Koulujen ja oppilaitosten loma-aikoja koskeva muistioluonnos

Millaisia vaikutuksia näkisitte aiheutuvan koulutusjärjestelmälle, mikäli perusopetuksen loma-ajat muutettaisiin mallin esittämällä tavalla?

Opetus- ja kulttuuriministeriö on laatinut muistion, jossa koulujen kesäloman alkamista ehdotetaan siirrettäväksi noin kahdella viikolla nykyistä myöhemmäksi ja koulutyö alkaisi elokuussa nykyistä myöhemmin. Malliin sisältyy myös kevätlukukauden jaksottamista koskevia vaihtoehtoja, kuten uusi lomajakso keväälle tai yksittäinen lisävapaapäivä helatorstain yhteyteen. Muutosehdotus ei lisää kouluvuoden lomapäiviä, vaan muuttaa koulun loma-aikojen rytmitystä.

SAK katsoo, että loma-aikojen muutosten vaikutukset koulutusjärjestelmään on arvioitava huolellisesti. Muutos voi vaikuttaa opetuksen järjestämiseen, oppimisen tuen ja opiskeluhuollon saatavuuteen sekä perusopetuksen päättövaiheen arviointiin ja nivelvaiheen ohjaukseen. Erityisesti tukea tarvitsevien nuorten siirtymien on toteuduttava sujuvasti myös muuttuneessa aikataulussa.

Toisen asteen opintoihin vaikutukset olisivat pääosin välillisiä, mutta koulutuspolun sujuvuuden kannalta merkittäviä. Ne koskisivat erityisesti päättöarvioinnin, yhteishaun, opiskelijavalintojen ja opiskelupaikan vastaanottamisen aikatauluja. Lisäksi muutos voisi vaikeuttaa opintojen aloituksen valmistelua, oppimisen tuen, opiskeluhuollon ja ohjauksen järjestämistä.

Lukioissa vaikutusta olisi erityisesti valmistautumista syksyn ylioppilaskirjoituksiin, mikäli syyslukukauden alku siirtyisi. Ammatillisessa koulutuksessa loma-aikojen muutosten vaikutukset työpaikalla tapahtuvan oppimisen toteutukseen, ohjaukseen ja työpaikkaohjaajien asemaan tulee selvittää.

Millaisia vaikutuksia näkisitte aiheutuvan muille toimialoille / edustamallanne toimialalle, mikäli perusopetuksen loma-ajat toteutettaisiin mallin esittämällä tavalla? 

Koulujen loma-ajat ohjaavat perheiden vuosilomatoiveita ja työpaikkojen lomasuunnittelua. Jos kesäloma siirtyisi myöhemmäksi, lomatoiveet voisivat painottua entistä vahvemmin heinä–elokuulle. Tämä voisi vaikeuttaa lomien tasapuolista jakamista, sijaisjärjestelyjä ja henkilöstöresurssien turvaamista erityisesti aloilla, joilla toiminta jatkuu ympärivuotisesti tai joissa kesä on sesonkiaikaa.

Vaikutukset eri toimialoille olisivat erisuuntaisia. Palvelualojen Ammattiliitto PAMin ja Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n selvitysten mukaan kesälomien siirtäminen voisi vahvistaa matkailu- ja ravintola-alan loppukesän kysyntää, pidentää sesonkia ja lisätä työllisyyttä; alan liikevaihdon arvioidaan kasvavan 336 miljoonalla eurolla vuodessa ja työllisyysvaikutusten olevan kerrannaisvaikutuksineen 4 585 henkilötyövuotta.

Sen sijaan koulutus-, kasvatus-, ohjaus- ja tukipalveluissa muutos voisi lisätä tarvetta työaikojen, työvuorojen, palvelujen saatavuuden ja toimeentulon tarkasteluun, koska koulun arki perustuu opetuksen lisäksi muun muassa ohjaajien, aamu- ja iltapäivätoiminnan, ruokapalvelujen, kiinteistöpalvelujen ja hallinnon työhön. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL tekemässä jäsenkyselyssä enemmistö kannattaisi nykymallin säilyttämistä.

Nuorten kesätöiden osalta vaikutukset olisivat kaksisuuntaisia. Myöhemmin alkava koululaisten kesäloma voisi lyhentää osan nuorten kesätyöjaksoja ja vaikeuttaa työn aloittamista alkukesästä. Toisaalta loppukesään painottuva kysyntä voisi lisätä työmahdollisuuksia erityisesti matkailu-, ravintola-, kaupan ja palvelualoilla. Vaikutukset tulee arvioida erikseen aloittain ja alueittain.

Mitä muita yhteiskunnallisia vaikutuksia koulujen kesälomien siirtämisellä voisi näkemyksenne mukaan olla?

Koulujen loma-ajat rytmittävät laajasti yhteiskunnan toimintaa. Esityksen vaikutukset näkyisivät perheiden arjessa, kuntien palvelutarpeissa, vapaa-ajan palveluissa, matkailussa, liikenteessä ja julkisten palvelujen kysynnässä. Muutoksen vaikutukset olisivat erilaisia eri perheille, alueille ja toimialoille.

Vuosilomalain näkökulmasta koulujen loma-aikojen muutos ei takaa, että vanhemmat voisivat pitää lomansa lasten koululomien aikaan, sillä työnantaja päättää edelleen vuosilomien sijoittamisesta. Koska vuosilomasta käytännössä neljä viikkoa sijoittuu lomakaudelle 2.5.–30.9. ja yksi viikko talvilomaksi, kokonaisen uuden kevätlomaviikon yhteensovittaminen perheiden arjen ja työntekijöiden vuosilomaoikeuden kanssa voisi olla monille vaikeaa.

SAK kiinnittää huomion lapsiperheköyhyyden kasvuun. Tilastokeskuksen tulonjakotilaston mukaan pienituloisissa perheissä asuu yli 137 000 lasta eli liki 14 % kaikista alle 18-vuotiaista. Haastavassa elämäntilanteessa olevissa perheissä koulu tarjoaa lapselle ja nuorelle arjen rakenteen, aterian ja tukea. Uusi kevätloma voi tukea palautumista ja katkaista pitkää kevätlukukautta, mutta se ei saa lisätä perheiden kustannuksia tai kasvattaa eriarvoisuutta.

Mikä on kantanne esitettyyn loma-aikamalliin? 

Esitetyn loma-aikamallin vaikutuksia on tarpeen arvioida kokonaisuutena koulutusjärjestelmän, lasten ja nuorten hyvinvoinnin, perheiden arjen sekä työelämän näkökulmista. Koulutusjärjestelmässä muutokset voivat vaikuttaa opetuksen tavoitteiden toteutumiseen, oppimisen tuen järjestämiseen ja koulutuspolkujen sujuvuuteen. Perheissä vaikutukset liittyvät erityisesti arjen ja lomien yhteensovittamiseen, kun taas työelämässä vaikutukset voivat näkyä vuosilomien sijoittumisessa, työvuorosuunnittelussa ja sijaisjärjestelyissä. Palvelu-, matkailu- ja ravintola-aloilla muutos voi puolestaan vaikuttaa sesongin ajoittumiseen, kysyntään ja työvoiman tarpeeseen.

Miten suhtaudutte malliin, jossa koulutyö päättyisi kesäkuussa viikolla 24 viimeisenä arkipäivänä, helatorstain yhteyteen lisättäisiin yksi vapaapäivä ja koulutyö alkaisi elokuussa aikaisintaan viikolla 35 ensimmäisenä arkipäivänä, eli huhtikuun loppuun ei otettaisi viikon mittaista lomaa?

Helatorstain yhteyteen lisättävä yksittäinen vapaapäivä olisi todennäköisesti helpommin sovitettavissa nykyiseen lukuvuoden rytmiin kuin kokonainen uusi lomaviikko.

Myös tässä mallissa kesäloma siirtyisi nykyistä myöhemmäksi. Siksi sen vaikutukset on arvioitava samoilla perusteilla kuin alkuperäisen mallin vaikutukset, erityisesti työelämän, koulutusjärjestelmän ja perheiden arjen näkökulmasta.

Muut mahdolliset huomiot muistiosta

SAK pitää tärkeänä, että valmistelussa tunnistetaan muutoksen laaja yhteiskunnallinen merkitys. Mahdollisten päätösten tueksi tarvitaan kokonaisvaltainen vaikutusarviointi ja laajapohjainen valmistelu.

Erityisesti on arvioitava, onko loma-aikojen siirtämiselle niin painavia perusteita, että koko koulutusjärjestelmää koskeviin muutoksiin on perusteltua ryhtyä. Lähtökohtana tulee olla oppilaiden koulunkäynnin ja vapaa-ajan tasapainoinen yhteensovittaminen siten että opetuksen tavoitteet voidaan saavuttaa. Vasta tämän jälkeen voidaan pohtia muita näkökulmia.