Hallituksen esitys tartuntatautilaiksi
Sosiaali- ja terveysministeriö
PL 33
00023 Valtioneuvosto
kirjaamo@stm.fi
Lausuntopyyntönne 27.06.2014 (STM032:00/2011)
Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt lausuntoa tartuntatautilain kokonaisuudistusta valmistelleen työryhmän luonnoksesta hallituksen esitykseksi tartuntatautilaiksi. Lausuntopyynnössä todetaan, että työryhmän työ on vielä kesken ja luonnosta muokataan lausuntokierroksen jälkeen.
Voimassa oleva tartuntatautilaki on annettu vuonna 1986 ja sitä on sen jälkeen monilta kohdin muutettu. Esityksen perusteluissa tavoitteeksi todetaan lain selkeyttäminen ja SAK yhtyy perusteluissa olevaan näkemykseen, että se voidaan saavuttaa vain voimassa olevan lain kokonaisuudistuksella. Samalla voidaan vastata tartuntatautien torjunnan muuttuviin haasteisiin.
Lakiluonnoksessa esitetty malli kunnan ja valtion viranomaisten työnjaosta ja tehtävistä on asemoitu nykyiseen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä aluehallinnon rakenteeseen. Valmisteilla oleva sote-uudistus sekä mahdollinen valtion aluehallinnon uudistus tulevat kuitenkin muuttamaan organisaatiorakenteita.
Työryhmän esitysluonnoksen mukaan kunta pysyisi edelleen tartuntatautien torjunnan perustason toimijana ja sairaanhoitopiirien tehtävänä olisi asiantuntemuksellaan tukea kuntaa. Valtion ja kunnan viranomaisten välinen työnjako toteutuisi pitkälti nykyiseltä pohjalta. Sairaanhoitopiirien ja aluehallintovirastojen tulisi tehdä alueillaan yhteistyötä tartuntatautien torjunnassa. Kuten lausuntopyynnössä ennakoiden todetaan, on ennen lopullista lakiesitystä tarpeen vielä muokata esitystä sote-uudistuksen mukaiseksi.
Luonnoksessa ehdotetaan, että aluehallintovirastoissa olisi oltava nimettynä tartuntatautien valvonnasta vastaava lääkäri ja myös sairaanhoitopiirin kuntayhtymissä pitäisi olla virkasuhteessa oleva tartuntataudeista vastaava lääkäri. Vastuulääkäreiden nimeäminen selkeyttää aivan ilmeisesti organisaatioiden sisäistä työnjakoa ja helpottaa eri organisaatioiden välistä yhteydenpitoa.
Esitysluonnoksessa ovat eri pykälät pyritty ryhmittelemään yhdeksään lukuun luonteviksi kokonaisuuksiksi. Hoitoon liittyvät infektiot ja potilaiden suojaaminen ovat saaneet eri luvuissa omat pykälänsä. Tältä osin voisi kokonaisuuden kannalta olla hyödyllistä, että tästä osa-alueesta muodostettaisiin oma luku uuteen tartuntatautilakiin hoitoon liittyvien infektioiden merkittävyyden vuoksi. Tähän lukuun luontevana osana kuuluisi ehdotettu uusi säännös potilastyössä olevan työntekijän rokottamisesta potilaiden suojaamiseksi. Tämän pykälän osalta SAK pitää tärkeänä perusteluissa esitettyä kirjausta, että työntekijän kieltäytyminen rokotuksesta johda työpaikan menetykseen. Lisäksi rokotustietojen käsittelyssä on noudatettava yksityisyyden suojaa työelämässä annettua lakia.
On hyvä, että esitysluonnoksessa on otettu huomioon kunnallisen terveydenhuollon lisäksi muu terveydenhuolto. Työikäisen väestön osalta on erityisen tärkeää ottaa huomioon työterveyshuollon toiminta. Työpaikoilla on jossain määrin ollut epäselvyyttä, mitkä tartuntatautien torjuntaan liittyvät tehtävät kuuluvat työterveyshuoltojen tehtäväksi. SAK pitää hyvänä, että 42§:ssä todetaan selkeästi työhön liittyvien vaarojen vuoksi annettavien, kansalliseen rokotusohjelmaan kuulumattomien rokotusten kuuluvan työnantajan järjestämän työterveyshuollon piiriin. Lisäksi on hyvä, että 46§:n mukaisten rokotusten todetaan kuuluvan sairausvakuutuslain mukaan työterveyshuoltona korvattaviksi.
Lääkkeille erittäin vastustuskykyisten mikrobien kantajien rekisteri (34§) on tarpeen niin hoidettavien kuin heidän hoitajiensakin kannalta. Lakiesityksen perusteluissa olisi syytä selkeästi todeta, että tieto tästä kantajuudesta päätyisi myös kyseisen henkilön terveyskertomukseen/sairaskertomukseen, jotta kaikissa hoitotilanteissa asiaan voitaisiin varautua. Erityisesti silloin kun kyse on lääkkeelle erittäin vastustuskykyisen mikrobin kantajasta, joka on töissä sosiaali- ja terveydenhuollossa, olisi hyödyllistä, että tämä tieto olisi myös työterveyshuollossa, jotta voitaisiin yhdessä työpaikan kanssa suunnitella, miten työntekijöiden tarkoituksenmukaisella sijoittamisella voitaisiin vähentää tartunnan leviämisen mahdollisuutta. Tällaisen mikrobin kantajuus ei kuitenkaan saa muodostaa estettä töissä jatkamiselle tai töihin palkkaamiselle.
SAK pitää hyvänä, että 15§:ssä todetaan työntekijällä olevan oikeus käydä kohdennetussa terveystarkastuksessa tai tutkimuksissa työaikana, jollei se ole vaikeudetta mahdollista työaikana.
Valtioneuvoston asetus terävien instrumenttien aiheuttamien tapaturmien ehkäisemisestä terveydenhuoltoalalla liittyy läheisesti tartuntatautien torjuntaan. SAK pitää asiaa tärkeänä ja ehdottaa uuteen tartuntatautilakiin sopivaan kohtaan, esimerkiksi 42§:ään viittausta kyseiseen asetukseen. Koska kyseinen asetus koskee kuitenkin vain terveydenhuoltoalaa, olisi perusteltua laajentaa asia koskemaan myös muita toimialoja ja veri- sekä eritekontakteja.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry