Lisäpäivien ikäraja nousee vuodella – ikääntyvien työttömien toimeentulo turvataan

Blogi 11.06. 10:27 Näätsaari Sinikka
SAK:n sosiaaliasioiden päällikkö Sinikka Näätsaari

Työmarkkinajärjestöt ovat sopineet työttömyysturvan lisäpäivien ikärajan nostosta vuodella. Vuoden 2017 eläkeuudistuksen yhteydessä sovittiin, että lisäpäivien ikärajaa nostetaan, jos työurasopimuksessa sovitut ikääntyneiden asemaa turvaavat erityisehdot toimivat käytännössä.

Vuoden 2012 työurasopimuksessa 60 vuotta täyttäneet saivat oikeuden tukitoimiin, joilla voi uusia työttömyysturvaan vaadittavan työssäoloehdon. Tämän erityisehdon tavoitteena on ehkäistä ikääntyneiden tippuminen työmarkkinatuelle ja siten lievittää lisäpäivien ikärajan nousun haittoja. Selvitysten mukaan erityisehto on toiminut, joten lisäpäivien ikärajan nostolle on olemassa edellytykset. Ikäraja nousee 61:stä 62:een vuoteen ja koskee vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneitä.

SAK:n lähtökohtana on aina ollut se, että ikääntyneiden työttömien toimeentulo pitää turvata. Tämä lähtökohta toteutuu työmarkkinajärjestöjen nyt sopimassa työttömyysturvan lisäpäivien ikärajan nostossa.

Vuoden 2017 eläkeuudistuksessa sovittiin myös perhe-eläkkeiden kehittämisestä ja ajanmukaistamisesta. Lisäpäivistä ja perhe-eläkkeistä neuvoteltiin samanaikaisesti työmarkkinajärjestöjen kesken ja neuvottelutulos saavutettiin kesäkuun alussa. Tässä kirjoituksessa keskityn lisäpäiviin ja toisessa kirjoituksessa perhe-eläkkeisiin.

Lisäpäivät säilyvät, vaikka ikäraja nousee

Työttömyysturvan lisäpäivien ikärajan nostosta valmistui tänä vuonna STM:n, TEM:n, VM:n ja Eläketurvakeskuksen selvitys. Siinä käydään läpi muun muassa 60 vuotta täyttäneiden asemaa työmarkkinoilla ja työttömyysturvaan tehtyjen muutosten vaikutusta ikääntyneiden toimeentuloon. Selvityksessä myös tarkastellaan, miten 60 vuotta täyttäneiden irtisanottujen oikeus työssäoloehdon täyttävään palkkatuettuun työhön ja muihin aktiivitoimiin on käytännössä toiminut.

Ministeriöiden selvityksen perusteella ikääntyneiden työvoimaan osallistuminen ja työllisyys on parantunut koko 2000-luvun ajan. Näyttää siltä, että aina lisäpäiväoikeuden ikärajan siirryttyä on oikeuden menettäneissä ikäryhmissä työllisyys vahvistunut. Lisäpäivät ovat selvityksen mukaan saattaneet johtaa irtisanomisten kohdentamiseen nimenomaan ikääntyneisiin työntekijöihin.

Selvityksestä käy ilmi, että työurasopimuksessa sovittu ikääntyneiden työttömien oikeus työssäoloehdon täyttävään tukityöhön ja muihin aktiivitoimiin on valtaosiltaan toteutunut. Näin ollen eläkesopimuksen ehdot ikärajan nostamiselle vuodella ovat täyttyneet. Ikärajaa siis nostetaan vuodella, mutta muilta osin lisäpäivät säilyvät.

Lue lisää JTYPL -palveluista
Korjaus kuvioon 12.6.2019 kello 12:20: Muutettu lain nimi työttömyysturvalaiksi ja korjattu ikävuosi seuraavaan kohtaan: "Päiväraha perustuu edeltävään vakuutuspalkkaan, mikäli henkilö on täyttänyt työssäoloehdon kunnan velvoitetyössä tai työssäoloehto on täyttynyt henkilön täytettyä 58 vuotta."

Lisäpäiville pääsyn ikärajat työmarkkinajärjestöjen neuvottelutuloksen mukaan

  1. 62 vuotta: Hakija on syntynyt vuonna 1961 tai sen jälkeen ja täyttänyt 62 vuotta ennen työttömyysetuuden enimmäisajan päättymistä.
  2. 61 vuotta: Hakija on syntynyt vuonna 1957–1960 ja täyttänyt 61 vuotta ennen työttömyysetuuden enimmäisajan päättymistä.
  3. 60 vuotta: Hakija on syntynyt vuonna 1955–1956 ja täyttänyt 60 vuotta ennen työttömyysetuuden enimmäisajan päättymistä.
  4. 59 vuotta: Hakija on syntynyt vuonna 1950–1954 ja täyttänyt 59 vuotta ennen työttömyysetuuden enimmäisajan päättymistä.


Lisäksi työttömyysturvan ja sairausvakuutuksen yläikärajaa nostetaan eläkeiän nousua vastaavalla tavalla.

Työttömien terveystarkastukset saatava kuntoon

Työ- ja elinkeinoministeriön tilaamassa selvityksessä sekä SAK:n omassa selvityksessä näkyy, että aktiivimallin leikkaukset ovat kohdistuneet muita ikäryhmiä useammin yli 60-vuotiaisiin. SAK:laisten alojen työttömyyskassojen yli 55-vuotiaat työttömät jäsenet kertoivat SAK:n kyselytutkimuksessa, että heidän on haastavaa saada töitä, koulutusta tai palveluita.

Ikääntyneillä voi olla myös työkykyyn ja terveyteen liittyviä ongelmia. Näitä jää selvittämättä paljon. On viitteitä, ettei kunnan järjestämiä terveystarkastuksia järjestetä riittävästi. Asiakkaat eivät myöskään juurikaan tuo terveydentilan selvittämiseen liittyvää tarvetta esillä.

Työttömien terveystarkastukset onkin vihdoinkin saatava kuntoon. Samoin työvoimapalvelujen resursseja on lisättävä ja kohdennettava työttömyyden alkuvaiheessa myös ikääntyneille. Nyt ministeriöiden selvityksenkin perusteella näyttää siltä, että lisäpäiväoikeuden menettäneiden työllisyyspalvelut kohdistuvat sangen myöhäiseen aikaan ja lähelle ansiopäivärahakauden päättymistä.

Vaikka lisäpäivien ikäraja nousee, aktiivitoimiin osallistumalla työtön voi säilyttää oikeuden ansiopäivärahan saamiseen nykyiseen tapaan. Tämä on ollut SAK:n lähtökohta alusta lähtien. Näin turvataan niiden monien ikääntyneiden toimeentulo, joille uuden työn löytyminen on vaikeaa.