SAK:n työolobarometri 2024
SAK:n työolobarometri 2024-tutkimus painottuu etenkin alle 30-vuotiaiden nuorten työelämään ja asemaan työpaikalla. Tutkimus kertoo esimerkiksi, että nuoret eivät ole halukkaita sitoutumaan työnantajaansa samalla tavoin, kuin vanhemmat työntekijät.
Tutkimuksen tarkoitus
SAK:n työolobarometrin tarkoituksena on mitata työntekijöiden työolojen kehitystä eri näkökulmista. Tässä työolobarometrissa keskitytään nuorten kokemukseen SAK:laisten alojen työelämästä. Tämän lisäksi julkaisu käsittelee palkkaköyhyyttä, koulutusvajetta ja sairaana työskentelyä.
Keskeiset havainnot
- Tutkimus kertoo esimerkiksi, että SAK:laisten alojen nuoret kokevat muita useammin työtehtävänsä yksitoikkoisiksi. Nuorten työsuhteet ovat myös muita useammin määräaikaisia samaan aikaan, kun määräaikaisuus on merkittävin työelämäsyrjinnän muodoista. Yksitoikkoiset työtehtävät sekä määräaikaisuuteen perustuva syrjintä voivat kertoa muita heikommasta asemasta työpaikan hierarkiassa ja/tai nuorten kohtaamasta arvostuksen puutteesta.
- Nuoret eivät ole halukkaita sitoutumaan työnantajaansa samalla tavoin, kuin vanhemmat työntekijät. Alle 30-vuotiaista 37 % kertoi haluavansa vaihtaa työpaikkaa, koska ei viihdy siinä. Todennäköisesti tämä johtuu edellä mainituista tuloksista eli työtehtävien yksitoikkoisuudesta ja asemasta työyhteisössä.
- Palkkaköyhyyttä selvittävien kysymysten pohjalta selvisi, että 12 % SAK:laisten alojen työntekijöistä on suuressa ja 23 % melko suuressa palkkaköyhyysriskissä. Palkkaköyhyydessä elävät ovat useimmiten myös velkaantuneita ja heidän terveydentilansa on muihin verrattuna huonompi. He kokevat muita useammin työttömyyttä työuran aikana ja ovat keskimääräistä selvästi huolestuneempia työpaikan menettämisestä.
- SAK:laisten alojen työntekijöiden koulutukseen osallistuminen on palautunut koronapandemian jälkeen normaalitasolle, eli 49 prosenttiin. Kokemus koulutusvajeesta on edelleen kuitenkin hyvin yleistä ja kyselyyn vastanneista työntekijöistä 36 % kokee tarvitsevansa lisäkoulutusta työajalla.
Johtopäätökset
- Nuorten voi olla vaikeuksia sitoutua työnantajaan, mikäli heidän työpaikallansa saama kohtelu ei tunnu yhdenvertaiselta esimerkiksi työn yksitoikkoisuuden näkökulmasta.
- Nuorten työelämäkokemuksia saatettaisiin voida parantaa tarjoamalla heille monipuolisempia ja vaativampia työtehtäviä, jos he sitä itse toivovat. Lisäksi nuorten näkemyksiä työstä kannattaisi kuunnella ja mahdollisuuksien mukaan myös toteuttaa, koska se lisäisi työn merkityksellisyyden tunnetta.
- Työnantajat voisivat myös tarjota nuorelle nykyistä enemmän kokoaikaista työtä, jos työntekijä sitä toivoo. Lisäksi määräaikaiset työntekijät pitäisi pystyä ottamaan työyhteisön täysivaltaisiksi jäseniksi nykyistä paremmin.
Tutkimuksen toteutus
Verian (entinen Kantar Public) haastatteli puhelimitse 1203 liittojen työssäkäyvää jäsen-tä helmi-maaliskuussa 2024. Aineisto edustaa SAK:n liittojen työssäkäyvää jäsenkuntaa toimialan, sukupuolen ja iän mukaan.
Tutkimukseen osallistuivat Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT, Ilmailualan Unioni IAU, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Aliupseeriliitto, Vankilavirkailijain liitto VVL, Palvelualojen ammattiliitto PAM, Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU, Rakennusliitto, Suomen Elintarviketyöläisten liitto SEL, Sähköliitto, Teollisuusliitto sekä Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto Teme. Vastaajat on poimittu tutkimukseen satunnaisesti SAK:n jäsenliittojen rekisteristä, mutta haastateltavien suhteen on noudatettu perusjoukon mukaisia kiintiöitä sukupuolen, iän ja jäsenliiton mukaan.
Kysy tästä tutkimuksesta
