Asetusluonnos aikuisten rokotusohjelman laajentamisesta

SAK pitää esitystä lähtökohtaisesti kannatettavana, mutta laajuudeltaan riittämättömänä.

On kuitenkin hyvä, että aikuisten rokotusohjelman laajentaminen saadaan näin avattua. Suomessa on uusien aikuisten rokotteiden käyttöön saaminen hidasta verrattuna moniin muihin länsimaihin. Jatkossa tulisi tavoitella THL:n jo suositteleman ikäperusteisen rokotusohjelman toteuttamista, sekä samalla ripeällä aikataululla arvioida myös muiden aikuis- ja senioriväestöä hyödyttävien rokotteiden käyttöönottoa.

Tavoitteena tulee olla, että kansallista rokotusohjelmaa laajennetaan vaiheittain ainakin 65-vuotiaisiin saakka niin, että maksuttomat tehostetut influenssa- ja koronarokotteet, pneumokokkirokotteet sekä RS-virusrokotteet sisällytetään aikuisväestön rokotusohjelmaan.

Ikäperusteisen vyöruusun rokotusohjelman aloittaminen yli 75-vuotiaiden ryhmässä loisi pohjan ohjelman laajentamiselle tulevaisuudessa työikäiseen senioriväestöön saakka, sekä keventäisi jo nyt työikäisten kansalaisten kantamaa huolta omista vanhemmistaan. Vanhimman senioriväestön sairastamiseen liittyvä avun ja hoivan tarve lisää osaltaan vielä työelämässä olevien läheisten kuormittumista. Kun tavoitteena on työurien pidentyminen, voidaan vanhimpia työntekijäryhmiä rokottamalla osaltaan olla tukemassa työurien pidentymisen tavoitteita. Hyötyjä arvioitaessa tulisi huomioida myös uusi tieto koskien esimerkiksi infektiotautien aiheuttamaa lisääntynyttä riskiä useisiin kardiovaskulaarisiin tai neurologisiin kansantauteihin.

Rokottamalla ehkäistävissä olevien sairauksien inhimilliset ja taloudelliset vaikutukset tulisi arvioida laajapohjaisesti huomioiden myös mm. lisääntynyt riski liitännäissairauksiin, lisääntynyt hoivan tarve sekä haitalliset työelämävaikutukset kustannuksineen.

Nyt ehdotettu rokotusohjelman vähäinen laajentaminen ei vielä merkittävässä määrin vaikuta työikäisiin, mutta välillisiä hyötyjä kuitenkin voidaan saada kohderyhmän työelämässä olevien läheisten kautta.

Aikuisten rokotusohjelman toivottavasti lähivuosina edelleen laajentuessa tulisi samalla kehittää myös työnjakoa julkisen terveydenhuollon ja työterveyshuollon välillä niin, että työterveyshuollot voisivat osallistua kumppaneina rokotusohjelmaan kuuluvien rokotteiden jakelussa.

Samalla on tärkeää huolehtia riittävästä viestinnästä ja yhdenvertaisesta toteutuksesta, jotta kaikki kohderyhmiin kuuluvat saavat ymmärrettävän tiedon oikeudestaan rokotuksiin ja tosiasiallisen mahdollisuuden hyödyntää niitä. Helposti saatavilla olevaa tietoa aikuisten rokotteista tulisi muutoinkin välittää eri kanavissa, laajentaen infoa myös niihin aikuisten rokotteisiin, joita budjettisyistä ei ole vielä voitu tuoda osaksi aikuisten maksutonta rokotusohjelmaa.