ILOlle vuonna 2014 annettavat raportit ratifioitujen yleissopimusten soveltamisesta
Työ- ja elinkeinoministeriö
liisa.heinonen@tem.fi
paivii.kantanen@tem.fi
sami.teravainen@tem.fi
TEM/588/04.03.02/2014
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry lausuu yleissopimuksista nro 29, 105, 122, 151 ja 154 seuraavasti:
Yleissopimukset nro 29 ja 105
Viittaamme näiden osalta aikaisempiin lausuntoihimme sekä työ- ja elinkeinoministeriön selvityshenkilö Markku Wallinin raporttiin luonnonmarjojen poimijoista.
Yleissopimus nro 122
Koko julkisen työvoima- ja yrityspalvelulainsäädännön muutokset tulivat voimaan vuoden 2013 alusta alkaen. SAK:n mielestä kyseessä oli iso uudistus kerralla tehtäväksi ja se toi mukanaan myös ongelmia. Työttömät eivät mm. saaneet yhteyttä TE-toimistoihin puhelimitse ja henkilökohtaiset palvelut olivat puutteelliset. TE-toimistojen henkilökuntaa vähennettiin samaan aikaan, kun työttömien määrä lisääntyi rajusti.
Muutokset heijastuivat myös työttömien aktivointiasteeseen (TE-toimistojen tarjoamat työllistymistä edistävät palvelut), joka laskivat vuoden aikana 1,30 prosenttia. Aktivointiaste oli vuoden lopussa 25,20 %, kun hallituksen tavoite oli nostaa se hallituskaudella 30 prosenttiin. Positiivista oli nuorten ja maahanmuuttajien aktivointiasteen nouseminen. Pitkäaikaistyöttömien aktivointi on laskenut huolestuttavan alhaiseksi.
Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi niin ikään vuoden aikana hälyttävästi.
Ensi vuonna hallitus on leikkaamassa kaikesta negatiivisesta kehityksestä huolimatta 55 miljoonaa euroa aktiivisen työvoimapolitiikan varoista.
Nuoret työntekijät
Nuorten yhteiskuntatakuun käyttöönotto oli hyvä uutinen. Siinä painottuu yhteistyö mm. ministeriöiden ja työmarkkinajärjestöjen välillä.
Osana syksyllä 2013 sovittua työllisyys- ja kasvusopimusta neuvoteltiin myös erillinen sopimus nuorten työllisyyden edistämisestä.
Yleissopimus nro 151
Suomessa järjestäytymisoikeudesta on säädetty perustuslaissa. Jokaisella on perustuslain nojalla yhdistymisvapaus. Yhdistymisvapauteen sisältyy oikeus ilman lupaa perustaa yhdistys, kuulua tai olla kuulumatta yhdistykseen ja osallistua yhdistyksen toimintaan. Samoin on turvattu ammatillinen yhdistymisvapaus ja vapaus järjestäytyä muiden etujen valvomiseksi. Tämä koskee niin yksityisen kuin julkisen sektorin työntekijöitä, virkamiehiä, työnantajia, työnantajien edustajia ja kollektiivisopimusten osapuolia.
Palvelussuhteen ehdot julkisella sektorilla määräytyvät sekä lainsäädännön että työ- ja virkaehtosopimusten perusteella.
SAK katsoo, että julkisella sektorilla sekä työsopimussuhteisten että virkasuhteisten asema on turvattu sopimuksen edellyttämällä tasolla järjestämisvapauden osalta.
Yleissopimus nro 154
Suomessa sopimus- ja neuvottelujärjestelmä perustuu toisaalta perustuslaissa turvattuun yhdistymisvapauteen, kansainvälisiin sopimuksiin sekä sopimusvapauden periaatteeseen. Lainsäädännössä ja oikeuskäytännössä on turvattu niin työnantajien kuin työntekijäpuolen kollektiivinen neuvottelu- ja sopimisoikeus. Suomessa on myös vakiintunut työmarkkinakäytäntö kollektiivisten sopimusten neuvottelemiseksi.
Neuvottelumenettelyt ja sopimiskulttuurit vaihtelevat alakohtaisesti, ja erimielisyysmenettelyistä on sovittu useimmissa työ- ja virkaehtosopimuksissa.
SAK katsoo, että julkisella sektorilla sekä työsopimussuhteisten että virkasuhteisten asema on turvattu sopimuksen edellyttämällä tasolla neuvotteluoikeuden osalta.
Työmarkkinajärjestöt neuvottelevat parhaillaan neuvottelujärjestelmän uudistamisesta syksyllä 2013 solmitun Työllisyys- ja kasvusopimuksen pohjalta. Tarkoituksena on arvioida nykyisen neuvottelujärjestelmän toimivuutta ja kehittämistarpeita. Tarkastelun kohteena ovat erityisesti mm. työehtosopimusten määräytyminen ja noudattaminen, paikallinen sopiminen, työehtosopimuksen rikkomisesta seuraavat sanktiot sekä erimielisyystilanteiden hoitaminen ja sovittelujärjestelmä.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry