Hyppää sisältöön

s a k·fi Näistä puhutaan Lausunnot Lausunto Verohallinnon ohjeluo…

Lausunnot

Lausunto Verohallinnon ohjeluonnokseen ”Työnantajan koulutusvähennys”

Lausunto verohallinnolle

Verohallinto, Yritysverotusyksikkö

Ohjaus- ja kehittämisyksikkö

Jari Salokoski/Tiina Rantala

Lausuntopyyntö Drno A196/200/2013

Verohallinto on pyytänyt Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:ltä lausuntoa ohjeluonnoksesta ”Työnantajan koulutusvähennys”. Verohallinnon ohjeluonnoksessa käsitellään kattavasti uuden koulutusvähennyksen edellytyksiä. Pidämme erittäin tärkeänä, että Verohallinto mahdollisimman pian antaa ohjeen aiheesta.

Lausuntona ohjeluonnokseen SAK esittää seuraavaa. Lausunnon otsikoinnit vastaavat Verohallinnon ohjeluonnoksen otsikointia.

1. Mitä edellytyksiä koulutusvähennyksen saamiselle on?

Verohallinnon ohjeluonnoksessa todetaan useassa kohdassa, että koulutusvähennyksen edellytyksenä on, että työnantajan järjestämä koulutus sisältyy työnantajan laatimaan koulutussuunnitelmaan. Hallituksen esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa laiksi taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä sitä vastoin todetaan, että koulutuksen pitäisi olla suunnitelmallista ja perustua työpaikalla laadittuun koulutussuunnitelmaan. Pidämme tärkeänä Verohallinnon ohjeluonnoksessa esitettyä edellytystä, että koulutussuunnitelman on oltava laadittuna ennen työntekijöiden osallistumista koulutukseen, mutta kuten ohjeluonnoksessakin on todettu, koulutussuunnitelmaa on voitava päivittää verovuoden aikana. Koulutussuunnitelmasta ei kuitenkaan pidä ilmetä yksittäisiä työntekijöitä koskevia seikkoja, kuten mihin koulutukseen ja milloin kukin työntekijä tulee vuoden aikana osallistumaan. Kuten Verohallinnon ohjeluonnoksessakin on esitetty, työnantajan on koulutussuunnitelman lisäksi laadittava verotusta varten yksityiskohtainen kirjallinen selvitys, josta muun muassa selviää suunnitelmien toteutuminen työntekijäkohtaisesti ja edellytykset lisävähennyksen saamiselle verotuksessa.

Koulutusvähennyksen saamisen edellytyksenä on myös, että työnantaja maksaa koulutuksen ajalta työntekijälle palkkaa eikä koulutusvähennystä saa, jos työntekijä on osallistunut koulutukseen loma- tai vapaa-aikanaan. Jos työntekijä kuitenkin osallistuu koulutukseen esim. viikonloppuna ja työnantaja ja työntekijä ovat sopineet (joko nimenomaisesti tai hiljaisesti) tai työpaikalla on vakiintunut käytäntö siitä, että työntekijä voi pitää vastaavat koulutukseen käyttämänsä päivät/tunnit vapaana myöhemmin (esim. ns. vastikevapaana tai kertyneitä ”plustunteja” käyttäen), käsityksemme mukaan tällaisen koulutuksen tulisi oikeuttaa työnantajan tekemään verotuksessa koulutusvähennyksen. Työntekijän myöhemmin pitämän vapaan ajalta hänelle maksetaan palkkaa, mutta hänen työpanoksensa ei tällöin kuitenkaan ole työnantajan käytettävissä. Nyt Verohallinnon ohjeluonnoksessa ei ole otettu kantaa tällaiseen käytännössä varmastikin usein esiintyvään tilanteeseen.

Koska koulutusvähennyksen edellytyksenä on kunkin työntekijän tosiasiallinen osallistuminen koulutukseen, näkemyksemme mukaan olisi lisäksi hyvä, jos Verohallinnon ohjeessa avattaisiin hieman tarkemmin, millainen näytön työntekijän tosiasiallisesta osallistumisesta koulutukseen olisi oltava.

2. Minkälaisesta koulutuksesta koulutusvähennyksen saa?

SAK pitää erittäin hyvänä, että Verohallinto ohjeluonnoksessaan esimerkein selventää koulutusvähennykseen oikeuttavia koulutuksia. Erityisen ongelmallisena pidämme rajanvetoa tavanomaisen perehdytyksen tai työhön opastuksen ja koulutusvähennykseen oikeuttavan koulutuksen välillä. Kuten Verohallinnon ohjeluonnoksen esimerkeistäkin on pääteltävissä, uuden työntekijän tietopuolinen koulutus tai vastaavasti esimerkiksi uusien työpaikalla käyttöön otettavien tietojärjestelmien tai laitteiden ja koneiden käyttöönottoon liittyvä koulutus, johon työntekijät erikseen osallistuvat, tulisi muiden edellytysten täyttyessä oikeuttaa lisävähennykseen.

3. Miten lasketaan keskimääräinen päiväpalkka?

Verohallinnon ohjeluonnoksesta ei selviä, miten verovuoden palkkasumma määräytyy ja työnantaja laskee keskimääräisen päiväpalkan tilanteessa, jossa yrityksen tilikausi päättyy ja vastaavasti veroilmoitus tulee antaa ennen kalenterivuoden päättymistä, jolloin ko. kalenterivuoden lopullinen työttömyysvakuutusmaksun perusteena oleva palkkasumma ei ole vielä tiedossa. Verohallinnon ohjetta olisi hyvä täsmentää vielä tältä osin

4. Keskimääräinen työntekijämäärä

SAK pitää tärkeänä, että Verohallinto ohjeluonnoksessa antaa ohjeensa keskimääräisen työntekijämäärän laskemisesta, koska laskentatapaa ei ole määritelty lainsäädännössä. Verohallinnon ohjeluonnoksessaan esittämää henkilötyövuosiin perustuvaa laskentatapaa voidaan pitää perusteltuna.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry