Epätyypillisestä työsuhteesta kertyy epätyypillinen loma

SAK:n tutkimustiimin Uusi kulma -blogi

Olisi reilua, että työsuhdetyypistä riippumaton ja samoilla ehdoilla määräytyvä palkallinen vuosiloma olisi yhtäläinen oikeus kaikille työtä tekeville. Palkallisen vuosiloman ansainnan logiikka on kuitenkin nykyisellään se, että mitä lyhyempi on palkkatyösuhde ja mitä kauempana se on tyypillisestä työsuhteesta, sitä kehnommat ovat lomaoikeudet, kirjoittaa sosiologian dosentti Anu-Hanna Anttila SAK:n Uusi kulma -blogissa.

Nykyisin lomaoikeuden saa vain, jos työtä tekevällä on työsuhde. Esimerkiksi itsensä työllistäminen ei käy lomaoikeuden perusteeksi. Näin toimeksiannoilla työskentelevät, kotityöntekijät ja ammatinharjoittajat jäävät vaille vuosilomaa.

&#;8211 Epätyypillinen loma tarkoittaa myös sitä, että ansaittua vapaata ei tule pidettyä. Syynä on tällöinkin usein työsuhdetyyppi. Esimerkiksi keikka- ja projektityö ketjuuntuvat, eikä lomailla ehdi työsuhteiden välissä, kuvaa Anttila pätkätyöntekijöiden arkea.

Lue Anu-Hanna Anttilan koko blogikirjoitus. Turun yliopiston sosiologian dosentti Anttila on SAK:n tutkimustiimin Uusi kulma -blogin tämän viikon kirjoittajavieras.

Epätyypillisen loman ansaintaa ja pitämistä koskevat tiedot perustuvat Joustava loma-aika-tutkimushankkeen (2007−2010) tuloksiin.