SAK:n lausunto Yhdistyneiden Kansankuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirjan toista velvoitekautta koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta

Ympäristöministeriö
Kirjaamo.ym@ymparisto.fi

YM6/34/2013

Dohassa pidettiin vuonna 2012 Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) ilmastonmuutosta koskeva osapuolikokous. Siellä päätettiin pöytäkirjamuutoksista, joiden tarkoituksena on mahdollistaa Kioton pöytäkirjan toisen velvoitekauden 2013 – 2020 toimeenpano. Dohassa EU, sen jäsenvaltiot ja Islanti antoivat lausuman, jonka mukaan ne täyttävät päästövähennystavoitteet yhteisesti. Komissio onkin neuvotellut Islannin kanssa sopimuksen, joka mahdollistaa sen osallistumisen velvoitteiden yhteiseen täyttämiseen EU:n kanssa. Sekä Kioton pöytäkirjan muutokset että Islanti-sopimus edellyttävät parlamentin ja neuvoston jäsenvaltiokohtaista hyväksyntää.

Kioton pöytäkirjan toisen velvoitekauden päästökauppa- ja ei-päästökauppasektorin tavoitteet ovat linjassa jo sovittujen kanssa

Dohan muutoksella EU, sen jäsenvaltiot ja Islanti sitoutuvat rajoittamaan keskimääräisiä vuotuisia kasvihuonekaasupäästöjään vuosien 2013 – 2020 välisenä aikana 80 %:iin peruslähtövuoden (pääosin 1990) päästöistä. Päästökauppasektorille kuuluvat päästövähennysvelvoitteet saavutetaan EU-jäsenvaltioissa yhdessä päästökauppadirektiivin mukaisesti.

Päästökaupan ulkopuolisista sektoreista jäsenvaltiot vastaavat maa-kohtaisesti. Esityksessä ehdotetaankin, että Suomi antaisi EU:n ja Islannin kanssa ilmoituksen pöytäkirjan 4 artiklassa tarkoitetusta taakanjakosopimuksesta. Sen mukainen Suomen päästövähennystavoite velvoite (-16 % vuoteen 2020 mennessä vuoden 2005 tasosta) vastaa jo voimassaolevaa EU-lainsäädännön mukaista tavoitetta päästökauppaan kuulumattomilla sektoreilla.

LULUCF-sektori suuri haaste toisella velvoitekaudella

Kioton pöytäkirjan osapuolikokousten tekemät päätökset soveltuvat joko sellaisinaan toiselle velvoitekaudelle tai ne sisältävät erityisesti toista velvoitekautta koskevia toimeenpanosääntöjä. Näitä sääntöjä ovat mm. Kioton mekanismien käyttö, maankäyttö- ja maankäytön muutos- ja metsätaloussektori (LULUCF-sektori), kasvihuonekaasupäästöjen raportointi ja kansalliset järjestelmät, asiantuntijatarkastukset sekä pöytäkirjan määräysten noudattamisen valvontaa koskevat määräykset.

Suomen kannalta merkittävä päätös oli jo Durbanin osapuolikokouksessa hyväksytty LULUCF-sektoria koskevat toimeenpanosäännöt. Siellä sovittiin, että metsittäminen, uudelleen metsittäminen ja metsäkato säilyvät pakollisina toimenpiteinä. Samalla laskentamenetelmää muutettiin kuitenkin ensimmäisellä velvoitekaudella toteutetusta. Uudella kaudella vertailutasomenetelmä pohjautuu ennustettuun metsänielun kehitykseen, jossa vertailutason ylittävästä nielusta voi saada lisähyvitystä ja saavuttamattomasta tavoitteesta lisärasitteen päästövähennysvelvoitteeseen.

Lisäksi aiemmin vapaaehtoinen metsien hoito- ja käyttötoimenpide tulee pakolliseksi. Osapuolten on myös mahdollista valita vaihtoehtoisia toimenpiteitä viljelymaan hoidosta, laidunmaan hoidosta, kasvillisuuden palauttamisesta tai uutena vaihtoehtona kosteikkojen kuivauksesta ja uudelleen vettämisestä.

Metsäkadon päästöjen kompensaatiosta sopiminen tärkeää

Vaikutuksiltaan merkittävin Durbanissa sovittu muutos koski metsäkompensaatiosäännön poistumista, koska näin metsäalueiden siirtymistä muuhun käyttötarkoitukseen ei voi enää täysin korvata metsän säilyneiden alueiden kasvaneina nieluina. SAK tuki Suomen hallituksen päätöstä hyväksyä päätös kansainvälisten ilmastoneuvotteluiden edistämiseksi siitäkin huolimatta, että sillä oli Suomelle negatiivia taloudellisia vaikutuksia. Tämä siitä syystä, että Suomi sai EU:n komissiolta poliittisen lupauksen uudesta laskentasäännöstä aiheutuvan alijäämän laskennallisen lisätaakan korvaamisesta Suomelle EU:n sisäisin järjestelyin.

Metsäkadon laskennan sääntöjen muutoksista aiheutuvia päästöjä voidaan kompensoida metsähoito- ja käyttötoimenpiteistä saatavilla hyvityksillä, Suomen omilla ensimmäisen velvoitekauden säästyvillä päästöyksiköillä (arvio 7-8 milj. tonnia hiilidioksidiekvivalenttia) ja huhtikuussa 2014 Suomen, komission sekä muiden EU:n jäsenvaltioiden päätöksellä korvata Suomelle sen erityisongelma. Päätöksen mukaan Suomelle siirretään enintään 10 milj. tonnia hiilidioksidiekvivalenttia vastaava määrä päästöyksiköitä.

YM:n tämän hetken arvion mukaan näiden metsäkadon kompensaatiotoimien pitäisi korvata Suomelle Durbanin osapuolikokouksen päätösten aiheuttama laskennallinen lisävelvoite. On tärkeää, että Kioton pöytäkirjan muutoksen hyväksyminen ei tuo Suomelle lisätaakkaa EU:n ilmasto-ja energiapaketissa jo sovitun päälle. On myös erittäin tärkeää, että maapallon laajuinen ilmastosopimus saavutetaan.

Hallituksen esitys, jonka mukaan eduskunta hyväksyisi Kioton pöytäkirjan muutokset ja Islanti-sopimuksen siltä osin kuin ne kuuluvat Suomen toimivaltaan, on kannatettava.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry