Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta vuokra-asuntojen rakentamislainojen lyhyestä korkotuesta

Ympäristöministeriö
kirjaamo.ym@ymparisto.fi

YM6/600/2014

Yleisesti

Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen puute on merkittävä talouden kasvun hidaste ja työmarkkinoiden toimivuutta haittaava tekijä kasvukeskuksissa ja erityisesti metropolialueella. Yhä suurempi osa Suomen kansantuotteesta tuotetaan jatkossa pääkaupunkiseudulla.

Siksi on erityisen tärkeää, että hallitus käyttää kaikki keinot asuntotuotannon kasvattamiseen. SAK pitää hyvänä, että minihallitusneuvotteluissa sovittiin 20-vuotisen korkotukimallin valmistelusta.

Yksityiskohtainen arvio

SAK pitää hyvänä, että lyhyt korkotukimalli säädetään yleishyödyllisyyslain ulkopuolelle. Tällä ei ole haitallista vaikututusta asukkaalle, koska kohdekohtaiset rajoitukset varmistavat tuen kohdentumisen vuokratason alentumiseen.

Vaadittavaksi omarahoitusosuudeksi esitetään 10 prosenttia vuokratontille ja 15 prosenttia omalle tontille rakennettaessa. Omarahoitusosuustaso on riittävän alhainen isoille toimijoille. Taso ei kuitenkaan riitä houkuttelemaan pieniä ja uusia toimijoita markkinoille, mikä pitkällä aikavälillä voisi kasvattaa asuntotuotannon määrää.

Omavastuukoroksi esitetään 2,2 prosenttia, mikä on 1,2 prosenttia korkeampi kuin nykyisessä 40-vuotisessa korkotukimallissa. Ongelmaksi muodostuu erityisesti se, että 2,2 prosentin taso on voimassa vain ensimmäisen vuoden, jonka jälkeen se nousee 3,4 prosenttiin.

Markkinatilannetta vastaamaton omavastuukorko merkitsee, ettei korkotukea käytännössä jatkossa kanavoidu. Markkinoilta saa rahoitusta vastaavin ehdoin. Erityisesti pienille ja uusille toimijoille taso on liian korkea. Rakennusalan suhdanteen ja nykyisen korkotason takia on perusteltua asettaa omavastuukorko pidemmäksi aikaa 2,2 prosenttiin.

Myös omavastuukoron ylittävältä osalta maksettavan korkotuen tulisi olla kiinteä. Nykyisin korkotuki alenee nopeasti eikä se siten suojaa riittävästi korkoriskeiltä. Korkotukea tulisi maksaa koko rajoitusten voimassaoloajan.

Lainan lyhennysohjelman takapainotteisuus alentaa lähtövuokraa. Tärkeämpää on kuitenkin taata vakaa vuokrakehitys koko elinkaaren ajan. Tasaisempi lainanlyhennysohjelma takaisi asukkaalle tasaisemman ja ennustettavamman vuokrakehityksen.

Korjauksiin varautumisesta säädetään 1 euro/neliö/kk. Asetettu taso on sidottava indeksiin, jotta sen reaaliarvo säilyy säädettävällä tasolla.

Esitysluonnoksessa vaaditaan suoriteperusteisia jälkilaskelmia tulovirroista ja niillä katettavista menoista muun muassa tasausryhmittäin, mikä lisää järjestelmän läpinäkyvyyttä.

SAK esittää, että jatkossa tukijärjestelmien pitäisi taipua sellaiseksi, että kyettäisiin rakentamaan sekataloja, joissa on sekä omistusasumista että vuokra-asuntoja, mikä palvelisi sosiaalisen eriytymisen ehkäisyä.

Suomessa ei ole tutkittu riittävästi, miten korkotuki oikeasti kanavoituu asukkaalle ja kanavoituuko se kaikkein pienituloisimmille. Ei ole myöskään varmuutta siitä, lisäävätkö tuet koko asuntokannan määrää, mikä lopulta vaikuttaa markkinoiden kautta vuokratasoon.

Keskeiset ehdotukset:

• omavastuukorko on säädettävä 2,2, prosentin tasolle pidemmäksi aikaa
• omavastuukoron ylittävältä osalta maksettavan korkotuen tulee olla kiinteä
• lainanlyhennysohjelman takapainotteisuutta on purettava
• on käynnistettävä ulkopuolinen arvio korkotuen kanavoitumisesta ja koko järjestelmän tehokkuudesta tukimuotona

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry