Hallituksen esitys laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä

Lausunto on kyselymuotoinen.

1 luku Yleiset säännökset

6. 5 §:ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava mahdollisuuksien mukaan lähellä asukkaita, mutta palveluja voidaan niiden saatavuuden tai laadun turvaamisen niin edellyttäessä keskittää. Onko linjaus tarkoituksenmukainen?

• Kyllä Linjaus on tarkoituksenmukainen. Kun palvelujen tuottamisessa pyritään edistämään esteettömyyttä, tarkoittaa tämä myös tosiasiallisesti palvelujen saavutettavuutta ja tämä on huomioitava palveluja keskitettäessä. On huolehdittava, etteivät talous ja kustannustehokkuus yksioikoisesti ratkaise palvelujen keskittämistä.
• Ei
• Ei ota kantaa

7. 6 §:ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako lakiehdotus kielellisten oikeuksien toteutumisen riittävän hyvin?

• Kyllä
• Ei
• Ei ota kantaa

8. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä
–

2 luku Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen

9. 7 §:ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueista sekä perustason alueista. Järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä säädetään tarkemmin 11 §:ssä. Pääsäännön mukaisesti sosiaali- ja terveysalue vastaa kaikkien palvelujen järjestämisestä. Perustason alueella on kuitenkin rajoitettu palvelujen järjestämisoikeus. Tulisiko kaikkien sosiaali- ja terveyspalvelujen kuulua vain sosiaali- ja terveysalueen järjestämisvastuulle?

• Kyllä Koko sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen yhtenä tavoitteena on ollut integraation parantaminen ja organisaatioiden välisten rajapintojen poistaminen. Perustason alueiden myötä tässä ei edetä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen näkökulmasta perustasonalue voi tulla kyseeseen poikkeusratkaisuna esimerkiksi pitkien välimatkojen vuoksi.
• Ei
• Ei ota kantaa

10. 8 §:ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueiden sekä perustason alueiden muodostumisen yleisistä edellytyksistä. Ovatko laissa määritellyt sosiaali- ja terveysalueiden yleiset edellytykset riittävän selkeitä?

• Kyllä Sinällään 8§:ssä sosiaali- ja terveysalueiden yleiset edellytykset ovat selkeät. Huolena on kuitenkin se, että syntyvät alueet voivat olla väestömäärältään liian pieniä vastaamaan vaativista erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen tehtävistä.
• Ei
• Ei ota kantaa

11. Ovatko laissa määritellyt perustason alueiden yleiset edellytykset riittävän selkeät?

• Kyllä Yleiset edellytykset selkeät, mutta tarvitaanko perustason alueita.
• Ei
• Ei ota kantaa

12. 11 §:ssä säädetään järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä. Valitkaa seuraavista vastausvaihtoehdoista yksi, joka vastaa parhaiten näkemystänne.

• Palvelujen jakautuminen esitetyn mukaisesti on tarkoituksenmukaista
• Perustason alueen järjestämisvastuulla tulisi olla enemmän palveluja  
• Perustason alueen järjestämisvastuulla tulisi olla vähemmän palveluja
• Joku muu, mikä Sosiaali- ja terveysalueella on järjestämisvastuu koko palvelukokonaisuudesta. Mikäli perustason alueita syntyy, pitäisi niillä olla joustava mahdollisuus tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan tarjota erityisosaamista vaativia palveluja yhdessä sote-alueen kanssa.

13. 16 §:ssä säädetään erityisvastuualueiden tehtävistä. Tuleeko erityisvastuualueella olla kaikki säännöksessä luetellut tehtävät?

• Kyllä
• Ei
• Ei ota kantaa

15. Muita huomioita 2 luvun säännöksistä

Mikäli sosiaali- ja terveysalueiden sisällä toimii perustason alueita, on 11§:ssä säädetty erikoissairaanhoidon luvanvaraisuus kankea järjestelmä ja voi hankaloittaa joustavaa potilashoitoa. Tällä hetkellä perusterveydenhuollossa annetaan selkeästi erikoissairaanhoidoksi luokiteltavaa hoitoa ja toisaalta erikoissairaanhoito edellyttää tietyiltä osin perusterveydenhuollon tekevän tutkimuksia, joiden voi katsoa kuuluvan erikoissairaanhoidon alle. Järkevä ratkaisu olisi sopia työnjaosta sosiaali- ja terveysalueen sisällä tai ERVA-alueen ohjauksessa.

3 luku Hallinto

16. 17 §:ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen hallinnosta. Pääsääntöisesti alueiden hallinto järjestetään vastuukuntamallilla, joka poikkeaa nykyisin käytössä olevasta vastuukuntamallista. Onko järjestämislain mukainen vastuukuntamalli selkeä?

• Kyllä
• Ei
• Ei ota kantaa

17. 18 §:ssä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon oikeudellisesta ja taloudellisesta vastuusta. Onko sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen oikeudellinen vastuutaho säännösten perusteella selkeä?

• Kyllä
• Ei
• Ei ota kantaa

18. 19 §:ssä säädetään edellytyksistä, joiden toteutuessa sosiaali- ja terveysalueeseen kuuluvat kunnat voivat päättää alueen hallinnoimisesta kuntayhtymämallilla. Yksi edellytyksistä on, että kuntayhtymää kannattaa vähintään puolet alueen kunnista, joiden asukasluku on vähintään 2/3 alueen yhteenlasketusta asukasluvusta. Ovatko nämä suhdeluvut oikeita?

• Kyllä
• <span style="font-size: 1.0625rem;">Ei; kuntien määrän tulisi olla isompi
• <span style="font-size: 1.0625rem;">Ei; yhteenlasketun asukasluvun tulisi olla isompi
• <span style="font-size: 1.0625rem;">Ei; kuntien määrän tulisi olla pienempi
• <span style="font-size: 1.0625rem;">Ei; yhteenlasketun asukasluvun tulisi olla pienempi
• Ei mikään edellä olevista, koska

19. Pitäisikö sote-alueeseen kuuluvilla kunnilla olla esitettyä vapaampi mahdollisuus sopia, hallinnoidaanko aluetta vastuukuntamallilla vai kuntayhtymämallilla?

• Kyllä Kuntayhtymämallin tulisi olla tasavertainen vaihtoehto vastuukuntamallille. Erityisesti yliopistollisten sairaaloiden osalta hallinnon järjestämisen vaihtoehtona tulee olla kuntayhtymä.
• Ei
• Ei ota kantaa

20. 21 §:ssä säädetään vastuukuntamallin yhteistoimintasopimuksesta. Edustajainkokous hyväksyy yhteistoimintasopimuksen. Kuinka yhteistoimintasopimuksesta tulisi päättää?

• Kuntien yksimielisellä päätöksellä
• Kuntien lukumäärän enemmistöllä
• Asukasluvun enemmistöllä
• Sekä kuntien lukumäärän että asukasluvun enemmistöllä
• Jollain muulla tavalla, millä

21. 22 §:ssä säädetään vastuukunnan yhteisestä toimielimestä. Kaikista kunnista ei välttämättä ole edustajaa toimielimessä. Onko tarkoituksenmukaista, että lain mukaan kaikilla kunnilla ei tarvitse olla edustajaa toimielimessä?

• Kyllä
• Ei
• Ei ota kantaa

22. 23 §:ssä säädetään vastuukuntamallin toimielimen tehtävistä. Ovatko ne hyväksyttäviä?

• Kyllä
• Ei
• Ei ota kantaa

23. Onko hyväksyttävää, että vastuukuntamallissa toimielimen tilinpäätös tulee hyväksyä edustajainkokouksessa? 

• Kyllä Edustajainkokous hyväksyy talousarvion ja taloussuunnitelma. Siksi on paikallaan, että myös tilinpäätöksen hyväksyy edustajainkokous. 
• Ei
• Ei ota kantaa

Erityisvastuualue

24. 31−40 §:ssä säädetään erityisvastuualueiden hallinnosta. Onko esitetty erityisvastuualueen hallinnon järjestäminen mielestänne tarkoituksenmukainen?

• Kyllä
• Ei Olisi järkevää kytkeä ERVA-alueen tehtävät osaksi yliopistollisen sairaalan sosiaali- ja terveysalueen/kuntayhtymän toimintaa.
• Ei ota kantaa

25. 34 §:ssä säädetään erityisvastuualueen hallituksen kokoonpanosta. Onko hallituksen kokoonpano tarkoituksenmukainen?

• Kyllä
• Ei
• Ei ota kantaa

26. 39 §:ssä säädetään erityisvastuualueen päätösvallasta. Onko hyväksyttävää, että erityisvastuualueilla on suoraa päätösvaltaa sote- ja perustason alueiden päätösvaltaan kuuluvissa asioissa?

• Kyllä
• Ei
• Ei ota kantaa

27. Muita huomioita 3 luvun säännöksistä
–

4 luku Ohjaus, suunnittelu ja kehittäminen

28. Huomioita 4 luvun säännöksistä
–

5 luku Rahoitus

Järjestämislain 5 luvussa säädetään kuntien kustannustenjaosta perustason alueiden ja sosiaali- ja terveysalueiden rahoittamiseksi. Perustason alueeseen sekä sosiaali- ja terveysalueeseen kuuluvat kunnat voivat sopia alueiden rahoituksesta yhteistoimintasopimuksessa. Mikäli kunnat eivät sovi alueiden rahoituksesta, perustuu alueiden rahoitus niin kutsuttuun kapitaatioperiaatteeseen. Lisäksi, mikäli sosiaali- ja terveysalueen kunnat eivät toisin sovi, määräytyy perustason alueen asukkaiden käyttämien sosiaali- ja terveysalueen järjestämien palvelujen maksuosuus palvelujen käytön perusteella. Valtionosuudet ohjautuvat jatkossakin kunnille.

29. 47 §:ssä säädetään perustason alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko perustason alueen rahoitusperiaate selkeä?

• Kyllä Periaate, että kunnat maksavat, on selkeä.
• Ei Painotettu kapitaatiomenetelmä ei ole selkeä.
• Ei ota kantaa

30. 48 §:ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Sote-alueen rahoitus koostuu sekä alueen kuntien että sote-alueeseen mahdollisesti kuuluvien perustason alueiden maksuosuuksista. Onko sote-alueen rahoitus selkeä?

• Kyllä Selkeää on, että kunnat maksavat.
• Ei Jos toisen sosiaali- ja terveysalueen asukkaan saamista palveluista laskutetaan todellisten tuotantokustannusten mukaan ja on siis koko ajan laskettava omia tuotantokustannuksia, olisi perusteltua hoitaa aikakin osa myös oman alueen sisällä tapahtuvasta laskutuksesta suoritepohjaisesti.
• Ei ota kantaa

31. 49 §:ssä säädetään erityisvastuualueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko ervan rahoitus selkeä?

Kyllä
Ei
Ei ota kantaa

32. 50 §:ssä säädetään alijäämän kattamisvelvollisuudesta perustason alueella, sote-alueella ja erityisvastuualueella. Onko säännös hyväksyttävä?

• Kyllä
• Ei
• Ei ota kantaa

33. Muita huomioita luvun 5 säännöksistä

On huolehdittava riittävästä valtion korvauksesta sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten koulutukseen osallistuville sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköille.

6 luku Valvonta

34. Huomioita 6 luvun säännöksistä
–

7 luku Erinäiset säännökset

35. 70 §:ssä säädetään henkilön hoidon järjestämisestä hänen muuttaessa uuteen kotikuntaan. Nykyään kotikunnan muuttuessa perhehoidon, laitoshoidon ja asumispalvelujen rahoitusvastuu säilyy entisellä kotikunnalla. Ehdotuksen mukaan järjestämisvastuun siirtyessä myös rahoitusvastuu siirtyy uudelle kotikunnalle. Onko esityksen mukainen rahoitusvastuun siirtyminen kotikunnan muuttuessa hyväksyttävää?

• Kyllä
• Ei
• Ei ota kantaa

36. 73 §:ssä säädetään asiakas- ja potilastietojen rekisterinpidosta. Pidättekö hyväksyttävänä, että rekisterinpito määrätään sosiaali- ja terveysalueen vastuukunnan tehtäväksi myös perustason asiakas- ja potilastietojen osalta?

• Kyllä
• Ei
• Ei ota kantaa

37. Muita huomioita 7 luvun säännöksistä
–

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain voimaanpanosta (voimaanpanolaki)

38. Voimaanpanolain 3 ja 4 §:ssä säädetään sote-alueen ja perustason alueen muodostamisesta. Onko väestökriteerien sitominen vuoden 2013 loppuun hyväksyttävää?

• Kyllä
• Ei
• Ei ota kantaa

39. Onko alueista päättämisen aikataulu sopiva?

• Kyllä
• Ei Aikataulu on kireä.
• Ei ota kantaa

40. 5 §:ssä säädetään Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueesta. Onko säännös mielestänne hyväksyttävä?

• Kyllä 
• Ei
• Ei ota kantaa

41. 13 §:ssä säädetään perustason alueen oikeudesta järjestää erikoissairaanhoidon palveluja. Onko säännöksen mukainen lupamenettely tarkoituksenmukainen?

• Kyllä
• Ei Osassa terveyskeskuksia toimii tällä hetkellä erikoislääkäreitä, joiden toimintaa voidaan pitää erikoissairaanhoitona, eikä tätä ole syytä rajoittaa. Ministeriön antaman luvan sijaan asiasta pitäisi sopia sosiaali- ja terveysalueen sisällä.
• Ei ota kantaa

42. 14 §:ssä säädetään henkilöstön asemasta. Ehdotukseen ei sisälly henkilöstön osalta määräaikaista siirtymäsuojaa. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti?

• Kyllä
• Ei Henkilöstön osalta on oltava määräaikainen siirtymäsuoja. Sosiaali- ja terveydenhuolto henkilöstön asema on organisaatiomuutoksissa turvattava kuntarakennelain 29§:n mukaisesti
• Ei ota kantaa

43. 15 §:ssä on säädetty omaisuusjärjestelyistä. Onko linjaus hyväksyttävä?

• Kyllä 
• Ei
• Ei ota kantaa

44. Millaista muutostukea toivoisitte valtioneuvoston kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen tarjoavan?
–

45. Muut kommentit hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä

Esitetty järjestämismalli kokoaa pieniä julkisen terveydenhuollon yksiköitä suuremmiksi kokonaisuuksiksi, jota sinällään on pidettävä järkevänä ratkaisuna. Kuitenkin erikoissairaanhoidon osalta esitetty SOTE-alueen väestöpohjaminimi, 50 000 asukasta, on SAK:n näkemyksen mukaan liian alhainen, eikä väestöpohja ole riittävän vahva laajan erikoissairaanhoidon laadukkaaseen toteuttamiseen ja on tarpeen tehdä yhteistyötä ERVA-alueen muiden SOTE-alueiden kanssa. Esitetty järjestämismalli ei myöskään toteuta tavoitteena ollutta palvelujen integraatiota.

SAK:n näkemyksen mukaan vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä pitää olla julkisella järjestämistaholla. Uudistuksessa ei ole syytä siirtää julkista valtaa ja vastuuta järjestämistä eikä tuottamistakaan merkittäviltä osin yksityiselle sektorille. Sosiaali- ja terveysalueen tulee olla merkittävältä osin myös sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaja. Ostopalveluja tai palveluseteleitä voi käyttää vain rajoitetussa määrin palvelutuotannossa.

Sosiaali- ja terveysalueiden hallinnon järjestämisessä on kuntayhtymämallin oltava tasaveroinen vaihtoehto vastuukuntamallille. On myös pohdittava yksittäisen kunnan äänimäärän rajaamista tai selkeitä määräenemmistösäännöksiä.

Sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden kustantamisen ensisijaisena vaihtoehtona esitetään kapitaatioperusteista mallia. Kuitenkin esimerkiksi ns. sanotussa ulkokuntamyynnissä laskutusperusteena olisivat todelliset kustannukset. Toisin sanoen sosiaali- ja terveysalueen on laskettava joka tapauksessa todelliset kustannukset näitä tapauksia varten. Kun kustannukset tiedetään, ne voivat muodostaa pohjan myös oman alueen sisäiselle palvelujen laskuttamiselle. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on tiettyjä kustannuksia kuten lääkkeiden varmuusvarastointi, potilasvakuutusmaksut ja hallinto, joihin pitää kapitaatioperusteella kerätä rahoitus eräänlaisena jäsenmaksuna. SAK:n näkemyksen mukaan kuntalaskutuksen mallina voisi olla sekamalli, jossa osa perustuu kapitaatiolaskutukseen ja osa käytön mukaisiin ja todellisiin kustannuksiin perustuvaan korvaukseen. Todellisten kulujen mukainen laskutus lisäisi palvelujen tuotannon läpinäkyvyyttä ja kannustaisi kuntia panostamaan ongelmien ennaltaehkäisyyn omassa toiminnassaan. Lisäksi tämä mahdollistaisi kapitaatioon perustuvaa laskutusta paremmin eri palvelutuottajien välisen tuottavuusvertailun.

SAK haluaa nostaa esille, että mahdollisissa organisaatiomuutoksissa, työpisteiden ja toimintojen uudelleenjärjestelyissä on huolehdittava henkilöstön työsuhteiden ja työn tekemisen ehtojen turvaamisesta. SAK edellyttää, että viiden vuoden työsuhdeturvasta pidetään kiinni mahdollisissa työnantajamuutoksissa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yhteydessä.

SAK pitää sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden uudistamista välttämättömänä, mutta toteaa samalla, että pelkillä organisaatiomuutoksilla ei pystytä sosiaali- ja terveydenhuollon haasteita ratkaisemaan, vaan tarvitaan toimintatapojen muutoksia organisaatioiden sisällä. Lisäksi SAK kiinnittää huomiota siihen, ettei sosiaali- ja terveydenhuoltoon ole uudistuksen myötä tulossa lisää julkista rahaa.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry