Yleiset suositukset yhdenvertaisuussuunnitelman sisällöiksi
Sisäasiainministeriö
Kirjaamo
PL 26
00023 Valtioneuvosto
Lausuntopyyntönne 29.10.2009 SM003:00/2009
Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, STTK ja AKAVA esittävät seuraavien muutosten tekemistä luonnoksiin:
Suunnitteluvelvoitteen laajuus
Luonnoksessa on lähdetty siitä, että suunnitteluvelvoite koskee viranomaisia myös työnantajina. Se, että tulkinta perustuu syrjintälautakunnan lausuntoon, olisi syytä mainita ohjeissa.
Syrjintäperusteet
Ohjeissa on suositeltu kaikkien yhdenvertaisuuslaissa (21/2004) tarkoitettujen syrjintäperusteiden käsittelemistä. Tästä huolimatta ammattiyhdistystoimintaa tai poliittista toimintaa ei ole mainittu kiellettyinä syrjintäperusteina. Myös näitä on syytä käsitellä. Lisäksi voisi pohtia ”muuta henkilöstä johtuvaa syytä” syrjintäperusteena kuten myös moniperusteista ja läheissyrjintää. Vielä voisi pohtia yhdenvertaisuuslaissa säädettyjen syrjintäperusteiden ilmenemistä osa- aikaisissa ja määräaikaisissa työsuhteissa, vuokratyössä jne. Tämä sen vuoksi, että esimerkiksi määräaikaisten ketjuttamiseen voi sisältyä syrjintää. Lisäksi joitakin vuosia sitten eräällä suurella julkisella työnantajalla oli tapana tehdä kaikkien vammaisten työntekijöidensä kanssa koeaikainen työsopimus, jotta saataisiin tietää ”miten he menestyvät työssä”.
Henkilöstön edustajien rooli
Henkilöstön edustajien merkitystä syrjintäepäilyjä ratkottaessa ja yhdenvertaisuutta edistettäessä on syytä korostaa. Suurin osa syrjintäepäilyistä saadaan selvitettyä jo työpaikoilla. Työnantajan ja työntekijöiden välillä tarvitaan hyvää vuoropuhelua ja yhteisymmärrystä hyvän ja konkreettisen yhdenvertaisuussuunnitelman aikaansaamiseksi – seurantaa ja valvontaa unohtamatta.
Esimiehen lisäksi yhdenvertaisuussuunnitelmassa olisi syytä mainita myös henkilöstön edustajat, joihin työntekijät voivat ottaa yhteyttä mahdollisessa syrjintätilanteessa. Monta kertaa voi olla helpompaa kertoa asiasta ensin henkilöstön edustajalle. Ohjeissa on pidetty myönteisenä henkilöstön osallistumista suunnitelman tekemiseen. Julkisen alan työntekijäliitoilta ei kuitenkaan ole pyydetty luonnoksesta lausuntoa. Palkansaajakeskusjärjestöjen mielestä näin olisi tullut tehdä.
Viittaukset mahdollisiin lainsäädäntömuutoksiin
Ohjeissa on viitattu vireillä olevaan yhdenvertaisuuslainsäädännön (ei siis pelkästään yhdenvertaisuuslain) uudistamiseen. Uudistuksen sisällöstä ei kuitenkaan vielä ole tietoa. Tämän vuoksi ei ole syytä todeta, että ”suunnitteluvelvollisuus laajenee etnisen alkuperän lisäksi muihin kiellettyihin syrjintäperusteihin” (s, 4) eikä muutoinkaan ennakoida lakimuutoksia.
Lähdeviittaukset
Ohjeissa on viitattu Suomessa vielä ratifioimattomaan YK:n vammaisia ihmisiä koskevaan yleissopimukseen. Olisi hyvä, jos ohjeisiin lisättäisiin nettisivut, joilla sopimukseen voi tutustua. Myös EU:n yhdenvertaisesta kohtelusta työssä ja ammatissa annettuun direktiiviin (2000/78/EY, ns. syrjintädirektiivi), jossa säädetään kohtuullisista mukautuksista, olisi syytä viitata.
Positiivinen erityiskohtelu ja kohtuulliset mukautukset
Ohjeissa on käsitelty positiivista erityiskohtelua ja kohtuullisia mukautuksia (kohta 1.3.). Käsitteitä voisi avata enemmän ja mm. selostaa, mikä voisi olla positiivista erityiskohtelua ja mikä ei.
Kohdan ensimmäisen kappaleen viimeinen virke on epäselvä kuten myös toisen kappaleen toinen virke.
Alaviite numero 3 on epäinformatiivinen.
Suunnitelman yhdistäminen
Ohjeissa on todettu, että suunnitelma voi olla erillinen tai se voidaan yhdistää johonkin muuhun ohjelmaan. Tässä olisi syytä mainita myös työsuojelun toimintaohjelma sekä yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain (651/1988) sekä työnantajan ja henkilöstön yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain (449/2009) mukaiset henkilöstösuunnitelmat.
Alihankinta
Ohjeissa olisi syytä muistuttaa julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 49 §:stä sekä vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annetun lain (349/2007) 45 §:stä, joiden mukaan hankintayksikkö voi asettaa hankintasopimuksen toteuttamiselle erityisehtoja, jotka voivat koskea erityisesti ympäristönäkökohtia ja sosiaalisia näkökohtia, kuten ammatillista koulutusta työpaikalla, kansainvälisen työjärjestön (ILO) sopimusten noudattamista, työoloja ja työehtoja tai vammaisten palvelukseen ottamista.
”Suunnitteluohje” -asiakirja
-Sivulla 1 olevaan taulukkoon olisi syytä nostaa alaviitteessä nro 1 mainitut työsopimuslain (55/2001), valtion virkamieslain (750/1994) ja kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003) syrjintää ja tasapuolista kohtelua koskevat säännökset.
-Sivulla 4 olevaan taulukkoon olisi syytä lisätä ainakin vammaisten ihmisten ja romanien kohdalle työhönotto ja harjoittelupaikat.
-Taulukkoon olisi syytä lisätä ammattiyhdistystoiminta, jota koskevat monet kansainvälisen työjärjestön (ILO) sopimukset kuten esimerkiksi ammatillista järjestäytymisvapautta ja ammatillisen järjestäytymisoikeuden suojelua koskeva yleissopimus nro 87, järjestäytymisoikeuden ja kollektiivisen neuvotteluoikeuden periaatteiden soveltamista koskeva yleissopimus nro 98, työntekijöiden edustajia koskeva yleissopimus nro 135, julkisen sektorin työelämän suhteita koskeva yleissopimus nro 151 ja kollektiivista neuvottelumenettelyä koskeva yleissopimus nro 154.
-Sivulla 7 voisi etnistä alkuperää käsittelevään kohtaan lisätä opastuksen.
-Taulukon loppuun olisi syytä lisätä erilliseksi kohdakseen läheissyrjinnän.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry
Akava ry