Hallituksen esitykset laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta

Opetus- ja kulttuuriministeriö
PL 29
00023 Valtioneuvosto
kirjaamo@minedu.fi

OKM/20/010/2014

Yleistä

Lausuttavana ovat hallituksen esitykset laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta. Muutokset koskevat korkeakoulujen opiskelijavalintojen toisen vaiheen säädösmuutoksia sekä korkeakouluopiskelijoiden opiskeluoikeutta ja poissaolo-oikeutta.

Esitykset ovat osa hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoa ja niiden tavoitteena on nopeuttaa korkeakouluopintoihin siirtymistä ja korkeakouluopiskelijoiden valmistumisaikoja.

Opiskelupaikkojen varaaminen ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittaville

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamisen tavoitteena on alentaa korkeakouluopintojen aloittamisikää ja parantaa opiskelupaikkojen kohdentumista. Uudistuksella tavoitellaan myös aidosti uusien opiskelijoiden osuuden lisäämistä opiskelijavalinnoissa.

Valmistelussa on vertailtu kahta toteuttamisvaihtoehtoa. Vaihtoehdon A mukaan yhteishaussa valitaan vain ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakevia. Uuden, esimerkiksi toisen opiskelupaikan haluaville täytyisi tässä vaihtoehdossa kuitenkin järjestää kattavasti erillishakuja. Siirtohaut järjestettäisiin yhteishaun ulkopuolella. Vaihtoehdossa B myös muut kuin ensimmäistä paikkaansa hakevat voisivat yhä hakea yhteishaussa, mutta korkeakouluilla olisi velvollisuus varata erikseen säädettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta kaikissa yhteishaun hakukohteissa paikkoja ensimmäistä paikkaansa hakeville. Myös tässä vaihtoehdossa siirtohaut järjestettäisiin yhteishaun ulkopuolella. Vaihtoehto B on saanut korkeakouluilta ja muilta sidosryhmiltä kannatusta.

SAK katsoo että B on vaihtoehdoista toteuttamiskelpoisempi esityksessä mainittujen seikkojen nojalla. Jo opiskelupaikan saaneiden ja/tai tutkinnon suorittaneiden on voitava hakeutua ja saada uusi opiskelupaikka kaikesta koulutuksesta, joka on ensikertatalaisille tarjolla, jolloin hakeutumismahdollisuus on selkeintä järjestää yhteishaun yhteydessä. Samanaikaisesti paikkoja ensikertalaisille varaamalla varmistutaan siitä, että ensimmäistä tutkintoaan suorittavien määrä valittaessa uusia opiskelijoita aidosti nousee. SAK yhtyy näkemykseen, jonka mukaan yhteishaun päävalinnan rinnalle luodut ei-ensikertalaisten erilliset valintaväylät saattaisivat johtaa epätarkoituksenmukaisiin tilanteisiin, kuten siihen, että valituksi saattaisi tulla ensikertalaisia huonommin valinnoissa menestyviä jo opiskelevia tai tutkinnon suorittaneita.

SAK pitää perusteltuna esityksessä mainittua poikkeuksen säätämistä sellaisiin hakukohteisiin, joihin valitaan vain vähän hakijoita. Samoin yhdymme esitykseen poikkeuksesta vieraskielisen koulutuksen osalta. SAK pitää hyvänä myös valmistelussa huomioitua linjausta siitä, ettei ensikertalaisille kohdennettua paikkojen varaamista ole syytä tehdä koulutuksessa, joka on suunnattua työelämässä jo oleville. Tällaisissa koulutuksissa ammattikorkeakoulu määrittelee hakukelpoisuuden erikseen.

Ehdotettavilla säännöksillä korkeakoulut velvoitetaan varaamaan paikkoja ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville kaikissa yhteishakuun kuuluvissa ensimmäisen syklin koulutuksissa, eli valittaessa opiskelijoita suorittamaan ammattikorkeakoulututkintoa, alempaa korkeakoulututkintoa, sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa sekä pelkästään ylempää korkeakoulututkintoa sellaisessa koulutuksessa, jonka yliopisto järjestää siten, ettei siihen kuulu alempaa korkeakoulututkintoa.

Varattavien paikkojen määrän määrittäminen jää korkeakoulun tehtäväksi. OKM:n tulee seurata paikkojen varaamisen käyttöjä valinnoissa ja paikkojen varaamisen vaikutusta valintojen lopputuloksiin. Esityksessä mainitaan, että kohtuullisen määrän arvioinnissa on käytettävä ensikertalaisten osuutta aiemmissa valinnoissa valituista.

SAK pitää hyvänä sitä, että ensikertalaisille varattujen paikkojen määrittäminen jää korkeakoulujen sisäisen päätöksenteon tehtäväksi. On kuitenkin tärkeää, että uudistuksen säädöspohja on sellainen, että se johtaa haluttuun lopputulokseen eli ensikertalaisten määrän nousuun korkeakoulupaikkoja jaettaessa. Esityksen tausta-aineistosta käy hyvin ilmi se, miten hankalaa paikkojen varaaminen ensikertalaisille on yhdenvertaisuuden ja tasa-arvoisen valinnan näkökulmasta.

SAK pitää tärkeänä, että nyt toteutettavaksi esitetyt muutokset on mahdollista toteuttaa siten, ettei korkeakoulututkinnon suorittaneiden tai korkeakoulun opiskelupaikan vastaanottaneiden asema saa muodostua kohtuuttomasti heikommaksi kuin ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien, kuten perustuslakivaliokunta totesi yhteishaun ensimmäisen vaiheen käsittelyn yhteydessä.

Yhden opiskelupaikan säännön tiukennus

Säännöksiä ehdotetaan muutettavaksi siten, että hakija voi ottaa vastaan yhden opiskeluoikeuden samana lukukautena alkavasta koulutuksesta. Nykyisten säännösten mukaan yhden paikan sääntö koskee vain korkeakoulujen yhteishakua, mutta ei korkeakoulujen erillisvalintaa.

SAK pitää yhden opiskelupaikan säännöksen tiukennusta perusteltuna.

Opiskeluoikeuden siirtymisestä siirto-opiskelijoita otettaessa sekä oikaisupyyntömenettelyjen yhdenmukaistaminen

Siirto-opiskelijalla tarkoitetaan henkilöä, jonka opiskeluoikeus siirtyy ammattikorkeakoulusta tai yliopistosta toiseen saman tai läheisen alan opintoihin sekä henkilöä, jonka opiskeluoikeus siirtyy ammattikorkeakoulun tai yliopiston sisällä pääaineesta tai koulutusohjelmasta toiseen tai toiselle koulutusalalle. Hallituksen esityksessä todetaan, että nykyisin siirto-opiskelun käytännöt eivät ole selkeitä, eikä siirtymiä tarjota systemaattisesti. OKM on asettanut ryhmän, jonka tehtävänä on koordinoida ja tukea ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijavalintojen kehittämistä, määrittää ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen sähköisten hakujärjestelmien ja valtakunnallisten yhteishakujen kehittämislinjauksia ja toimia korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä – hankkeen johtoryhmänä.

HE:ssä lakiin ehdotetaan otettavaksi siirto-opiskelijan määrittely. Määrittelyllä siirtymisen merkitystä opiskelijavalinnoissa halutaan korostaa. Lisäksi ehdotetaan säädettäväksi opiskeluoikeuden päättymisestä siirto-opiskelijoiden valitsemisen yhteydessä sekä opiskeluoikeudesta, joka on jäljellä siirtymisen jälkeen.

SAK pitää erittäin tärkeänä siirto-opiskelijan määrittelemistä lain tasolla sekä opiskeluoikeuden siirron käytänteiden kehittämistä korkeakoulujen sisällä ja välillä. Ensimmäistä tutkintoaan suorittamaan hakevien määrän nostaminen yhteisvalinnassa edellyttää sitä, että opiskeluoikeuden siirtäminen toimii koko korkeakoulujärjestelmässä sujuvasti. Vuosien saatossa syntynyt hakijasuma ja useiden tutkinto-oikeuksien kertyminen samoille opiskelijoille kertoo siitä, etteivät siirto-opiskelun käytännöt ole toimineet. Siirto-opiskelun mahdollistaminen johtaa myös korkeakoulujärjestelmän niukkojen resurssien parempaan käyttöön. SAK pitää erittäin tärkeänä, että siirto-opiskelun käytäntöjä kehitettäessä panostetaan myös aikaisemmin hankitun osaamisen hyväksilukuun ja sen systemaattiseen kehittämiseen.

Opiskelijavalintaa koskevan oikaisun hakemisen määräajan laskemista koskevat säännökset ehdotetaan yhtenäistettäviksi siten, että sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa aika lasketaan alkavaksi yhdenmukaisesti tulosten julkistamisesta. SAK pitää oikaisumenettelyjen yhdenmukaistamista perusteltuna.

Hakijamaksut ulkomaisille hakijoille

Säännöksiä ehdotetaan muutettavaksi siten, että korkeakoulukelpoisuuden tuottavan koulutuksen ulkomailla suorittaneilta hakijoilta peritään hakijamaksu. Maksun suuruudeksi esitetään 100 euroa/hakija/lukukausi. Maksun suuruus olisi sama riippumatta siitä, kuinka moneen hakukohteeseen hakija hakee lukukauden aikana. Maksu ehdotetaan perittäväksi keskitetysti. Maksutuloja käytettäisiin haku- ja valintajärjestelmän kehittämiseen.
SAK pitää hakijamaksun käyttöönottoa ulkomailla tutkinnon suorittaneilta hakijoilta kannatettavana sekä hakijamaksun perimisen tapaa selkeänä. SAK katsoo, ettei hakijamaksun käyttöönotolla tavoitella uutta tulonlähdettä korkeakoulujärjestelmään, vaan pyritään kattamaan ulkomaisista hakijoista aiheutuvia kasvavia kustannuksia järjestelmälle. Toivottavasti hakijamaksu ja toteutettavat yhteishaun uudistukset myös selkeyttävät ulkomailta Suomeen suuntautuvaa opiskeluun hakeutumista.

Kansainvälisiin tutkinto-ohjelmiin osallistumisen helpottaminen

Kansainvälisiin kaksois- ja yhteistutkintoihin liittyvä koulutuksen maksuttomuuteen tehtävä poikkeus edellyttää sekä yliopistolain että ammattikorkeakoululain muuttamista. Ehdotettavat säännökset mahdollistaisivat ulkomaisten korkeakoulujen perimät maksut niiden yhteis- ja kaksoistutkintoon tuottamasta osuudesta. Sen sijaan suomalaiset korkeakoulut eivät ehdotettavan säännöksen perusteella edelleenkään voisi periä maksuja eikä niille voida siirtää ulkomaisen korkeakoulun perimiä lukukausimaksuja.

SAK katsoo, että lakeihin tehtävä poikkeukset ulkomaisten korkeakoulujen perimien maksujen osalta yhteis- ja kaksoistutkintoihin liittyen ovat korkeakoulujen kansainvälistymisen näkökulmasta perusteltuja. SAK kuitenkin muistuttaa, etteivät tehdyt poikkeukset saa missään olosuhteissa johtaa tulkintaan, jossa maksullisuus ulotettaisiin laajemmin suomalaisiin tutkintoihin.

Esitykset korkeakoulujen poissaolosäännösten yhdenmukaistamiseen

Korkeakouluopiskelijoiden opintoaikojen lyhentämiseksi yliopistolakiin ja ammattikorkeakoululakiin lisättäisiin säännös poissaolevaksi ilmoittautumisen edellytyksistä opiskelupaikan vastaanottamisen jälkeen ensimmäisenä opiskeluvuonna. Opiskelija voisi ilmoittautua poissa olevaksi, jos hän ensimmäisenä lukuvuonna suorittaa asevelvollisuuslain, siviilipalveluslain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mukaista palvelua, on äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla taikka on oman sairauden vuoksi kyvytön aloittamaan opintojaan. Lisäksi korkeakouluopiskelijoiden opiskeluoikeuteen sisältyvää poissaolo-oikeutta lyhennettäisiin nykyisestä kahdesta lukuvuodesta yhteen lukuvuoteen, millä on tarkoitus ohjata opiskelijoita yhtäjaksoisempaan opiskeluun.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoululain opiskeluoikeutta, opiskeluoikeuden jatkamista ja sen menettämistä koskevia säännöksiä yhdenmukaistettaisiin. Esityksessä ei ehdoteta sisällöllisiä muutoksia korkeakoulututkintojen tavoitteellisiin suorittamisaikoihin eikä opiskeluoikeuden pituuteen.

SAK pitää poissaolosäännösten yhdenmukaistamista koskevia esityksiä perusteltuina opiskeluaikojen nopeuttamisen ja työurien pidentämisen tavoitteiden näkökulmasta katsottuna.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry