Ilmastoluokalle ei voida jättää etukäteen
Kansainvälinen ilmastolakkoliike tekee tärkeää työtä parantaessaan kaiken ikäisten ihmisten tietoutta ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Asialla on kiire ja tekoja on tehtävä, sillä jos ilmasto lämpenee puolentoista asteen sijaan kaksi, jälki on järkyttävää. Kahden asteen lämpeneminen johtaa paljon suuremmalla todennäköisyydellä eläinlajien sukupuuttoon, aavikoittavaan kuivuuteen, tuhoisiin tulviin ja tulipaloihin, suurempaan nälänhätään, lisääntyvään tautien leviämiseen ja pakotettuun siirtolaisuuteen.
Kaikki tämä todetaan syksyllä 2018 julkaistussa Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportissa, ja se on yleisesti hyväksytty tilannekuva.
Kansainvälisen ilmastolakkoliikkeen tavoitteena on valtioiden ja yritysten välinen yhteistyö, jonka konkreettinen muoto on sitova kansainvälinen ilmastosopimus. Sen mukaan kasvihuonekaasupäästöt puolitettaisiin vuoteen 2030 mennessä ja hiilineutraaliin maailmaan päästäisiin vuoteen 2050 mennessä. Lisäksi liike tavoittelee sademetsien ja muiden villieläinten elinympäristöjen tuhoamisen pysäyttämistä sekä kansainvälistä sopimusta, jolla yritykset saadaan vastuuseen tuottamiensa tuotteiden kasvihuonekaasuista.
Kuten ilmastolakkoliike, myös SAK on erittäin huolissaan ilmaston lämpenemisestä. Olemme samaa mieltä myös siitä, että YK:n jäsenvaltioiden Pariisin ilmastosopimuksessa sopimien ilmastavoitteiden raportoinnin pitäisi olla pakollista, selkeästi mitattavaa ja todennettavaa. Kuolleella planeetalla ei ole työtä, jota puolustaa – ja me tiedämme sen.
Pääministeri Antti Rinteen hallituksen tavoitteena on hiilineutraali Suomi vuonna 2035 ja hiilinegatiivisuus nopeasti tämän jälkeen. Tavoitteeseen pitäisi päästä nopeuttamalla päästövähennystoimia ja vahvistamalla hiilinieluja. Hallitus sitoutuu myös uudistamaan Euroopan unionin ja Suomen ilmastopolitiikkaa siten, että teemme oman osamme maailman keskilämpötilan nousun rajoittamiseksi 1,5 asteeseen.
Suomi tavoittelee EU:n pitkän aikavälin ilmastotoimien rakentamista siten, että EU saavuttaa hiilineutraaliuden ennen vuotta 2050. Tämä edellyttää vuoden 2030 päästövähennysvelvoitteen tiukentamista vähintään 55 prosenttiin vuoteen 1990 verrattuna.
Toisin kuin suurimmassa osassa maailmaa, Suomen hallituksen tavoitteet ovat linjassa kansainvälisen ilmastolakkoliikkeen kanssa ja keväällä aloittaneen hallituksen kunnianhimon taso on aikaisempaa korkeampi. Vaikka SAK on ilmastolakkoliikkeen kanssa samaa mieltä ilmastotoimien tarpeellisuudesta, niin lakko olisi kuin luokalle jättäminen, ennen kuin edes on ehtinyt aloittaa lukuvuotta. Annetaan hallitukselle mahdollisuus toteuttaa tavoitteensa.
Ay-liike ei ole toki jättänyt asiaa vain hallituksen kontolle, vaan tekee töitä koko ajan pitkäaikaisten ja vaikuttavien keinojen löytämiseksi joka päivä. Haluamme olla päättämässä yhdessä hallituksen ja työnantajien kanssa ilmastotoimista, jotka vaikuttavat parhaiten kullakin eri toimialalla päästöjä vähentyvästi. Meille on erityisen tärkeää, että valitut toimet ovat oikeudenmukaisia eli luovat uutta hyvälaatuista työtä eivätkä aiheuta työntekijöille toimeentulovaikeuksia. Sosiaalisesti kestävästi toteutettuna varmistetaan ihmisten halu toimia tavoitteen saavuttamiseksi.
Esimerkiksi ilmastolakkoliikkeen vaatimus sellaisen kansainvälisen sopimuksen solmimisesta, joka laittaa yritykset vastuuseen tuottamiensa tuotteiden kasvuhuonekaasuista, on mielenkiintoinen. Osittainhan näin jo toimitaankin. Euroopassa on päästökauppajärjestelmä, jonka tavoitteena on, että päästöt tulisivat laitoksille niin kalliiksi, että ne muuttaisivat toimintansa päästöttömäksi. SAK:n mielestä järjestelmää pitää tehostaa ja tehdä siitä globaali, jolloin laitoksia ei voida siirrellä alueilta toisille ”haittamaksuja” vältellessä.
Ilmastotyö ei SAK:ssa ole jäänyt vain puheen tasolle. Tässä muutamia toimia:
- SAK on ollut mukana Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön ETUCin hankkeessa, jossa mietittiin toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi reilulla tavalla.
Yksi hankkeen konkreettinen tulos oli opas liitoille, jonka auttaa mm. luottamushenkilöitä toimimaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi työpaikoillaan.
Tällä hetkellä SAK osallistuu vastaavasti ETUCin hankkeeseen, jossa etsintään lisää toimia ilmaston lämpenemiseen sopeutumisseksi. - SAK yhdessä Akavan ja STTK:n sekä Työväen Sivistysliiton TSL:n ja TJS Opintokeskuksen kanssa on valmistellut Kestävää työtä -koulutuskokonaisuuden liitoillemme.
- SAK:n tulevaisuuden työn haasteisiin keskittyvä Mahdollisuuksien aika -hanke keskittyy syksyllä mm. selvittämään liittojen näkemyksiä ilmastopolitiikan vaikutuksista työhön. Hanke kartoittaa myös sitä, minkälaista koulutusta työntekijät tarvitsivat vastatakseen paremmin ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin.
- SAK:n hallitus määritteli keväällä 2019 kunnianhimoisemmat tavoitteet ilmastopolitiikkaan.
Lisälukemista
Myytinmurtaja: Eikö SAK välitä ilmastonmuutoksesta? – Pia Björkbacka vastaa kuuteen väitteeseen
Miksi ay-liike on mukana ilmastokokouksissa, SAK:n Pia Björkbacka? (Vihreä Lanka)
