Työllisyyspoliittinen tuki yhdistyksille ja säätiöille

Taustakysymys

Onko ehdotus uudesta tuesta ja sillä tuettavasta toiminnasta kannatettava?

True

Perustelut tiiviisti

Esitys koskee heikossa työmarkkina-asemassa olevien työttömien palveluita. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n näkemyksen mukaan keskeistä on, että kohderyhmä saa toimivaa palvelua, joka toimii henkilökohtaisena polutuksena kohti avoimia työmarkkinoita. Näitä palveluita, monialaista ohjausta niihin sekä kolmannen sektorin roolia tulee kehittää ja vahvistaa. Näin ollen esityksellä on hyvät tavoitteet.

Kuitenkin esitys sisältää ongelmia heikossa työmarkkina-asemassa olevien työnhakijoiden kannalta. Työllisyyspoliittisen tuen rahoittamien järjestöjen tarjoamat palvelut eivät olisi virallisia työllistymistä edistäviä palveluja. Tämä asettaa työttömät osallistujat epäedulliseen asemaan suhteessa lakisääteisiin palveluihin osallistuviin työttömiin. SAK huomauttaa, että on sinällään kannatettavaa, että kunnat ja työllisyysalueet voivat lakisääteisten palveluiden ohella tarjota omia palveluja yleisen toimialansa nojalla, mutta lainsäädännössä ei tule erityisesti lisätä näitä palveluja. Pääpaino tulee olla työllistymistä edistävissä palveluissa, jotta työnhakijoiden ja alueellinen yhdenvertaisuus taataan.

Kohdennetut kysymykset

1.    Näkemyksenne tuen tarkoituksesta ja tuettavan toiminnan kohderyhmästä?

Ehdotuksen mukaisesti työvoimaviranomaisen tehtäviä laajennettaisiin siten, että työvoimaviranomaiselle säädettäisiin tehtävä myöntää yleishyödyllisille yhdistyksille ja säätiöille tukea hanketoimintaan, joka kohdennettaisiin pitkään työttömänä olleiden työttömien työnhakua ja työllistymisen yleisten edellytysten parantamiseen.

SAK:n näkemyksen mukaan kohderyhmän työttömien tukeminen on tärkeää. Yleishyödylliset yhdistykset ja säätiöt ovat tärkeitä toimijoita vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevien työnhakijoiden työllistämisen edistämisessä. Näiden kolmannen sektorin toimijoiden toimintaa on kannatettavaa tukea ja edistää.

2.     Näkemyksenne tuen kohdentamisesta yhdistyksille ja säätiöille (108 §)?

Kohdennus yhdistyksille ja säätiöille on tarkoituksenmukainen.

3.    Näkemyksenne tuen hakijaa/saajaa koskevista edellytyksistä (109 §)?

4.    Näkemyksenne tuettavan toiminnan rajoituksista (110 §)?

SAK korostaa, että tuettavan toiminnan tulisi olla työllistymistä edistävä palvelu. Tämä voitaisiin toteuttaa erillisenä uutena palveluna tai olemassa olevien palveluiden kautta esimerkiksi työkokeiluna tai valmennuksina.

5.    Näkemyksenne esityksessä kuvatusta tuettavasta toiminnasta? Onko tuettavaa toimintaa kuvattu riittävästi?

Esitysluonnoksen mukaan tuettavan toiminnan pitäisi olla työnhakua ja työllistymisen yleisiä edellytyksiä parantavaa toimintaa. Toiminnalla tavoiteltaisiin työttömän tilanteen muuttumista tai selkeytymistä ainakin siten, että työnhakua voitaisiin tukea vahvemmin myös työmarkkinoille suuntaavilla palveluilla. Toiminta voisi sisältää monipuolisesti erilaisia menetelmiä ja toteutustapoja ja niitä voisi räätälöidä työttömien työnhakijoiden yksilöllisiin tilanteisiin ja tarpeisiin soveltuviksi. Tuettava toiminta voitaisiin järjestää yksilöllisenä tai ryhmämuotoisena toimintana tai niiden yhdistelmänä.

Esitysluonnoksessa on tarkoitus mahdollistaa toiminta, mutta sitä ei säädellä tarkasti. Näin ollen jää melko avoimeksi, millaista toimintaa kohderyhmälle on tarkoitus tarjota.

SAK pitää ongelmallisena, että tuettavaa toimintaa ei määritellä työllistymistä edistäväksi palveluksi, vaikka siihen liitetään työttömyysturvan saamiseen kohdistuva velvoittavuus ja seuraamukset. Tällainen sääntelyratkaisu hämärtää palvelujärjestelmän rakennetta ja heikentää työnhakija-asiakkaiden oikeuksien ennakoitavuutta.

Miten täydentäisitte tuettavan toiminnan kuvauksia (voitte kertoa myös esimerkkejä)?

SAK pitää tarkoituksenmukaisena, että tuettava toiminta olisi työllistymistä edistävä palvelu.

6.    Näkemyksenne tuen määrää ja kestoa koskevista ehdotuksista (111 §)?

SAK korostaa, että toimintaan osallistuvat työttömät tulee olla vakuutettu työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisella vakuutuksella ja ryhmävastuuvakuutuksella, kuten pykälässä 111 a on kuvattu. Säännöskohtaisissa perusteluissa asia kuitenkin jää vielä hieman auki.

7.    Näkemyksenne työttömyysturvaa koskevista ehdotuksista?

SAK pitää esityksen työttömyysturvaa koskevia ratkaisuja ongelmallisina.

Esitysluonnoksen mukaan ehdotetun tuella järjestettävän toiminnan velvoittavuus kaventaisi työnhakijan oikeutta perustuslain 19 §:n 2 momentissa tarkoitettuun työttömyysetuuteen. Palvelun velvoittavuus perustuisi siihen, että palvelusta on sovittu kussakin tapauksessa erikseen työnhakijan työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa, ja että toiminnalla pyritään edistämään perustuslain 18 §:n mukaisella tavalla työllistymisedellytyksiä ja työttömän työnhakua.

Lisäksi esitysluonnoksessa kuvataan, että perustuslakivaliokunta on todennut, että perustuslain 19 §:n 2 momentin mukaiselle työttömyysturvalle voidaan asettaa ehtoja, joilla pyritään edistämään työttömän työllistymistä ja jotka ovat linjassa perustuslain 18 §:n kanssa. Esitysluonnoksen mukaan ehdotetun tuella järjestetyn toiminnan velvoittavuus- ja seuraamusjärjestelmä olisivat pääosin yhdenmukaiset kuntouttavan työtoiminnan seuraamusjärjestelmän kanssa, ehdotus ei myöskään muuttaisi nykytilannetta olennaisesti.

SAK toteaa, että nykytila kuitenkin muuttuisi, koska uusi toiminta ei olisi työllistämistä edistävä palvelu eikä se näin ollen toisi esimerkiksi oikeutta kulukorvaukseen tai työttömyysetuuteen estävän lausunnon eli karenssin ajalta. Sen sijaan velvoittavuus pysyisi – tosin jos osallistumisesta aiheutuu välttämättömiä kustannuksia, osallistuminen olisi velvoittava vain, jos työnhakijalle on myönnetty työvoimaviranomaisen harkintaan perustuvaa kulukorvausta. Näin ollen SAK katsoo, että esityksessä luodaan monimutkainen kokonaisuus vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville työttömille.

Esitysluonnoksen mukaan työttömän osallistuminen toimintaan ei vaikuttaisi hänen työttömyysturvaoikeuteensa. Toisin sanoen etuuden maksaminen jatkuisi kuten ennen toiminnan alkamista tai etuutta ei maksettaisi, jos maksamiselle olisi jokin este. SAK toteaa, että tämä asettaisi uudessa palvelussa olevat työttömät epäoikeudenmukaiseen asemaan suhteessa työllistymistä edistäviin palveluihin osallistuviin työttömiin, joille voidaan maksaa työttömyysetuutta palvelun ajalta korvauksettomasta määräajasta huolimatta. Lisäksi uuteen etuuteen ei enää sisältyisi työvoimapalveluiden järjestämislain mukaista kulukorvausta.

Sosiaaliturvaan on tehty kuluneella hallituskaudella paljon muutoksia. SAK esittää kysymyksen tilanteesta, jossa työtön on saanut korvauksettoman määräajan tai työssäolovelvoitteen ja näin ollen hänelle ei makseta työttömyysetuutta. Jos edellytykset täyttyvät, työtön voi olla oikeutettu toimeentulotukeen. Kuitenkin toimeentulotukilain 2 luvun 10 § mukaan henkilön meneteltyä työvoimapoliittisesti moitittavasti siten, että hän ei ole työttömyysturvalain 2 luvun 13 tai 14 §:n tai 2 a luvun perusteella oikeutettu työttömyysetuuteen määräaikaisesti tai toistaiseksi, henkilön toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa. Jatkuuko tällöin toimeentulotuen maksaminen alennettuna, vaikka henkilö osallistuisi uuteen palveluun? Jos työtön osallistuisi uuden palvelun sijaan työllistymistä edistävään palveluun, hänelle voitaisiin maksaa työttömyysetuutta moitittavasta menettelystä huolimatta.

Sosiaaliturva nivoutuu palveluiden kanssa tiivisti yhteen. Siksi SAK toistaa esityksensä siitä, että esitysluonnoksessa esitetyn uuden palvelun tulisi olla virallinen työllistymistä edistävä palvelu, jolloin työnhakijaan pätisivät sekä palveluun liittyvät oikeudet että velvollisuudet.

Jos kuitenkin esitys etenee tällaisenaan, SAK pitää hyvänä, että toimintaan osallistuminen otettaisiin huomioon työssäolovelvoitteen täyttymisessä ja koulutusta vailla olevia nuoria koskevan, työttömyysturvalain 2 luvussa säädetyn rajoituksen lakkaamisessa.

8.   Näkemyksenne esitysluonnoksessa olevista vaikutusarvioista?

Esitysluonnoksen mukaan ehdotettu uusi tuki mahdollistaisi yhdistyksille ja säätiöille nykyistä monipuolisemman osallistumisen pitkään työttömänä olleiden työllistymisen edistämiseen osana työllisyyden edistämisen paikallista ekosysteemiä. SAK pitää tätä hyvänä ja näkee kolmannen sektorin roolin erityisesti vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistämisessä tärkeänä.

9.    Mitä muuta haluatte lausua esityksestä?