Lausuntopyyntö alueellisen koheesio- ja kilpailukykyohjelman ohjelma-asiakirjan luonnoksesta

Työ- ja elinkeinoministeriö
koko@tem.fi
PL 32
00023 Valtioneuvosto

Lausuntopyyntönne 30.4.2008

Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt lausuntoa alueellisen koheesio- ja kilpailukykyohjelman ohjelma-asiakirjan luonnoksesta, joka perustuu hallituksen ohjelman mukaiseen tavoitteeseen yksinkertaistaa kansallista ohjelmajärjestelmien määrää ja vähentää ohjelmia. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry esittää lausuntonaan seuraavaa.

Ohjelman tavoite

SAK:n mielestä ohjelman tavoite, jolla tuetaan paikallistason strategista kehittämistyötä ja aluekehittämiseen osallistuvien toimijoiden yhteistyötä, on kannatettava. On tärkeää, että alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO) toimii ennakoivana välineenä alueen kehitysedellytysten parantamiseksi ja siinä, että ohjelman pääpaino on paikallisen tason toiminnan tukemisessa. Tämän vuoksi SAK kannattaa ajatusta siitä, että maakunnissa valmistellaan useita paikallisia ohjelmia sen sijaan, että niissä valmisteltaisiin yksi maakuntaohjelmassa yhteen sovitettu alueellinen KOKO- ohjelma. On vaikea nähdä KOKO:n lisäarvoa, jos sen ohjelma valmisteltaisiin maakuntaohjelmien yhteydessä.

Ohjelman kohde

On hyvä, että KOKO:n paikallinen toiminta-alue määrittyy tarveperusteisesti ja tarpeen määrittää kunta tai alue. Toiminta-alueena työssäkäyntialue vaikuttaa erityisen sopivalta kokonaisuudelta tähän ohjelmaan. Ohjelmassa on positiivista myös se, että siinä voidaan tarpeen tullen ylittää maakuntarajat.

Varsinaisesti ohjelman toimintatapateemoista lausumme seuraavassa kappaleessa.

Ohjelman toimintatapateemat

Ohjelman toimintatapateemat vaikuttavat erityisesti uusiutuvien yhteistyömuotojen ja verkottumisen sekä paikallisen ennakoinnin osalta hyvin valituilta. Alueiden erityishaasteiden ratkaiseminen, rakenne-muutossuunnitelmat ja muutosten ennakointi sekä taantuvien rakennemuutosalueiden tukeminen KOKO- toimilla ovatkin erittäin kannatettavia.

Oppiva ohjelma kokonaisuuden merkitys jää hieman irralliseksi kokonaisuudesta, sillä se sopisi temaattisesti myös 6.1 otsakkeen eli Uudistuvat yhteistyömuodot ja verkostoitumisen alle. SAK kysyykin, mitä lisäarvoa Oppiva ohjelma toimintateemavalinnalla tavoitellaan, kun se nostetaan esiin erillisenä toimitapateemana?

Perinteisesti ymmärrettynä kumppanuus on erittäin positiivinen lähtökohta toiminnalle. SAK on kuitenkin erittäin huolestunut ohjelmaluonnoksessa määritellystä kumppanuudesta (= kumppanuus julkisen, kolmannen sektorin ja yritysmaailman välillä), jolla työntekijäjärjestöt suljetaan kokonaan kumppanuuden ulkopuolelle. SAK esittääkin, että ohjelmaluonnoksessa palataan perinteiseen kumppanuuskäsitteeseen, jota myös EU:n komissio käyttää. Kumppanuus on yhteistyötä julkisen sektorin, kolmannen sektorin ja työmarkkinaosapuolten välillä. On tärkeää, että ohjelmapäätöksiä tekevissä ja ohjelmaa seuraavissa elimissä ovat mukana myös työmarkkinajärjestöt.

On positiivista, että sekä ympäristö- että tasa-arvonäkökulma on huomioitu ohjelmassa kohtuullisesti.

Ohjelman sisällöt ja niiden toteuttaminen

SAK kannattaa ohjelmaluonnoksessa esitettyä tapaa valita muutama kansallinen teema ohjelmien sisältöjen määrittelemiseksi. Näin mahdollistetaan ainakin teoriassa ohjelman tehokkuus ja vaikuttavuus. Valitut kolme sisältöä – elinkeinot, työvoima ja osaaminen sekä elin- ja toimintaympäristö – vaikuttavat otsikkotasolla hyvin valituilta. Alla täsmennetyt huomiot esitetyistä sisällöistä:

Elinkeinot

Erikoistuminen ja omien vahvuuksien löytäminen sekä tuki alueille, joita osaamiskeskusohjelma ei tavoita, on sinänsä kannatettavaa. Tiivis yhteistyö ja yhdessä alueen vahvuuksien löytäminen osaamiskeskusohjelmien kanssa on kuitenkin myös tärkeää.

Palveluyrittäjyyden kehittämiseen panostamisen KOKO- ohjelmassa on perusteltavissa. On kuitenkin oltava tarkkana sen kanssa, minkälaista kolmannen sektorin tai yritysten palveluyrittäjyyttä tuetaan. On muistettava, että julkisella sektorilla on suuri vastuu kuntalaistensa hyvinvointipalvelujen tuottamisesta edelleenkin. Niitä ei voi, eikä saa vaarantaa perustoimintoja ulkoistamalla. Palvelutarjonnan kartoituksen merkitystä alueilla ei saa myöskään vähätellä. Sellaisia palvelutoimia, joille ei löydy alueelta riittävän kattavia laadullisia palveluita, ei saa ulkoistaa vaikka se olisi lain-säädännöllisesti mahdollistakin. Vaikka laaja-alainen kumppanuus parhaimmillaan voisikin olla hyvä ratkaisu palvelusektorin ongelmiin, niin on myös varottava sitä, että kolmas sektori ei joudu ottamaan vastuuta tehtävistä, jotka eivät sille kuulu.

Työvoima ja osaaminen

SAK:n mielestä osaavan työvoiman saatavuuden edistäminen ja työvoiman tulevan tarpeen ennakoiminen sekä julkisella että yksityisellä sektorilla on ensiarvoisen tärkeää. Esityksessä mainitut tavoitteet, rakennetyöttömyyden poistamiseksi ja työvoiman saatavuuden varmentamiseksi hyödyntämällä tämän hetkiset kotimaiset resurssit, ovat hyvä lähtökohta &#;8221työvoima ja osaamisen” sisällöksi. Toimenpiteiden kohderyhmään kuuluvaksi SAK haluaa ennen kaikkea suomalaiset ja jo Suomessa olevat ulkomaalaiset. Siksi tuemme myös ajatusta kotouttamistoimien kehittämisestä, sillä ulkomaisen työntekijän ja hänen perheensä onnistunut integrointi Suomeen on kaikkien intressi.

Sitä vastoin SAK ei tue työvoiman maahanmuuton voimakasta edistämistä ilman takuita siitä, että myös ulkomaalaisen työntekijöiden työpaikkojen laatuun kiinnitetään riittävästi huomiota. Valitettavasti on havaittavissa, että ulkomaalaisten työntekijöiden työsuhteiden ehdoissa on selvästi enemmän ongelmia kuin suomalaisilla. SAK ei halua myöskään Suomeen kahden kerroksen työmarkkinoita. Mahdollista työvoimapulaa on torjuttava ensi sijassa korjaamalla työpaikkojen laadullisia puutteita, jotka ovat usein rekrytoinnin esteenä. Tässä yhteydessä myös ohjelmaluonnoksen muistiossakin mainittu, jo töissä olevan työvoiman koulutukseen panostaminen on tärkeää.

Elin- ja toimintaympäristö

Esityksessä on myönteistä se, että työelämän laatuun panostaminen tunnistetaan keskeiseksi toimeksi työvoiman saatavuuden kannalta.

Vetovoimaisen työpaikan laatukriteereinä on luonnollisesti työelämän pelisääntöjen noudattaminen. SAK tukee myös näkökulmaa, jonka mukaan hyvinvointitekijät kansallisen kilpailukyvyn vahvistamisessa huomioidaan, liikennepalvelut ja yhteydet turvataan alueille, äkillisten rakennemuutosten alueille esitetään erityistoimenpiteitä ja ja muuttovoitto- ja muuttotappioalueita varten kehitetään omia politiikkoja. Myös etätyön tukeminen voi olla keino pendelöinnin haasteisiin vastaamiseksi. Se edellyttää edelleen luonnoksessakin mainittua asennemuutosmuokkausta kuten myös toimivien tietoliikenneyhteyksien rakentamista kaikkialle maahan.

Lopuksi SAK toteaa, että ohjelmien yhdistäminen on hyvä asia, sillä se antaa mahdollisuuden hahmottaa kansallista ohjelmakokonaisuutta paremmin. KOKO -ohjelmassa alueiden kilpailukyvyn edistämiseksi on keskeiseksi nostettu vuorovaikutus ja verkottuminen. Ennen kaikkea alueiden kehittymisessä on kuitenkin kyse resursseista. Siksi SAK:n mielestä onkin tärkeää keskustella jo tässä vaiheessa lausuntamenettelyä ohjelman rahoitusallokaatioista eri painopisteiden ja alueiden välillä. SAK pitääkin erittäin tärkeänä sitä, että alueiden kehitysohjelma AKO -tyyppiseen toimintaan ml. kaupunkiohjelmat panostetaan jatkossakin voimakkaasti. Ohjelmien sisällön osalta panostus Työvoima ja osaaminen osioon on erityisen tärkeää vaikka kaksi muutakin sisältövalintaa ovat tärkeitä.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry