Lausunto varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön uudistamistyöryhmän esityksistä

Opetus- ja kulttuuriministeriö
PL 29
00023 Valtioneuvosto

OKM/81/040/2012

Kohti varhaiskasvatuslakia

Raportin pykälien saatesanoissa todetaan, että työryhmän hahmottelema lakikokonaisuus ei kaikilta osin ole sisäisesti johdonmukainen. Lisäksi Valtiovarainministeriön eriävässä mielipiteessä tuodaan esille, että työn aikana ei varmistettu pykälien olevan toteutettavissa valtion talouden kehysten puitteissa. Esimerkiksi henkilöstön kelpoisuusehtojen osalta tarvittavia vaikutusarviointeja ei ole tehty. Lisäksi esitys on paikoin ristiriidassa hallituksen rakennepoliittisen ohjelman ja kehysriihen päätösten kanssa. Pykälät eivät siis muodosta toteuttamiskelpoista kokonaisuutta, joka osaltaan vaikeuttaa niiden arviointia.

Päivähoitomaksujen porrastus

Työntekijöiden näkökulmasta tärkeä tavoite uudistukselle on päivähoitomaksujen porrastaminen käytön mukaan. Työryhmän asiakasmaksujaosto teki tähän liittyen selvitystyötä, mutta mallin tarkemmasta sisällöstä tai yksityiskohdista ei syntynyt yhteistä näkemystä.

Nykyisessä järjestelmässä jossa maksut eivät juuri riipu käytöstä on kaksi keskeistä ongelmaa:

1. osa-aikatyön vastaanottaminen on usein heikosti kannattavaa
2. kokoaikatöissä olevien vanhempien lasten hoitopäivät voivat venyä tarpeettomasti, kun perheillä ei ole taloudellista kannustinta pyrkiä lyhentämään hoitopäiviä.

Maksujen aito porrastus käytön mukaan korjaisi nämä ongelmat. Näin voitaisiin lisätä työllisyyttä sekä toisaalta säästää päivähoidon kustannuksissa.

Uudistuksessa on painotettava nimenomaan perheen näkökulmaa, eikä niinkään järjestäjien hallinnollisia kustannuksia liittyen seurantajärjestelmien luomiseen tai kuntien maksutulon maksimointia. Uudistuksen varjolla ei saa nostaa perheiltä perittäviä päivähoitomaksuja.
Kokopäivähoitoa tarkoittava jakaja pitää asettaa riittävän korkeaksi, jotta saavutetaan tavoite maksujen porrastamisesta käytön mukaan. Alhainen jakaja (esimerkiksi 7 tuntia/päivä) tarkoittaisi käytännössä sitä, että myös osa-aikatyötä tekevä maksaisi päivähoidosta täyttä tai lähes täyttä hintaa. Se ei vastaisi uudistuksen tavoitteita.

SAK:n näkökulmasta maksujen olisi oltava tuntiperusteisia tai riittävän tiheästi porrastetut. Jakaja voisi olla esimerkiksi 9 tuntia/päivä.

Kelpoisuusvaatimukset

Hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa päätettiin yleisellä tasolla kelpoisuusehtojen joustavoittamisesta. Tässä lakiluonnoksessa on kuitenkin kelpoisuusvaatimuksia tiukennettu. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen lastenhoitajan kelpoisuutta rajattaisiin vain lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen koulutusohjelmasta valmistuneisiin lähihoitajiin. Lisäksi ehdotuksessa eriytetään varhaiskasvatuksen opettajan ja varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävät.

Kelpoisuusehtojen kiristäminen vähentää joustavuutta, vaarantaa henkilöstön saantia ja voi lyhentää työuria, kun hoitajien liikkumista erilaisten työtehtävien välillä rajoitetaan. Kiristämisen sijasta kriteereitä pitäisi ennemmin joustavoittaa. Esimerkiksi perhepäivähoitajille voisi luoda ammatillisen väylän lastenhoitajan tehtäviin, ja myös nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto voisi pätevöittää lastenhoitajan tehtäviin.

Tarpeettoman kireät kelpoisuusvaatimukset voivat myös johtaa määräaikaisen työvoiman lisääntyneeseen käyttöön jos tilapäisesti on poikettava kelpoisuusvaatimuksista. Työntekijän lisäksi määräaikaisista työsuhteista kärsivät myös lapset jos se johtaa hoitajien tarpeettomaan vaihtuvuuteen.

Keskeinen sisältö

• Työryhmän pykäläluonnos ei muodosta toteuttamiskelpoista kokonaisuutta vaikutusarvioineen, joka osaltaan vaikeuttaa arviointia.
• Päivähoitomaksujen porrastaminen käytön mukaan voisi lisätä pienten lasten vanhempien työllisyyttä sekä säästää päivähoidon kustannuksia. Maksut on asetettava käytön mukaan joko tuntiperusteisesti tai riittävän tiheällä porrastuksella. Jakajan pitää olla riittävän korkea, esimerkiksi 9 tuntia/päivä.
• Kelpoisuusvaatimuksia ei tulisi työryhmän esityksen mukaisesti kiristää. Tarpeettoman tiukat kelpoisuusehdot vähentävät joustavuutta sekä vaarantavat henkilöstön saatavuutta.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry