Luonnos asetukseksi tartuntatautien neuvottelukunnasta

Muita kommentteja

SAK kiittää lausuntopyynnöstä ja esittää muutamia täydennyksiä asetusluonnokseen sekä perustelumuistioon. Kun tartuntatautilainsäädäntöä nyt ollaan uudistamassa, ei tavoitetasoksi riitä nykytilan säilyttäminen vaan myös neuvottelukunnan osalta tulee tähdätä työn tehostamiseen ja laadun parantamiseen.

Lähinnä vain pelkkää lääketieteellistä näkökulmaa sisältävän tarkastelun tulisi laajeta tarkastelemaan myös muutakin yhteiskuntaa ja mm. työelämää. Tartuntatautilainsäädännön tarkoituksena on ehkäistä tartuntatauteja sekä niistä ihmisille ja yhteiskunnalle aiheutuvia haittoja. Tämän tulisi heijastua myös asetukseen tartuntatautien neuvottelukunnasta ja tukea neuvottelukunnan aktiivista ja monialaista roolia.

Tartuntatautien neuvottelukunnan tehtäväksi tulee asetuksessa selkeästi kirjata tavoite tukea ja ohjata eri toimijoiden työtä tartuntatautien ehkäisemiseksi ja niiden leviämisen vähentämiseksi. Samalla niistä aiheutuva haitta ihmisille ja yhteiskunnalle tulee pitää mahdollisimman pienenä ja kustannuksiltaan vähäisenä.

Tehtävät tulisi asetuksessa kirjata myös konkreettisemmin, pelkkä seuranta ei riitä. Lisäksi esim. kansainvälisiä suosituksia ja toimenpiteitä tulisi aktiivisesti seurata ja lisäksi neuvottelukunnan tulisi auttaa soveltamaan niitä suomalaisiin olosuhteisiin. Nyt luonnoksessa on kirjattuna ainoastaan kansainvälisen tutkimustyön seuraaminen. Asetukseen tulisi myös kirjata velvoite antaa suosituksia terveydenhuollon toimijoille, kuten hyvinvointialueille tai työterveyshuolloille.

Asetukseen tulisi lisätä neuvottelukunnalle myös yhteistyö- ja koordinointivelvoite kansallisen rokotusasiantuntijatyöryhmän sekä muiden relevanttien yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien kanssa niin, ettei tehdä päällekkäistä työtä eikä toisaalta jää myöskään katvealueita. Neuvottelukunnan tehtäviin tulisi lisätä myös relevanttien tahojen kuuleminen valmistelu- ja seurantatyön yhteydessä. Tällaisia kuultavia yhteistyökumppaneita ovat myös työelämän osapuolet ja työterveyshuollon toimijat.

Tartuntataudeilla saattaa olla monenlaisia haitallisia vaikutuksia työelämään, etenkin terveydenhuollossa työskenteleviin mutta myös monille muille toimialoille. Myös vaikutukset kotitalouksiin saattavat olla laaja-alaisia. Tämä tulisi tunnistaa ja kirjata perustelumuistioon. Tartuntatautien ennaltaehkäisy työelämässä eri toimialoilla on osa työsuojelutyötä ja vaatii myös yhteistyötä työsuojelutoimijoiden kanssa. Perustelumuistiota tulee tältä osin täydentää.

Asetuksessa ryhmän tehtäviin tulisi lisätä kustannus-hyöty-analyysien laadinta ja arviointi osana tartuntatautien torjuntaa. Tällöin tulisi huomioida yhteiskunnan muutkin osa-alueet kuin terveydenhuollon saamat hyödyt. Esimerkiksi työelämään, sosiaaliturvaan ja sen rahoitukseen sekä kotitalouksille aiheutuvat vaikutukset pitäisi rutiininomaisesti huomioida kustannus-hyöty-analyyseissa.

Neuvottelukuntaa tulisi hyödyntää myös viestinnän suunnittelussa ja seurannassa, niin ammattilaisille kuin eri väestöryhmille.

Neuvottelukunnan kokoonpano tulisi myös olla riittävän laaja-alainen. Tartuntatautien torjunnassa hyödynnettäviä tieteenaloja ovat vähintäänkin käyttäytymistieteet sekä terveystaloustiede. Näiden alojen asiantuntemusta tulisi hyödyntää neuvottelukunnassa ja se tulisi kirjata vähintäänkin perustelumuistioon. Neuvottelukunnan monialaisuus ja monitieteellisyys tulisi kirjata myös varsinaiseen asetukseen.

Taloudellisten arvioiden osalta perustelumuistiossa kiinnitetään huomiota vain toimeenpanosta aiheutuviin hallinnollisiin kustannuksiin, jotka jäävät vähäisiksi. Kokonaan huomiotta jää sen sijaan laajapohjaisempi taloudellisten vaikutuksien arviointi julkiseen talouteen, yrityksiin ja kotitalouksiin.

Tehokas tartuntatautien ennaltaehkäisy todennäköisesti auttaa saamaan merkittäviä taloudellisia hyötyjä eri toimijoille yhteiskunnassa ja myös työelämässä. Vaikka lyhyehkössä perustelumuistiossa ei ole tarvetta tehdä laajempaa kustannus-hyötyanalyysiä, tulisi taloudellisen arvioinnin kappaleessa kuitenkin huomioida ja kirjata muitakin vaikutuksia kuin vain toimeenpanon hallinnollisia kustannuksia.