Näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen

Opetus- ja kulttuuriministeriö
PL 29
00023 Valtioneuvosto
kirjaamo@minedu.fi

OKM/60/010/2014

Nykyinen näyttötutkintojärjestelmä on kehittynyt 20 vuoden aikana ja laajentunut huomattavasti alkuperäisestä sekä suoritettujen tutkintojen määrällä mitattuna että eri tutkintojen määrällä mitattuna. Näyttötutkintojärjestelmän keskeisimmät ongelmat liittyvät juuri järjestelmän laajentumiseen. Järjestelmän toimintaa ja laatua tarkkailevilla tutkintotoimikunnilla menee paljon resursseja tekniseen työhön, kuten tutkintotodistusten käsittelyyn sekä puutteellisten järjestämissopimusten tekoon. Tämän johdosta tutkintojen ja tutkintojärjestelmän syvälliselle kehittämistyölle on jäänyt vähän aikaa käytännössä. Tutkintotoimikuntien käytännöt poikkeavat tänä päivänä suuresti toisistaan, mikä aiheuttaa ongelmia järjestämisluvan haltijoille. Erilaisten käytäntöjen aiheuttamien ongelmien arvellaan lisääntyvän, kun tutkinnon osien suorittamisen merkitys edelleen korostuu.

Tutkintojen laadun varmistuksen ja työelämäyhteistyön kannalta tutkintotilaisuuksien arvioijien rooli on ollut epäselvä ja suhde tutkintotoimikuntiin on ollut jäsentymätön. Kuitenkin kolmikantainen ja työelämän kanssa tiiviisti toteutettu tutkintotilaisuuksien arviointi on järjestelmän toiminnan ja laadun kannalta keskeinen elementti.

Näyttötutkintojärjestelmän kehittämistä pohtiva työryhmä kiinnitti työssään huomiota myös tutkinnonsuorittajan oikeusturvaan liittyviin ongelmiin, kun tutkintosuorituksen arviointiin liittyviin oikaisupyyntöihin ei ole ollut yhteneväisiä käytäntöjä.

Näyttötutkintojärjestelmän toiminnan kannalta keskeistä on myös se, että voidaan varmistua näyttötutkinnon järjestäjien ammatillisista ja taloudellisista edellytyksistä. Tämän osalta työryhmä kiinnitti huomiota siihen, ettei järjestäjän ammatillisia ja taloudellisia edellytyksiä ole voitu systemaattisesti varmistaa. Tämä on keskeinen kysymys myös tutkinnon suorittajalle, koska tutkinnon valmistuminen on saattanut pitkittyä sen vuoksi, ettei järjestäjä ole voinut järjestää riittävää määrää tutkintotilaisuuksia.

Työryhmän keskeisimmät ehdotukset

• Työryhmä ehdottaa täsmennettäväksi näyttötutkintojen järjestäjistä säätämistä. Esitykset eivät tuo muutosta nykytilaan, mutta muilla toimijoilla olisi jatkossa tasaveroisempi asema lainsäädännössä näyttötutkinnon järjestäjänä koulutuksen järjestäjiin nähden.
• Jatkossa näyttötutkinnon järjestäjiltä edellytettäisiin riittävää taloudellista ja ammatillista pohjaa toimia järjestäjänä. Tutkintotoimikunnan tulisi myös varmistua järjestäjän riittävästä näyttötutkintojärjestelmän tuntemuksesta sekä järjestämiensä tutkintojen asiantuntemuksesta.
• Työelämän tahot osallistuisivat näyttötutkintojärjestelmän eri vaiheisiin entistä systemaattisemmin. Työelämän arvioijat olisivat keskeinen toimija käytännön toiminnassa. Tutkintotilaisuuksien arvioijina nämä varmistaisivat, että tutkinnon suorittajilla on hyväksytyn arvioinnin saatuaan se osaaminen, mitä tutkinnossa edellytetään. Jatkossa edellytettäisiin että vähintään yhdellä arvioijalla olisi suoritettuna näyttötutkintomestarin koulutus.
• Tutkintotoimikunnat koostuisivat jatkossakin enemmistöltään työelämän edustajista. Nämä osallistuisivat näyttötutkintojen ja näyttötutkintojärjestelmän kehittämiseen, sopisivat näyttötutkintojen järjestämisestä näyttötutkinnon järjestäjien kanssa ja valvoisivat sopimusten toteutusta sekä eri tavoin suunnittelisivat, arvioisivat ja tekisivät kehittämisehdotuksia koko näyttötutkintojärjestelmästä ja sen toimivuudesta.
• Tutkintotoimikuntien nimeämisprosessi ja kokoonpano säilyisivät ennallaan. Tutkintotoimikuntien enimmäiskokoa kuitenkin ehdotetaan pienennettäväksi siten, että jatkossa toimikunnassa voisi olla enintään 7 jäsentä. Tutkintotoimikuntien jäsenet edustaisivat työnantajia, työntekijöitä ja opetusalaa sekä itsenäisiä ammatinharjoittajia, mikäli tämä on tutkintotoimikunnan toimialalla laajuudeltaan merkittävää. Opetushallitus voisi tarpeen ja käytössä olevien resurssien mukaisesti nimetä tutkintotoimikuntiin näiden esityksestä pysyviä asiantuntijoita. Tehtävät kehittyisivät entistä enemmän näyttötutkintojen järjestämisen laadun varmistamiseen, osoitetun osaamisen yhteismitallisuuden edistämiseen sekä osallistumiseen näyttötutkintojärjestelmän kehittämiseen toimialansa ja -alueensa osalta. Tutkintotoimikunnat olisivat edelleen vastuussa näyttötutkintojen järjestämisen organisoinnista tekemällä järjestämissopimukset omalla toimialallaan näyttötutkinnon järjestäjien kanssa.
• Tutkintotoimikunnat antaisivat tutkintotodistukset sekä pyydettäessä todistukset suoritetuista tutkinnon osista. Tutkintotoimikunnat toimisivat tutkintojen arvioinnin oikaisutahoina toisessa vaiheessa. Tutkintotoimikunnat osallistuisivat tutkintojen perusteiden laadintaan ja ammatillisen tutkintorakenteen kehittämiseen yhteistyössä koulutustoimikuntien kanssa.
• Tutkintotoimikuntien työn tueksi ehdotetaan perustettavaksi näyttötutkintosihteeristö. Sihteeristö valmistelisi näyttötutkintojen järjestämissopimukset tutkintotoimikunnan kokouksiin. Sihteeristön tehtävänä olisi avustaa tutkintotoimikuntia niiden lainsäädännön mukaisissa tehtävissä. Koska sihteeristön perustaminen ja muut näyttötutkintojärjestelmän kehittämisesitykset ehdotetaan toteutettavaksi kustannusneutraalisti ja katettaisiin tutkintomaksuilla, tulisi tutkintotoimikuntien määrää vähentää nykyisestä 147 noin 70 – 80 toimikuntaan.

SAK:n kanta

• SAK on osallistunut näyttötutkintojärjestelmän toimintaan sen perustamisesta lähtien ja pitää tarpeellisena päivittää tutkintojärjestelmää riittävän usein sen hyvän työelämävastaavuuden ja laadun varmistamisen vuoksi.
• SAK katsoo, että työryhmän esitykset ovat perusteltuja. Tutkintojärjestelmän ja työelämän yhteistyötä tulee tiivistää kaikilla tasoilla. Nyt esitettävät uudistukset vahvistavat työelämän edustajien roolia erityisesti arviointitoiminnassa, jossa arvioijien toimintaedellytykset vahvistuvat muutosten myötä.
• SAK:n mielestä esitetyt uudistukset vahvistavat myös näyttötutkintojärjestelmän laadunvarmistusta. Jatkossa tutkintotoimikuntien työtä suunnataan yhä vahvemmin laadunhallinnan suuntaan sekä järjestämissopimuksia tehtäessä että tarkasteltaessa järjestämisluvan saaneiden toimijoiden työn tuloksia.
• SAK kannattaa näyttötutkintosihteeristön perustamista Opetushallituksen yhteyteen. SAK pitää tärkeänä, että sihteeristössä on myös hyvä käytännön asiantuntemus näyttötutkintotoiminnasta. Sihteeristö helpottaa tutkintotoimikuntien työtä monin tavoin sekä tuo yhteneväisiä käytäntöjä koko näyttötutkintojärjestelmän kenttään. Sihteeristö ja sähköisten järjestelmien kehittäminen tulevat yksinkertaistamaan tutkintotodistusten käsittelyä tutkintotoimikunnissa, mikä toivottavasti näkyy myös yksittäisen tutkinnonsuorittajan arjessa sujuvoituneena toimintana.
• SAK pitää tärkeänä, ettei tutkintotoimikuntien määrän vähentämistä toteuteta mekanistisesti, vaan tarkastelemalla työelämälähtöisesti lähialan tutkintoja ja tutkintotoimikuntia. Tutkintotoimikuntien uusi rakenne on muodostettava harkitusti ja uuden rakenteen muodostamiseen on myös varattava riittävästi aikaa lainsäädännön tultua hyväksytyksi. SAK katsoo, että oikein toteutettuna tutkintotoimikuntien yhdistäminen saattaa johtaa myös tutkintorakenteen kehittymiseen siten, että päällekkäisiä tutkintosisältöjä saadaan yhdistettyä ja erillisten tutkintojen määrää vähennettyä. Tutkintotoimikuntien yhdistäminen tulee suunnitella ja toteuttaa tiiviissä yhteistyössä työelämän toimijoiden kanssa.
• Tutkintotoimikuntien jäsenmäärän pienentyessä on tärkeää varmistaa riittävä mahdollisuus pysyvien asiantuntijoiden käyttöön toimikunnissa.
• SAK:n mielestä opetus- ja kulttuuriministeriön tulee pikaisesti asettaa työryhmä myös ammatti- ja erikoisammattitutkintojen tutkintorakenteen kehittämiseksi, jossa arvioitaisiin tutkintojen sisältöjä ja yleisten työelämätaitojen roolia tutkinnoissa. Yhdistämällä tutkintorakenteen kehittäminen ja näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen, erityisesti muodostettava uusi tutkintotoimikuntarakenne, voitaisiin saavuttaa synergiaetuja molemmissa prosesseissa ja varmistaa, että tutkintojärjestelmä kykenee vastaamaan muuttuvan työelämän tarpeisiin entistä paremmin. Tutkintotoimikuntien lopullinen määrä ratkeaa parhaiten tässä synergiaa hakevassa prosessissa.
• Näyttötutkintojärjestelmän kehittämisen jatkotyössä tulee lisäksi arvioida, miten ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkoston uudistus tulee vaikuttamaan järjestämissopimusten tekemiseen ja millä periaatteilla niitä on tarkoitus tehdä. On mm. arvioitava, miten tutkintotoimikuntien oppilaitosedustajat voivat osallistua järjestämissopimuksia koskevaan päätöksentekoon.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry