saanee seurakseen paremman talouskoordinaation koko valuutta-alueella. Samalla myös EU:n päätöksentekoelinten voimasuhteet voivat tulla määritetyiksi uudelleen, Begg huomauttaa.
Begg esittää eurooppalaisten velkakirjojen käyttöönottoa
Eurooppalaiseen keskusteluun viitaten pääsihteeri Begg arvioi, että kriisiavun maksaminen takaisin parissa vuodessa ei ole realistinen vaihtoehto. Hän ei myöskään pidä kestävänä tienä yhteisvaluutta euron romuttamista.
Irlannissa käydään vilkasta keskustelua erilaisista vaihtoehdoista, joilla maa voisi selvitä velkataakastaan ilman, että ihmiset joutuvat liian suureen kurimukseen. Beggin suosikkivaihtoehto ovat eurooppalaiset velkakirjat, joilla osaa lainoista voitaisiin rahoittaa uudestaan. Tämä vaihtoehto ei ole Suomessa eikä SAK:ssa saanut suurta vastakaikua, koska sen pelätään nostavan korkoja, joita Suomi maksaa omista lainoistaan.
Irlannin ay-keskusjärjestön ICTU:n pääsihteeri David Begg, puheenjohtaja Jack O’Connor ja talouspoliittinen asiantuntija Paul Sweeney vierailivat SAK:ssa 10.5. selvittämässä Irlannin kriisin taustoja ja sen seurauksia työmarkkinoilla.
Kuva ja teksti: SAK:n EU-asiantuntija Reijo Paananen. Kuvassa ICTU:n puheenjohtaja Jack O’Connor, SAK:n kansainvälisten asioiden johtaja Marjaana Valkonen, ICTU:n talouspoliittinen asiantuntija Paul Sweeney, ICTU:n pääsihteeri David Begg ja SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly.