Vuoden 2015 verotuksen luontoisetujen laskentaperusteet

Verohallinto
Esikunta- ja oikeusyksikkö

149/200/2014

Verohallinto on pyytänyt Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:ltä lausuntoa luonnoksesta Verohallinnon päätökseksi vuodelta 2015 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista. Lausuntonamme viittaamme aiemmin antamaamme lausuntoon asuntoedun arvostamisesta ja esitämme lisäksi seuraavaa:

1. Asuntoetu ja sähkön käyttöoikeus

Verohallinnon päätösluonnoksesta on poistettu aiemmin lausunnolla olleessa luonnoksessa asuntoedun rakenteellisesta muutoksesta ollut mahdollisuus korottaa asuntoedun arvoa verotusta toimitettaessa enintään 30 prosentilla, jos hankitun selvityksen mukaan on ilmeistä, että luontoisetupäätöksen mukaan kaavamaisesti määrätty arvo on olennaisesti alempi kuin asunnon käypä arvo. Kuten aiemmassa lausunnossamme esitimme, SAK pitää hyvänä mahdollisuutta korottaa verotusarvoa verotusta toimitettaessa asunnon laadun ja varusteiden perusteella. Haluamme tässä yhteydessä vielä korostaa, että esim. tietyillä Helsingin keskustan alueilla vasta 30 prosentin korotusmahdollisuus lähentäisi asuntoedun arvon vastaamaan todellisia käypiä vuokria. Tästä syystä SAK esittää, että enintään 30 prosentin verotusarvon korotusmahdollisuutta ei poistettaisi lopullisesta luontoisetupäätöksestä.

SAK pitää myös autotalliedun rakenteen muuttamista vastaamaan asuntoedun alueellista jaottelua perusteltuna ja oikeudenmukaisena.

2. Ravintoetu

Verohallinnon luonnokseen luontoisetupäätökseksi vuodelle 2015 on lisätty kokonaan uusi määräys (14 §) ravintoedun laskentamalliksi käytettäessä edun järjestämistapana ateriointiin tarkoitettua maksukorttia tai muuta vastaavaa ns. kohdennettua sähköistä maksuvälinettä. Maksukortille tai muulle kohdennetulle maksuvälineelle, jolta veloitetaan maksutapahtuman yhteydessä aterian hinnan mukainen euromäärä, ladattu euromääräinen saldo voidaan arvostaa 75 prosenttiin nimellisarvostaan, kuitenkin vähintään 6,20 euroon kutakin sellaista tosiasiallista kotimaan työssäolopäivää kohden, jona työpaikkaruokailua vastaavaa ateriaa ei ole työnantajan toimesta muulla tavoin järjestetty. Edellytyksenä tälle on, että maksukortilla maksettava määrä on vähintään 6,20 euroa ja enintään 10,10 euroa ateriaa kohden. Muussa tapauksessa maksukortille ladattu saldo arvostetaan nimellisarvoonsa.

Maksukortille ladatun saldon arvostaminen edellä esitetyllä tavalla edellyttää, että kortilla voidaan maksaa ainoastaan aterioita eikä sitä vastaan voida antaa rahaa, elintarvikkeita tai muita hyödykkeitä. Jos nämä edellytykset eivät täyty, maksukortille ladattu saldo arvostetaan nimellisarvoonsa.

Lisäksi päätösluonnoksen mukaan palkansaajalle voidaan antaa edellä tarkoitetulla tavalla arvostettuna enintään 10,10 euroa saldoa kutakin sellaista tosiasiallista kotimaan työssäolopäivää kohden, jona työpaikkaruokailua vastaavaa ateriaa ei ole työnantajan toimesta muulla tavoin järjestetty.

SAK pitää luonnoksessa Verohallinnon luontoisetupäätökseksi vuodelle 2015 esitettyä em. laskentamallia erinomaisena. Laskentamalli selkeyttää ja helpottaa merkittävästi ravintoedun arvostamista työntekijän ennakkoperinnässä, etenkin maksukortille tms. maksuvälineelle käyttöjakson tai kalenterivuoden lopussa mahdollisesti jäävän käyttämättömän loppusaldon osalta, jota ei tarvitsisikaan arvostaa nimellisarvoonsa vastoin Verohallinnon aiempaa, monimutkaista ohjeistusta. SAK:n näkemyksen mukaan Verohallinnon nyt esittämää mallia tulisi soveltaa myös aikaisempiin vuosiin eli esim. myös tältä vuodelta työntekijän mahdollisesti käyttämättä jääneellä loppusaldolla ei tulisi päätösluonnoksen edellytysten täyttyessä myöskään olla merkitystä työntekijän ennakkoperinnässä ja/tai lopullisessa verotuksessa.

Pidämme myös erittäin tärkeänä, että Verohallinnon päätösluonnoksen johdosta ravintoetua järjestettäessä eri maksuvälineitä, kuten lounasseteleitä ja maksukorttia, kohdellaan jatkossa neutraalisti, ja uuden tekniikan mahdollisuudet tulevat hyödynnetyksi, eikä korttien tms. kohdennettujen maksuvälineiden käytöstä luovuttaisi niihin liittyvien hankalien käytäntöjen vuoksi.

3. Autoetu

Verohallinnon päätösluonnoksen mukaan autoedun perusarvon laskentatapaa muutettaisiin siten, että arvostuksen perusteena oleva hinta määräytyisi uusilla autoilla auton ostohetken hinnaston mukaan. Lisäksi autoedun määritelmää esitetään uusien käyttövoimien yleistyessä muutettavaksi siten, että auton käyttöetu olisi kyseessä, jos palkansaaja suorittaa itse ainakin auton käyttövoimakustannukset. SAK pitää edellä mainittuja muutoksia perusteltuina.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry