Lausunto hallituksen esityksestä sairausvakuutuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Sosiaali- ja terveysministeriö
PL 33
00023 Valtioneuvosto

STM 2329/2014

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sairausvakuutuslakia ja Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annettua lakia. Valtiontalouden tasapainottamiseksi sairausvakuutus-järjestelmään ehdotetaan tehtäväksi eräitä muutoksia: vakuutetun omavastuuosuuksia matkakustannuksista ehdotetaan korotettavaksi, matkojen yhdistelyä lisättäväksi ja sairaanhoitovakuutuksesta korvattavan suun ja hampaiden tarkastusväliä pidennettäväksi. Lisäksi ehdotetaan alennettavaksi harkinnanvaraiseen kuntoutukseen vuosittain käytettävän rahamäärän vähimmäismäärää.

Esitys sisältää myös sairaanhoitovakuutuksen rahoitusosuuksien muuttamista niin, että vakuutettujen osuus suurenisi ja valtion osuus pienenisi. Muutoksen jälkeen vakuutettujen osuus olisi 55,1 prosenttia ja valtion 44,9 prosenttia sairaanhoitovakuutuksen kulujen yhteismäärästä. työttömyysturvalakia, työttömyysetuuksien rahoituksesta annettua lakia ja työttömyysturvalain muuttamisesta annettua lakia. Rahoitusosuuksien muutos johtuu siitä, että päätetyt säästöt kohdennetaan kokonaisuudessaan sairausvakuutuksen sairaanhoitovakuutuksen valtion rahoitusosuuteen.

Esityksessä todetaan, että mahdolliset pysyvät rahoitusmuutokset valmisteltaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaisen rahoituksen selvitystyön valmistuttua vuoden 2017 alkuun mennessä. Nyt esitettävä rahoitusmuutos olisi voimassa vuoden 2016 loppuun asti.

Palkansaajajärjestöt ovat tehneet samaan asiakokonaisuuteen liittyen yhteisen lausunnon jo 26.3.2014 (lausuntopyyntö STM096:00/2013).

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK esittää lausuntonaan seuraavaa.

Sairausvakuutus, mukaan lukien sairaanhoitovakuutus on tärkeä sosiaalivakuutuksen muoto. Sen etuudet ja rahoitus tulee olla riittävällä tasolla. On huolehdittava siitä, etteivät hallituksen leikkaukset ja omavastuiden nostot vaaranna pienituloisimpien mahdollisuutta käyttää sairaanhoitovakuutuksen palveluja. Leikkausten vaikutuksia onkin seurattava tarkkaan. On myös huomioitava, että esimerkiksi suun terveydellä on suuri merkitys myös muuhun terveydentilaan.

Matkakustannusten korvausmeno on kasvanut viime vuosina 10 prosentin vuosivauhtia ja ehdotuksella pyritään hillitsemään kustannusten kasvua korottamalla omavastuuta ja lisäämällä matkojen yhdistämistä. Koska kustannusten nousun taustalla on useita syitä, kuten palvelujen keskittäminen ja joukkoliikenteen väheneminen, olisi syytä pohtia myös muita keinoja, miten matkakustannukset saadaan hallintaan. Tällöin tulisi pohtia osaoptimoinnin ehkäisemistä esimerkiksi siirtämällä matkakorvausten rahoitus samalle taholle, joka vastaa terveyspalvelujen järjestämisestä. Lisäksi taksikorvausten sitominen tilausvälityskeskuksen toimintaan edellyttää riittävää tiedotusta palvelujen käyttäjille asiasta ja keskuksen toiminnasta yhteystietoineen.

Kelan järjestämän harkinnanvaraisen kuntoutuksen tavoitteena on tukea kuntoutujien työ-, opiskelu – ja toimintakykyä. Väestön ikääntyessä kuntoutuksen tarve ei ole vähentymässä, vaan pikemminkin lisääntymässä. Vaikka ammatillisen kuntoutuksen myöntöedellytykset ovat lieventyneet, ei tämä automaattisesti johda harkinnanvaraisen kuntoutuksen käyttäjämäärän vähenemiseen edes työikäisessä väestössä. Lisäksi kuntoutustarvetta on erityisesti työuran jälkeen toimintakyvyn säilyttämiseksi. Vaikka vuoden 2015 ehdotetut säästöt katetaan pääsääntöisesti aikaisemmilta vuosilta siirtyvillä määrärahoilla, on kuntoutukseen kohdistuvaa leikkausta syytä arvioida uudelleen jo vuoden kuluttua.

Kataisen (ja myöhemmin Stubbin) hallitus on leikannut sairausvakuutuksen menoja jo kahdesti ja kohdentanut säästöt yksinomaan valtion rahoitusosuuteen. Päätöksillä ollaan näin ollen muutettu ja ollaan nyt toistamiseen muuttamassa vuoden 2006 alusta voimaan tulleen sairausvakuutuslain rahoitusuudistukseen sisältynyttä linjausta siitä, että sairaanhoitovakuutus rahoitetaan puoliksi valtion ja vakuutettujen kesken.

Kun edellinen määräaikainen sairaanhoitovakuutuksen rahoitusta koskeva muutos oli tekeillä, SAK suostui määräaikaiseen muutokseen, jotta vältyttiin kestämättömän suurilta leikkauksilta lääkekorvauksiin. Tarkoitus oli siirtää säästöjen täysimääräinen toteutuminen lääkekorvausjärjestelmän kokonaisuudistuksen yhteyteen, jolloin säästöt olisi saatu leikkausten sijasta esimerkiksi rationaalista lääkehoitoa kehittämällä. Näin ei kuitenkaan ole käymässä.

Jos sairaanhoitovakuutuksen maksuosuuksia on muutettava, olisi perusteltua, että myös työnantajat osallistuvat jatkossa myös sairaanhoitovakuutuksen rahoittamiseen, koska sairaanhoitovakuutuksesta maksettavilla lääkekorvauksilla ja lääkehoidoilla on merkittäviä hyötyjä sairauspäivärahajaksojen lyhentämisessä.

Vakuutettujen maksuosuuksien korotuksia ei voi hallituksen yksipuolisella ilmoituksella hyväksyä. SAK edellyttää, että sairausvakuutuksen rahoitusosuudet palautetaan ennalleen. SAK pitää kuitenkin hyvänä, että rahoitusmuutos tehdään väliaikaisena.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry