Oppisopimusjärjestelmän toimivuus, kehittämistarpeet ja rahoituksen riittävyys

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaosto
kaisa.iso-sipila@eduskunta.fi

HE 131/2014 vp

SAK kiittää mahdollisuudesta lausua valtionvarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostolle oppisopimusjärjestelmään liittyen.

Nuorten tuetun oppisopimuskoulutuksen kehittäminen

SAK:n mielestä nuorten tuettua oppisopimuskoulutusta on kehitetty monin tavoin tällä hallituskaudella. Osana nuorisotakuuta on vuodesta 2013 lukien maksettu kyseisenä vuonna perusopetuksen tai perusopetuksen lisäopetuksen (10 lk.) päättäneiden oppisopimusopiskelijoiden työnantajille korotettua koulutuskorvausta. Korotettu koulutuskorvaus on ensimmäisenä oppisopimusvuonna 800 e/kk, toisena 500 e/kk ja kolmantena 300 e/kk.

Vuodesta 2014 lukien nuorilla, alle 25-vuotiailla, vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevilla on mahdollisuus ei-työsopimussuhteiseen ennakkojaksoon. Ennakkojaksolla voi sekä työnantaja että opiskelija kokeilla, olisiko oppisopimuskoulutus sopiva vaihtoehto. Ennakkojakson pituus voi vaihdella yksilöllisesti, ollen kuitenkin enintään 20 opintoviikon pituinen eli ajallisesti noin puolen vuoden mittainen. SAK:n mielestä ennakkojakso yhdistettynä oppisopimussuhteessa noudatettavaan koeaikaan muodostaa työnantajalle riittävän mittaisen ajan arvioida, soveltuuko nuori kyseiseen työpaikkaan ja oppisopimussuhteeseen.

Opetus- ja kulttuuriministeriön Oppisopimus- ja työssäoppimisuudistuksen osana kokeillaan tällä hetkellä yli 100 oppilaitoksessa uusia tapoja yhdistää oppilaitosmuotoista ammatillista koulutusta ja oppisopimuskoulutusta.

SAK pitää kuitenkin epätodennäköisenä sitä, että oppisopimuskoulutuksesta muodostuisi merkittävää väylää peruskoulun päättäville nuorille tapana suorittaa ammatillinen perustutkinto. Oppisopimuskoulutus on vaativa ja itsenäiseen työskentelyyn perustuva koulutusmuoto, joka edellyttää sitoutumista tutkinnon suorittajalta ja työnantajalta. Tämän vuoksi oppisopimuskoulutus ei monestikaan sovellu koulutusmuodoksi esimerkiksi sellaisille nuorille, joilla on ongelmia opiskelumotivaation tai elämänhallinnan kanssa.

SAK kuitenkin pitää lupaavana niin kutsuttua 2+1-mallia, jossa nuori voisi joustavasti siirtyä kahden vuoden oppilaitosmuotoisen opiskelun jälkeen kolmanneksi vuodeksi viimeistelemään tutkintonsa oppisopimussuhteessa työpaikalle. SAK näkee, että 2+1-mallissa voitaisiin yhdistää oppilaitosmuotoisen koulutuksen hyvät puolet; ammatillisten perusvalmiuksien oppiminen ja opiskelijaryhmän muodostamat tukiverkostot sekä oppisopimuskoulutuksen työvaltainen oppiminen. Oppisopimussuhde voisi parhaimmillaan muodostaa nuorelle sillan opiskelusta työelämään.

Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja aikuisten osaamisperustan vahvistaminen

Nuorten aikuisten osaamisohjelmassa 20–29-vuotiaiden, pelkän peruskoulun varassa olevien nuorten on mahdollisuus suorittaa ammatillinen tutkinto. Yhtenä kouluttautumisvaihtoehtona on oppisopimus. Yhteensä ohjelman aikana on tavoitteena saada 6000 nuorelle ammatillinen tutkinto oppisopimuskoulutuksena.

Nuorten aikuisten osaamisohjelmaan esitetään 47 miljoonan ja perusasteen jälkeistä koulutusta vailla olevien aikuisten koulutukseen sekä neuvonta- ja ohjauspalveluihin 10 miljoonan euron määrärahaa ensi vuoden budjetissa. Osa aikuisten osaamisperustan vahvistamisen määrärahasta on tarkoitus ohjata oppisopimuskoulutuksena toteutettavaan ammatillisten tutkintojen suorittamiseen.

SAK pitää nuorille aikuisille ja aikuisille vailla perusasteen tutkintoa oleville kohdennettuja ohjelmia erittäin tärkeinä. Perusasteen varassa olevien työikäisten työura jää muuta väestöä lyhemmäksi, työttömyysjaksot pitkittyvät ja riskit päätyä kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolelle kasvavat.

Vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien kohdalla oppisopimuskoulutus on varteenotettava tapa ammatillisen tutkinnon suorittamiseen ja työllistymiseen. SAK on kuitenkin huolissaan näiden kohdennettujen ohjelmien lyhyestä kestosta. Nuorten aikuisten osaamisohjelma on nelivuotinen ja aikuisten osaamisperustan vahvistamiseen on varattu määrärahat kahdeksi vuodeksi.

SAK muistuttaa, että vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevia aikuisia on noin 350 000 ja heitä löytyy kaikista ikäryhmistä. Tämän kohderyhmän työmarkkinakelpoisuuden parantaminen osaamista kehittämällä ja tutkintoon johtavalla koulutuksella tulee olla kansallisen aikuiskoulutuspolitiikan kulmakivi tulevina vuosina.

Oppisopimuskoulutuksen määrärahat

Samanaikaisesti kun oppisopimuskoulutuksen kehittämiseen nuorille sopivana koulutusväylänä ja kohdennetuille ryhmille suunnatuille ohjelmille on varattu määrärahoja, on aikuisten oppisopimuskoulutuksen määrärahoja leikattu rajusti. Tämä on näkynyt jo aiempina vuosina ammatillisen lisäkoulutuksen oppisopimuspaikkojen määrän vähenemisenä vuoden 2012 35 670 paikasta vuoden 2014 28 500 paikkaan.

Vuodelle 2015 aloituspaikat olisivat vähentyneet edelleen, ellei tähän tarkoitukseen olisi ohjattu 7.5 miljoonan euron erillistä määrärahaa. Tulevina vuosina oppisopimuskoulutuksen määrärahojen ennakoidaan vähenevän 12 prosentilla, mikä leikkaa aloituspaikkoja entisestään.

SAK on huolissaan tästä kehityksestä. Oppisopimuskoulutus on ollut Suomessa nimenomaan aikuisten koulutusväylä ammatillisen osaamisensa kehittämiseen. Se on myös kustannustehokas tapa tutkinnon suorittamiseen niin yhteiskunnan, työnantajan kuin yksittäisen työntekijänkin näkökulmasta. Työmarkkinoita kohdanneet rakenteelliset muutokset edellyttävät, että koko aikuisväestölle on tarjolla riittävästi työvaltaisia tapoja ammattitaitonsa syventämiseen tai uuden ammatin opiskeluun. Oppisopimus on hyvä koulutusmuoto aikuisten kouluttamiseen työmarkkinoiden muutoksessa.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry