Voisinpa tehdä työni paremmin

Tutkimuksessa jatkoselvitetään SAK:n Työolobarometrin 2020 ilmiötä, jonka mukaan kolmasosa vastaajista koki, ettei voi tehdä työtään niin hyvin ja huolellisesti kuin haluaisi.

Tutkimukseen on haastateltu nuoria yksityisellä ja julkisella palvelualalla työskenteleviä naisia. Työolobarometrin mukaan juuri he kokevat kiireen tunneta työssään.

Tutkimuksessa selvitetään, mistä kiireen kokemus tällä kohderyhmällä johtuu.

Lue myös tutkimuksen tuloksista kertova tiedote.

Muistilista kiireen kitkemiseksi ja työhyvinvoinnin lisäämiseksi

Työhyvinvoinnista on tehtävä osa henkilöstöpolitiikkaa.

Jotta henkisen työhyvinvoinnin edistämistä pystytään tukemaan parhaalla mahdollisella tavalla, tulee työpaikalla luoda lähtökohdat henkisen työhyvinvoinnin kehittämiselle, psykososiaalisten kuormitustekijöiden ennaltaehkäisylle sekä niihin puuttumiselle.

Resurssointi henkiseen työhyvinvointiin on investointi, joka tukee organisaation tuottavuutta.

Hyvinvoiva työntekijä jaksaa tehdä hyvää työtä. Työntekijän jakamisella on positiiviset vaikutukset työorganisaation tuottavuuteen.  Hyvinvoivat työyhteisöt jaksavat kehittää ja tehdä muutoksia työhönsä ja työhön liittyviin prosesseihin.

Työmotivaation ja työhön sitoutumisen edistämiseksi on taattava riittävät henkilöstöresurssit.

Työn mitoittaminen suhteessa työn määrään lisää laadukasta ja tehokasta työtä. Työntekijän kokemus siitä, että saa tehdä työnsä hyvin ja huolellisesti, lisää työmotivaatiota ja työhön sekä työpaikkaan sitoutumista.

Työntekijän vaikutusmahdollisuuksia omaan työhön on lisättävä.

Työpaikalla on valtava osaamisresurssi, jonka käyttämättä jättämiseen ei luulisi kenelläkään olevan varaa. Mahdollisuus vaikuttaa ja ideoida tulisi olla työntekijöiden osallistamisen ja työn kehittämisen lähtökohta.

Työntekijät on otettava mukaan päätöksentekoon asioissa, jotka koskevat heitä.

Työntekijät ovat oman työnsä parhaita asiantuntijoita.