Hallituksen alustatyöesitys jää EU:n vähimmäisvaatimuksista – eduskunnan on korjattava puutteet

Orpon-Purran hallituksen esitys alustatyölaiksi ei täytä Euroopan unionin alustatyödirektiivin vaatimuksia. Työsuhteen tunnistamista helpottava suoja uhkaa jäädä heikoksi, ja työntekijöiden oikeusturvaan sekä heidän edustajiensa toimintamahdollisuuksiin jää puutteita. SAK vaatii eduskuntaa korjaamaan esityksen ennen lain hyväksymistä.

Alustatyödirektiivin tarkoituksena on parantaa alustojen kautta työskentelevien asemaa ja varmistaa työntekijöiden oikeuksien toteutuminen työssä, jota tehdään tosiasiassa työsuhteessa. Lisäksi direktiivi suojaa työntekijöitä työn johtamiseen ja valvontaan käytettävien automaattisten järjestelmien vaikutuksilta.

SAK:n juristi Paula Ilveskivi pitää työsuhdeolettamaa alustatyödirektiivin keskeisenä keinona työntekijöiden oikeusturvan kannalta.

– Työsuhdeolettaman tarkoituksena on helpottaa sitä, että alustatyötä tekevä tunnustetaan työntekijäksi. Kun työsuhdeolettama syntyy, on alustayrityksen osoitettava, ettei kyse ole työsuhteesta.

Hallitus on esityksessään kuitenkin asettanut työsuhdeolettaman syntymiselle liian korkean kynnyksen. Esityksen kynnystä koskevat perustelut uhkaavat tehdä suojasta tehottoman.

– Jos alustatyötä tekevän pitää jo työsuhdeolettaman soveltamiseksi esittää pitkälle menevä selvitys työsuhteen olemassaolosta, todistustaakan kääntämisen tarkoitus vesittyy, Paula Ilveskivi toteaa.

– Työsuhdeolettamassa on kyse konkreettisista työntekijöiden oikeuksista: esimerkiksi työehtosopimuksen mukaisesta palkasta, vuosilomasta ja muusta työsuhteeseen liittyvästä turvasta. Niiden toteutuminen ei saa riippua siitä, onko yksittäisellä työntekijällä voimavaroja pitkään oikeusprosessiin, Ilveskivi korostaa.

Orpon-Purran hallitus jatkaa työntekijöiden oikeuksien heikentämistä loppusuorallaankin

Hallituksen esitys on puutteellinen monilta muitakin osin.

Direktiivin mukaan alustatyötä tekevällä on oltava oikeus saada häneen vaikuttavan automaation kautta tai sen tuella tehty päätös ihmisen arvioitavaksi. Hallituksen esityksessä tämä on kuitenkin korvattu pelkällä päätöksestä annetulla selvityksen uudelleenarvioinnilla.

Työntekijöiden ja alustatyötä tekevien edustajien tiedonsaanti- ja toimintaoikeuksia ei ole hallituksen esityksessä turvattu direktiivin edellyttämässä laajuudessa. Hallituksen esitys suojaa lisäksi puutteellisesti alustatyön tekijöitä vastatoimilta, kuten alustatyösopimuksen päättämiseltä. Direktiivin mukaan alustatyönantajan on vastatoimia koskevissa tilanteissa osoitettava, etteivät toimet johdu siitä, että alustatyöntekijä on käyttänyt hänelle kuuluvia oikeuksiaan (ns. todistustaakan jakautuminen). Hallituksen esityksessä ei kuitenkaan ole vastaavaa säännöstä.

Paula Ilveskivi toteaa Orpon-Purran hallituksen jatkavan johdonmukaista työelämälinjaansa, jossa työntekijöiden oikeuksia heikennetään monin tavoin. Alustatyödirektiivin lisäksi myös palkka-avoimuusdirektiiviä koskeva hallituksen lakiesitys on jäämässä useissa keskeisissä kohdissa direktiiviä heikommaksi.

– Hallitus tuo Euroopan unionissa sovittua työntekijöiden vähimmäissuojaa puutteellisesti Suomen lainsäädäntöön. EU-oikeus kuitenkin edellyttää, että direktiivien takaamat oikeudet toteutetaan jäsenmaissa selkeästi, sitovasti ja tehokkaasti. Kansallinen poliittinen linja ei oikeuta alittamaan direktiivien velvoittavia vaatimuksia.

Hallitus antoi alustatyölakiesityksensä eduskunnalle 5.11.2026. EU:n jäsenmaiden tulisi saattaa alustatyödirektiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään viimeistään 2.12.2026.