Ay-liike edistämään yritysten yhteiskuntavastuuta
Ammattiliittojen nuoret jäsenet kaipaavat ay-liikkeeltä aktiivisempaa otetta yritysten yhteiskuntavastuusta. Käsitteen selkiyttäminen ay-liikkeen sisällä parantaisi mahdollisuutta myös valvoa yritysten vastuullista.
Tuore tutkimus osoittaa, että suomalainen ay-liike suhtautuu yritysten yhteiskuntavastuuseen selvästi muita Euroopan maita positiivisemmin. Kentällä vallitsee näkemys, että sen avulla voidaan kehittää työelämää sekä lisätä johdon ja työtekijöiden välistä vuoropuhelua.
– Suomessa on vahva lainsäädäntö ja sopimuskulttuuri. Yrityksen yhteiskuntavastuu on vapaaehtoista, lait ja sopimukset ylittävää toimintaa, toteaa kauppatieteiden maisteri Soilikki Viljanen Jyväskylän yliopistosta.
Hän oli mukana kansainvälisessä tutkimushankkeessa, jossa selvitettiin ammattiyhdistysliikkeen suhtautumista yrityksen yhteiskuntavastuuseen 11 Euroopan maassa. Viljanen on tehnyt aiheesta myös pro gradu -tutkielmansa.
Näkökulmien kirjoa
Suomalaiselta ay-liikkeeltä puuttuu kuitenkin yhtenäinen määritelmä siitä, mitä yrityksen yhteiskuntavastuu pitää sisällään. Yhden näkemyksen mukaan se on aina kuulunut ay-liikkeen toimintaan. Toisessa katsannossa käsite on noussut keskusteluun vasta 2000-luvulla Euroopan unionin ja globalisaation myötä.
– Kokonaisuutta tarkastellen ay-liike korostaa maailmanlaajuisesti palkansaajien sosiaalisen vastuun piirin lukeutuvia asioista, kuten elämiseen riittävää palkkaa ja ihmisarvoista työtä. Taloudellisen vastuun olennainen asia on harmaan talouden torjunta.
– Ay-liikkeellä on lisäksi huoli globalisaation vaikutuksista jäsenkuntansa elämään ja suomalaiseen yhteiskuntaan. Ympäristövastuun se kokee kehittyneen hyvään suuntaan lainsäädännön ja kansalaisjärjestöjen aktiivisuuden avulla, Viljanen toteaa.
Yhtenäisempi ote – parempi valvonta
Erityisesti ammattiliittojen nuoret jäsenet haastavat liittojaan keskustelemaan yrityksen yhteiskuntavastuusta.
– Nuorista yrityksen yhteiskuntavastuu on laaja globaali kysymys. He osoittavat myös pakottavaa painetta ay-liikkeelle ja vaativat yrityksen yhteiskuntavastuuseen liittyviä tekoja.
Ay-liike voi valvoa paremmin yritysten vastuullisuutta, jos henkilöstön edustajat pääsevät mukaan laatimaan yritysvastuuraportteja sekä arvioimaan niiden tuloksia.
– Ay-liikkeen pitää päästä myös parempaan vuoropuheluun yritysten kanssa yritysvastuista. Se pitää tunnustaa merkittäväksi sidosryhmäksi, jota se ei tällä hetkellä vielä ole.
Tavoitetta edistäisi se, että ay-liike löytäisi yhteisen näkemyksen yhteiskuntavastuusta. Erityisesti sosiaaliseen vastuuseen liittyviä asioita tulisi tarkentaa.
– Osa haastateltavista uskoo, että yritysten yhteiskuntavastuun painoarvo kasvaa ay-liikkeen toiminnassa. Siksi siihen kaivataan ammatillisempaa otetta. Ulospäin tulisi osata kertoa, että ay-liike on merkittävä yrityksen yhteiskuntavastuun edistäjä ja määrittelijä Suomessa.
Tutkimukseen osallistuivat Akava, SAK, STTK ja niiden jäsenliitoista Tekniikan Akateemisten liitto, Julkisten ja Hyvinvointialojen liitto JHL, Metallityöväenliitto, Sähköalojen liitto, Ammattiliitto Pro sekä Suomen Konepäällystöliitto. Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK valikoitui mukaan ay-liikkeen yhteistyökumppanina yhteiskuntavastuuasioissa.