Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014–2017
Etelä-Karjalan maakuntahallitus
kirjaamo@ekarjala.fi
Kauppakatu 40 D
53100 Lappeenranta
Etelä-Karjalan tulevaisuuteen suhtaudutaan maakuntaohjelmaluonnoksessa valoisan optimistisesti. Kaikki kasvun ainekset ovat käsissä, pitää vain päättää, miten hedelmät jaetaan. Maakuntaohjelman anti jää kuitenkin etäiseksi tavallisen, työtä tekevän ja veroja maksavan eteläkarjalaisen näkökulmasta. Innovaatiot, yrittäjyys ja kansainvälisyys ovat polttopisteessä, työllisyys, peruspalvelut ja hyvinvointi jäävät vähemmälle huomiolle.
Maakuntaohjelma esittelee ne toimialat, joissa alue menestyy jo nyt ja joissa on kasvun mahdollisuus tulevaisuudessa. Etelä-Karjalan paletti poikkeaa muusta Suomesta edukseen. Modernia maaseutuelinkeinoa ja elintarviketeollisuutta voitaisiin hyödyntää myös vetovoimatekijöinä. Etelä-Karjalan roolia merkittävänä energiantuottajana tuskin tunnetaan vielä muualla Suomessa.
Koulutuksen kehittämistä työelämänäkökulmasta tulisi jatkaa kaikilla asteilla. Ennusteiden mukaan tulevaisuudessa vaaditaan esimerkiksi kaupanalalta yhä syvemmälle erikoistuvaa osaamista. Myös kielitaitovaatimukset tuovat alueen elinkeinotoimintaan erityispaineita, joihin on pystyttävä vastaamaan koulutustarjonnalla. Tämä voi olla hankala yhtälö samaan aikaan, kun ammatillinen koulutusjärjestelmä käy läpi muutosta ja on kovien säästöpaineiden alla.
Edellisellä rakennerahastokaudella EAKR-ohjelman hankkeiden vaikutuksesta syntyi maakuntaan 200 uutta yritystä, mutta vain 300 uutta työpaikkaa. Tulos oli muuhun maahan verrattuna heikko, ja yksittäisen työpaikan hinta nousi korkeaksi. Toinen ilmaan jäävä ongelma löytyy koulutuspuolelta: Etelä-Karjalan ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden integroituminen maakuntaan valmistumisen jälkeen. LUT:n opiskelijoista alueelle jää vain joka viides. Ongelmat ja niiden laajuus on siis havaittu, mutta konkreettisia ratkaisuehdotuksia ei ole eritelty.
Maakuntaohjelmassa kiinnitetään kiitettävästi huomiota eteläkarjalaisen kulttuuriperimän arvoon ja asemaan tällä vuosituhannella. Kulttuuriyhteydessä, mutta myös sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa esitellessä sivutaan kansalaisaktiivisuuden ja kolmannen sektorin merkitystä, mutta osallistamisen eri muotoja voisi käsitellä maakuntaohjelmassa syvemminkin.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry