Kansalliset TKI-politiikan ja -toiminnan strategiset valinnat

Yleiset kysymykset – general questions

Organisaation toimiala
Organisation domain

True

Onko valintojen valmistelussa ja tavoitteissa tunnistettu olennaiset asiat?
Have essential matters been identified in the preparation of choices and in the objectives?

True

Huomiot valmisteluun tai tavoitteenasetteluun?
Observations for preparation or goal-setting?

SAK pitää valmistelua tasokkaana. On hyvä, että yksittäisiin toimialoihin ja teknologioihin käyvää valikoimista vältetään, ja valmistelun perustaksi on otettu strategisuus. Taloudellisesta tulokulmasta katsottuna TKI-panostusten pitäisi tukea yrityksiä mahdollisimman kilpailuneutraalisti (hyödyttää useita toimialoja) sekä vastata erilaisiin laajempiin yhteiskunnallisiin haasteisiin (eli tuottaa ns. positiivisia ulkoisvaikutuksia).

Esitetyt valinta-aihiot ovat pääasiassa näiden kriteerien mukaisia. Jokaisella teemakokonaisuudella on itsessään tunnistettavissa yhteiskunnallisia perusteita, minkä lisäksi teemakokonaisuudet linkittyvät toisiinsa. Lisäksi yhteistyötä – niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin – on mielestämme tärkeä korostaa. Yhteistyö edistää TKI-toiminnan tuotosten leviämistä sekä kokoaa resursseja ja osaamista yhteen. Suurempien resurssien turvin esimerkiksi yhteiskäyttöiset tutkimusinfrastruktuurit ovat panos-tuotos suhteeltaan kannattavampia ja TKI-toiminnan kiinteiden kustannusten osuus pienenee.

Kuitenkin TKI-lisäpanostusten kasvattamisessa SAK olisi korostanut hieman enemmän koulutuksen ja perustutkimuksen roolia, vaikka 4 prosentin tavoite edellyttääkin yritysten TKI-investointien kasvattamista. Kantamme perustuu siihen, että osaajat ja perustutkimus luovat perustaa kaikelle TKI-toiminnalle. Tutkimus- ja kehitystoiminta edellyttää osaajia, samoin kuin uusien keksintöjen käyttöönotto. Puolestaan perustutkimus tuottaa tietoa soveltavan tutkimuksen perustaksi. Perustutkimus voi myös tähdätä kaupallista TKI-toimintaa murroksellisempiin läpimurtoihin, mihin yksityisillä yrityksillä ei aina ole kaupallisia intressejä. Koulutusta ja perustutkimusta tuotetaan ylipäätään markkinaehtoisesti liian vähän.

Huomiot vaikutuspolkuihin, miten näette valintojen vaikutukset?
Observations on impact paths, how do you see the impacts of the choices?

Onnistuessaan strategisten valintojen vaikuttamispolut ovat hyviä. SAK kantaa kuitenkin huolta siitä, onko TKI-järjestelmän toimijoilla riittäviä resursseja ja työrauhaa toimia vaikutuspolkujen edellyttämällä tavalla. TKI-järjestelmässä julkisen sektorin organisaatioilla on hyvin korostunut rooli, mutta samanaikaisesti näihin organisaatioihin kohdistuu mittavaa säästöpainetta (mm. leikkaukset ministeriöiden määrärahoihin) ja hallituksen ajamia organisaatiomuutoksia (mm. BF:n siirto ulkoministeriön ohjaukseen).

Esimerkiksi hallinnonalojen välinen yhteistyö on hyvä lähtökohta, mutta rajapintojen avaaminen ja yhteistyön lisääminen on käytännössä vaikeaa. Tämä edellyttää muutoksia toimintatapoihin ja mahdollisesti myös tietojärjestelmiin tietojenvaihdon sujuvoittamiseksi. Tällaiset muutosprosessit ovat äärimmäisen vaikeita toteuttaa samanaikaisesti julkishallinnon säästöjen sekä hallinnon rakenteellisten muutosten kanssa.

Epäselvyys resurssien riittävyydestä ja vakaista organisaatiorakenteista on ongelma myös ylikansallisen yhteistyön tai yritysten välisen yhteistyön edistämiselle. Julkisen sektorin säästöpaineet tai organisaatiomuutokset eivät saa heikentää vaikutuspolkujen toteutumista.

Huomiot valintojen lähtökohtiin ja tunnistamiseen
Observations on the starting points and identification of choices

SAK pitää valintojen tekemisen lähtökohtia hyvinä. Parlamentaarisen työryhmän linjaukset ovat hyvä perusta, mikä lisää puolueiden sitoutumista ennustettavaan TKI-politiikkaan. Kannatamme myös strategista ohjausta, jossa kasvavat TKI-määrärahat allokoidaan kohteisiin, jotka täyttävät vähintään kolmeen neljästä ”näkökulmasta”. Koska niukkoja resursseja on joka tapauksessa johonkin priorisoitava, kasvava rahoitus on syytä kohdistaa toimintaan, jonka voi odottaa tuottavan positiivisiin ulkoisvaikutuksia ja synergioita. Kun rahan allokoinnissa tavoitellaan useaa näkökulmaa, valintoihin kohdistuva riski voi pienentyä: vaikka TKI-panostus ei täyttäisi kaikkien näkökulmien mukaisia tavoitteita, tuloksia voi syntyä ainakin osalla näkökulmista. Näkökulmat eivät myöskään kilpaile liikaa keskenään (mikä voisi vaarantaa tuloksellisuutta), vaan pikemminkin täydentävät toisiaan.

Huomiot valinta-aihioihin:
Onko aihioissa otettu huomioon oikeat näkökulmat? Mitä täydennettävää niihin on?
Notes on proposed choices:
Have the correct perspectives been taken into account in the proposed choices? What needs to be supplemented?

TKI-järjestelmä: riskinottokyvyn lisääminen ja investointien houkuttelu
RDI system: increasing risk-taking capacity and attracting investments

”Riskiotto” eli käytännössä TKI-toiminnan kohdentaminen hyödyltään ennalta vaikeasti arvioitaviin tutkimuskohteisiin on tärkeää. Tällaiset tutkimustoiminta johtaa todennäköisemmin murroksellisten teknologioiden kehittämiseen. Tältä osin toiminta kuitenkin nojaa vahvasti korkeakouluihin ja tutkimuslaitoksiin, koska yritysvetoisella TKI-toiminnalla ei aina ole intressiä ottaa tällaisia riskejä – niin tutkimustulosten epävarmuuden kuin liiketoimintavaikutusten vuoksi.

SAK korostaa perustutkimuksen ja soveltavan akateemisen tutkimuksen arvoa. Näihin kohteisiin olisi mielestämme perusteltua allokoida hieman suurempikin osuus TKI-määrärahoista. Kuten materiaalissa myös todetaan, tavoite edellyttää tutkijanuran houkuttelevuuden parantamista ja rahoituksen vahvistamista tutkijanuran eri vaiheissa. Tätä vasten koulutukseen kohdistuvat leikkaukset ovat ongelmallisia. Esimerkiksi aikuiskoulutustuki on ollut yksi keino rahoittaa jatko-opintoja. Myös osa sosiaaliturvan leikkauksista (kuten asumistuen leikkaukset) voivat heikentää tutkijoiden toimeentuloa. Lisäksi kiinnitämme huomiota lisäpanostuksien määräaikaisiin elementteihin (mm. tohtoripilotti), mitkä jättävät jatkuvuuden epävarmaksi.

Yritysten osalta riskioton ja innovaatioiden rohkean kaupallistamisen tuki olisi tärkeää. Suomessa , kuten monissa muissakin Euroopan maissa, perustutkimuksen kaupallistaminen jää vähäisemmäksi kuin esimerkiksi USA:ssa. Lisäksi TKI-toiminnan asettumisessa Suomen yksi vahvuutemme on ollut hyvä osaavan työvoiman saatavuus. Valitettavasti tämä kilpailuetu on hupenevassa, jollei koulutuspolitiikkaa pystytä vahvistamaan. Myös tässä suhteessa koulutuspanostuksien arvo korostuu.

Data ja datapohjainen arvonluonti
Data and data-based value creation

SAK pitää datapohjaiseen arvonluontiin tähtäämistä perusteltuna strategisena linjauksena. Kuten materiaalissa todetaan, Suomi on ollut alalla edelläkävijä. Suomi on esimerkiksi DESI seurantaraporttien perusteella yksi maailman johtavimmista maista digitalisaation saralla, mikä luo entuudestaan hyvän pohjan strategiselle valinnalle. Kyse ei ole vain alan teknologiasta itsessään, vaan myös hyvästä rekisteriaineistojen ja tilastotiedon saatavuudesta. Myös tämä luo ”raaka-aineen” saatavuuden näkökulmasta Suomelle kilpailuetua digitalisaatiossa.

Datapohjainen arvonluonti on hyvä strateginen valinta myös siksi, että teema ei kohdistu yksittäiseen toimialaan tai yritykseen. Sen sijaan valtaosa tai jopa kaikki toimialat kohtaavat digitalisaation myötä muutoksia. Lisäksi digitalisaatioon liittyvä arvonluonti vahvistaa Suomen palveluista syntyvää arvonlisäystä, minkä osuutta on hyvä tavoitella. Suomella on myös entuudestaan vahvaa osaamista esimerkiksi suurteholaskennassa; tieteellisen osaamisen pohja ja polkuriippuvuus luovat alalla Suomelle kilpailuetua.

Resilienssi
Resilience

SAK pitää resilienssin ja kokonaisturvallisuuden korostamista tärkeänä. Vakaa ja turvallinen ympäristön turvaaminen on paitsi valtion yksi perustehtävä, myös vapaan ja menestyvän yritystoiminnan ja kansalaisyhteiskunnan perusedellytys. Resilienssia tukevat TKI-investoinnit voivat näin tuottaa positiivisia ulkoisvaikutuksia

Murrosteknologiat, kaksikäyttö ja puolustus
Emerging and disruptive technologies, dual use and defence

SAK pitää tavoitetta hyvänä edellä mainituin perustein. Murrosteknologioiden tuottavuuspotentiaali on suurta ja puolustus/kaksikäyttöteknologioihin liittyy positiivisten ulkoisvaikutusten mahdollisuuksia. Lisäksi puolustuksen rooli on korostunut nykyisessä turvallisuustilanteessa, mihin Suomenkin on välttämätöntä joka tapauksessa reagoida.

Terveys ja hyvinvointi
Health and wellbeing

Terveyden ja hyvinvoinnin huomioiminen on usealla tapaa järkevä painopiste. Ikääntyminen ja väestönkasvun hyytyminen ovat tulevina vuosikymmeninä Suomen merkittävimpiä haasteita. Edistysaskeleet alan TKI-toiminnassa voivat johtaa kustannustehokkaampiin sote-palveluiden ratkaisuihin, mutta myös parantaa työntekijöiden jaksamista. Näin panostuksilla on potentiaalisesti hyvin mittavia yhteiskunnallisia hyötyjä.

Suomen pankin pitkän aikavälin ennusteen mukaan inhimillisen pääoman supistuminen uhkaa muodostua riskiksi koko kasvulle. Inhimillisen pääoman voi katsoa muodostuvan väestön määrän ja osaamistason lisäksi ”laadusta” eli esimerkiksi terveydestä ja työkyvystä. Jos terveyteen ja hyvinvointiin kohdentuvat TKI-panostukset parantavat ihmisten työkykyä ja työurien pituutta, painopisteen edistäminen olisi kansantaloudelle ja julkistaloudelle kannattavaa.

Lisäksi terveys- ja hyvinvointipainotus kytkeytyy koko Euroopan tasoisiin strategisiin tavoitteisiin turvallisuuden ja strategisen autonomian kautta. Esimerkiksi Lettan raportissa nostetaan esiin, että EU-valtiot ovat nykyisin haavoittuvaisia näillä aloilla. Esimerkiksi lääkkeiden ja rokotteiden tuotantokapasiteetin vahvistaminen sekä sairauksien varhainen diagnosointi ovat osa-alueita, joiden arvo tunnistetaan yhä paremmin esimerkiksi COVID-19 pandemian takia. Koska kyse on koko EU:n prioriteetista, myös kansainväliselle yhteistyölle ja EU-rahoitukselle voi olettaa kasvavia edellytyksiä.

Ilmasto, ympäristö ja arktinen ulottuvuus
Climate, environment and the Arctic dimension

SAK pitää myös tätä painotusta hyvänä. TKI-panostukset voivat luoda paitsi uusia kaupallisesti hyödynnettäviä teknologioita, myös kolmoiskriisiä ratkaisevia keksintöjä – näin positiiviset ulkoisvaikutukset voivat olla hyvin suuria. Kuten materiaalissa todetaan, tavoite linkittyy myös resilienssiin ja turvallisuuteen. Välittömien arktisen alueen turvallisuuskysymysten lisäksi esimerkiksi ilmastonmuutos tuo Suomeen uusia vektorivälitteisiä sairauksia ja uusia ympäristöterveyteen liittyviä haasteita. Näin osa-alue linkittyy myös terveyteen ja hyvinvointiin.

Toimeenpano ja muut huomiot – Implementation and other observations

Miten valintoja tulisi toimeenpanna eri tasoilla?
How should choices be implemented at different levels?

Kun rahanjakoa ohjaavat teemat on valittu, tehtävä siirtyy rahanjaosta vastaaville organisaatioille, joiden tehtävä on seuloa hakijoita ja kohdistaa rajalliset resurssit kohteille, jotka täyttävät mahdollisimman hyvin asetetut kriteerit.

SAK kuitenkin korostaa, että työntekijätason näkökulmaa pitäisi painottaa jatkossa enemmän, esimerkiksi tukien konkreettisessa jaossa. Työ2030 ohjelmassa toteutetun Meadow-tutkimuksen perusteella yrityksissä, joissa vähintään 30 % henkilöstöstä osallistuu toiminnan kehittämiseen, on kaksinkertainen todennäköisyys sille, että yritys on tuottanut markkinoille uusia tuotteita tai palveluja verrattuna yrityksiin, joissa henkilöstö ei osallistu kehittämistoimintaan. Tämä on yksi esimerkki siitä, miten työntekijänäkökulmien huomioiminen edistää itse tavoitteen toteutumista.

Vapaa sana – ovatko valinnat oikeaan osuvia vai pitäisikö valita jotain muuta?
Free word – Are the choices correct or should other choices be made?

Kuten todettu, SAK pitää valintoja pääpiirteittäin hyvinä. SAK kuitenkin paheksuu erittäin lyhyttä lausuntoaikaa, joka ei vastaa hyvän valmistelun periaatteita. Käytännössä lausuntoaika oli noin kaksi viikkoa. Työntekijäjärjestöjä ei ole otettu mukaan TKI-rahoituksen suunnittelun työryhmään, vaan ainoa osallistumistapa on ollut satunnaiset lausunnot.

TKI-rahoituksen kasvattamisessa SAK olisi painottanut voimakkaammin koulutusta ja akateemista tutkimusta yrityksille suunnattujen TKI-tukien sijaan. Lisäksi hallituksen pitäisi vähintäänkin laittaa jäihin mahdolliset tulevat koulutusleikkaukset, koska koulutuspolitiikka luo voimakasta synergiaa TKI-järjestelmän vahvistamisen kanssa. Suomessa on pikemminkin kasvava tarve koulutusinvestoinneille tulevina vuosina.

Siltä osin kuin tuet kohdistuvat yrityksille, on tärkeää, että samanaikaisesti innovaatioiden kaupallistamista tuetaan ja kannustetaan. Samalla erityisesti yrityksille kohdistuvien TKI-tukien vaikutusarvioihin tulisi panostaa. Esimerkiksi Business Finlandin jakamien tukien arviointi voi estyä yrityssalaisuuksien suojaan. Vähintään julkisen sektorin toimijoilla (esim. ohjaavat ministeriöt, VATT) tulisi olla riittävä pääsy tukia koskevaa tietoon kausaalivaikutusten arvioimiseksi. Tarve vaikutusarvioille korostuu myös siksi, että pula TKI-toimintaa tekevästä työvoimasta luo riskin, että tuet eivät kanavoituisi todellisen TKI-toiminnan volyymin kasvuun.

Lopuksi SAK toteaa, että TKI-toiminnan lisärahoituksessa on välttämätöntä pitää maltti, eikä panostuksilta pidä odottaa pikavoittoja. Usein TKI-toiminnan tuotot realisoituvat pitkällä aikavälillä, jopa vuosikymmenien viiveellä. Pitkäaikainen sitoutuminen on tärkeää, koska viime kädessä TKI-toiminnasta syntyvä tuottavuuskasvu on talouskasvun tärkein lähde.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry