Lausunnot 15.10.2014 13:14

Lausunto perusopetuksen ja lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteista

35/041/2012

Opetushallitus on laatinut luonnokset perusopetuksen ja lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteista. Pyydettynä lausuntonaan Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ry lausu seuraavaa.

SAK katsoo, että työryhmän esitys on yleisiltä tavoitteiltaan ja muotoiluiltaan kannatettava ja oikean suuntainen. Arviot perusopetuksen suunnasta ja kehittämistarpeista ovat pääosin kannatettavia ja perustuvat laajaan kuulemiseen sekä asiantuntijatyöhän.

Esityksen keskeinen sisältö

SAK näkee, että perusopetuksen ensisijainen tehtävä on tarjota kaikille oppilaille tasa-arvoiset mahdollisuudet oppimiseen ja siten tasavertaiset tiedolliset ja taidolliset edellytykset jatko-opintoihin. Peruskoulua on kehitettävä niin, että koko ikäluokalla on valmiudet siirtyä toisen asteen koulutukseen. Elinikäisen oppimisen avaintaidot on turvattava kaikille. Perusopetuksen eheyttäminen on pyrkimys, jota SAK kannattaa.

Oppiainejakoisuuden vähentäminen ja ilmiöpohjainen lähestymistapa ovat puollettavia. Aihekokonaisuudet, eri oppiaineiden nivelvaiheiden yhdenmukaistaminen sekä kaikille yhteisten opintojen määrä ovat perusteltua koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisen näkökulmasta.

Perusopetuksen tehtävät ja yleiset tavoitteet

Monimutkaistuva ja kestäviä valintoja vaativa yhteiskunta tarvitsee nuoresta asti aktiivisesti ympäristöönsä suhtautuvan ja vaihtoehtojen punnintaan kypsyneen kansalaisen. Erityisesti työelämän kehittämisen näkökulmasta nuorten tulisi varhain omaksua osallisen ja osallistuvan toimijan rooli omassa työyhteisössään. Työelämän muuttuvat vaatimukset edellyttävät yhä enemmän elinikäisen oppimisen valmiuksia ja oppimaan oppimisen taitoja.

Esitys antaa yleisiltä tavoitteiltaan hyvät edellytykset opetuksen ja kasvatuksen toteuttamiseksi. Perusopetuksen tavoitteina laaja-alainen osaaminen ja sivistys, kestävän elämäntavan merkitys, kulttuurinen osaaminen, ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen kasvaminen, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, monilukutaito, tieto ja viestintäteknologinen osaaminen sekä työelämätaidot ja yrittäjyys ovat kaikki keskeisiä läpi elämän kantavia taitoja.

Nuorten tulee kasvaa aktiiviseen kansalaisuuteen, johon sisältyvät perustiedot yhteiskunnan ja työelämän menettelytavoista ja toiminnasta. SAK kiinnittää huomiota siihen, että yhteiskunnallisen opetuksen määrä on Suomessa ollut kansainvälisesti vertaillen vaatimatonta. Suomalaisten nuorten tiedot yhteiskunnasta ovat hyvät, mutta samalla osallistumishalukkuus yhteisten asioiden päättämiseen on alhainen. Oppilaiden yhteistoiminnalle ja vaikuttamiselle koulujen oppilaskunnista on oltava tilaa kouluyhteisössä. Historian ja yhteiskuntaopin opetus tukee osaltaan perusopetuksen yleistavoitetta kasvua yhteiskunnan jäsenyyteen. Työelämätaitojen opetukseen ja sisältöihin on panostettava riittävästi etenkin yläkoulun aikana. Itsestä huolehtimisen taitona omaan terveyteen, mutta myös omaan talouteen liittyvät taidot puoltavat paikkaansa.

SAK pitää myönteisenä esitystä taito- ja taideaineiden sekä liikunnan perusteista. Kädentaitojen ja käytännön osaamisen asema perusopetuksessa puoltaa paikkaansa. Taito- ja taideaineiden opetus edistää muuta oppimista, vahvistaa luovuutta ja tuottaa yhteisöllisyyden kokemuksia. Ne ovat avainasemassa persoonallisuuden, identiteetin ja itseluottamuksen kehittymisessä sekä yhteisöön liittymisessä. Taito- ja taideaineet vaikuttavat vahvasti hyvinvointiin, terveyteen, sosiaaliseen kasvuun ja koulussa viihtymiseen. Käden taitojen merkitys ammatillisessa koulutuksessa on kiistaton ja siksi SAK kannattaa ainekokonaisuutta kaikille yhteisenä opetuksena. Työ- ja käytäntöpainotteinen oppiminen tukee yhteytä perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen välillä.

Liikuntaharrastus näyttää tutkimusten valossa eriytyvän lasten sosioekonomisen taustan mukaan. Myös erot nuorten liikunta-aktiivisuudessa ovat huomionarvoisia. Nuorten oman koulutuksen mukaiset erot näkyvät ammattikoululaisten ja lukiolaisten kesken. Ammattikoululaisten liikunta-aktiivisuus on vähäisempää kuin lukiolaisten, samoin liikuntaa harrastamattomia on ammattikouluissa enemmän kuin lukioissa. SAK katsoo, että koululiikunnan avulla tätä eroa voidaan kaventaa. Lapsuusajan liikuntatottumuksiin vaikuttamalla voidaan saavuttaa pitkällä tähtäimellä positiivisia terveysvaikutuksia myös kansanterveyden kannalta.

Monikielisyys ja monikulttuurisuus ovat osa tämän päivän yhteiskuntaa ja työelämää. Monipuolinen kielitaito ja kulttuurinen osaaminen ovat SAK:n mielestä keskeinen osa nykyaikaisia kansalaistaitoja. SAK pitää hyvänä, että oppilaiden etniseen taustaan osana kieltenopetuksen järjestämistä on kiinnitetty huomiota. SAK pitää esitystä kielten opetuksen järjestämisestä oikeansuuntaisena. Kielivalikoiman suppeutta aiheuttaa toisen kotimaisen kielen pakollisuus, mikä kuitenkin maamme kaksikielisyyden ja työmarkkinoiden kielitaitovaatimusten näkökulmasta on välttämätöntä.

Matematiikan, luonnontieteiden ja tekniikan merkitys Suomen tulevaisuudelle ja taloudelle on suuri, joten niiden opetusta ei pidä vähentää. Monilukutaito on myös digitaalista lukutaitoa. SAK painottaa digitaalisen osaamisen merkitystä keskeisenä kansalaistaitona. Monipuoliset tieto- ja viestintäteknologiset taidot ja valmiudet on huomioitava perusopetuksessa.

Esityksen vaikutukset

Oppimisympäristöllä on keskeinen vaikutus oppimistuloksiin. Kouluelämän laatu on Suomessa mittausten mukaan keskivertoa alhaisempi. Laadukas lähikouluverkko, osaavat opettajat ja opetushenkilöstö, luokkakoko sekä riittävä ohjaus muodostavat hyvän oppimisen edellytykset. Monipuolisten oppimiskokemusten, omakohtaisten työelämäkokemusten ja esimerkkien avulla on mahdollista herättää kiinnostus koulutus- ja uravalintoihin nuoren omista lähtökohdista.

Oppijan minäkuva oppijana on keskeinen tekijä onnistuneelle elinikäiselle oppimiselle. Tässä katsannossa SAK haluaa kiinnittää huomion erilaisten oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen oikeanlaiseen käsittelyyn. Arviolta jopa 20 – 25 %:lla väestöstä on jonkinlaisia oppimisvaikeuksia. Tunnistamattomat oppimisvaikeudet ja kouluvaikeudet voivat vaikuttaa kielteisesti itsetuntoon ja opiskeluhaluihin. Oppimisvaikeuksien vaikutukset opiskelumotivaatioon, henkiseen hyvinvointiin tai työllistymiseen ovat usein varsinaisia oppimisen ongelmia suurempia. Oppimisvaikeuksiin on havaittu liittyvän tavallista useammin matala koulutustaso ja työttömyyttä.

Monissa arvioissa koulujen yhteisöllisen kokemuksen väheneminen on tunnistettu ongelmaksi, jota pitää torjua. Sosiaaliset taidot ja ryhmässä toimimisen taidot ovat keskeisiä elämäntaitoja, joiden kehittymistä on perusopetuksessa tuettava.

SAK:n kiinnittää huomion ohjauksen merkitykseen. Oppilaanohjauksen ja opinto-ohjauksen tarve on jatkuvasti kasvanut ja sen kysyntä kouluissa on lisääntynyt selvästi. Myös erityisopetuksen tarve Suomessa on kasvanut, vaikka ikäluokat ovat pienentyneet. Ohjauksen eri osa-alueiden on todettu kouluissa toetutuvan vaihtelevasti. SAK katsoo, että ohjaus kokonaisuudessaan tarvitsisi lisäresursseja. Erityisesti nivelvaiheiden tuki on oppilaille tärkeää.

SAK katsoo, että peruskoulun päättövaiheessa oppilaille tulee tarjota perusteelliset ja todenmukaiset tiedot jatko-opinnoista ja eri ammattialoista. Ammatillisen koulutuksen vetovoima on ollut viime vuosina hyvä, mutta samalla keskeyttämisluvut ovat korkeat. Peruskoulun aikana oppilaille tulisi mahdollistaa tutustuminen eri ammattialoihin, työelämään ja ammatilliseen koulutukseen. Puutteellisilla etukäteistiedoilla tehty koulutusalan valinta päättyy liian usein opiskelujen keskeytymiseen.

SAK haluaa kiinnittää huomion opetushenkilöstön jatko- ja täydennyskoulutusmahdollisuuksiin osana laadukkaan opetuksen toteutumista. SAK korostaa koko opetushenkilöstön osaamisen merkitystä. Kasvatustyön yhteisöllisyys velvoittaa kouluissa koko henkilöstöä ja siksi heidän ammatilliseen kehittämiseen on ohjattava rahoitusta ja toimintaresursseja.

SAK pitää tärkeänä, että mahdollisuus suorittaa aikuisena peruskouluopintoja turvataan. Aikuisten peruskouluopetuksessa olevista opiskelijoista
70 % on vieraskielisiä. Maahanmuuttajien osalta perusopetus ja valmistava opetus ovat keskeinen kotoutumisen väylä. Opintojen henkilökohtaistaminen, kielellisten valmiuksien kehittäminen ja jatko-opintovalmiuksien saavuttaminen ovat edellytys työllistymiseen.

Tiivistelmä

Elinikäisen oppimisen perusta luodaan peruskoulussa. Laadukas lähikouluverkko, turvallinen oppimisympäristö ja osaava opetushenkilöstö ovat keskeisiä tekijöitä hyviin oppimistuloksiin pääsemiseksi.
Koulutuksellinen tasa-arvo ja oppilaiden yhdenvertaisuus ovat SAK:n mielestä perusopetuksen lähtökohta.
Perusopetusta on kehitettävä siten, että jokaisella on riittävät tiedolliset ja taidolliset valmiudet jatkokoulutukseen, työllistymiseen ja aktiivisena kansalaisena toimimiseen.
SAK:n pitää huolestuttavana koulujen välisten erojen kasvua. Leikkaukset koulutuksesta eivät saa vaarantaa jokaisen lapsen ja nuoren perusoikeutta oppimiseen ja kasvuun. Perusopetus tarvitsee lisää voimavaroja opetuksen lisäksi opinto-ohjaukseen, oppilaanohjaukseen ja oppilashuoltoon, jotka ovat olennainen osa lapsille suunnattuja sosiaalipalveluja.
Yksilön oppimistulokset koko perusopetuksen ajalta ovat olennaisia toisen asteen koulutukseen siirtymisen, opintojen etenemisen ja lopulta tutkinnon suorittamisen kannalta.
Perusopetuksen on vastattava mahdollisimman hyvin erilaisten lasten tarpeisiin heidän perhetaustasta, kotipaikasta tai varallisuudesta riippumatta.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry