Hyppää sisältöön

s a k·fi Näistä puhutaan Lausunnot Ammatillisten perustutkintojen…

Lausunnot

Ammatillisten perustutkintojen perusteet – yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa

Opetushallitus
PL 380
00531 Helsinki
kirjaamo@oph.fi

62/421/2014

Ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteen kehittämistä koskeva hallituksen esitys (HE12/2014) sisältää esityksen ammatillisten perustutkintojen muodostumisesta.

Nykyiseen perustutkintoon verrattuna selkeimmät muutokset koskisivat kaikille yhteisiä opintoja. Uudistetuissa perustutkinnoissa aiemmat ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat korvataan uusilla yhteisillä tutkinnon osilla, jotka ryhmitellään neljään opintokokonaisuuteen: viestintä- ja vuorovaikutus, matemaattis-luonnontieteellinen, yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen sekä sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen.

Pyydettynä lausuntonaan SAK toteaa yhteisistä tutkinnonosista seuraavaa.

Yleistä

SAK pitää lähtökohtana, että ammatillisen koulutuksen kokonaisuutta ja ammatillisia tutkintoja tulee arvioida pitkäjänteisesti työelämän tulevien osaamistarpeiden pohjalta. Valmiuksia ammattitaidon ylläpitämiseen ja uudistamiseen tarvitaan kaikissa ammatillisissa tutkinnoissa edistämään työurien jatkuvuutta. Koulutuksen tulee taata riittävät valmiudet työllistymiseen, työelämässä toimimiseen, ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen sekä ammatin vaihtamiseen tulevaisuudessa. Ammattitutkintojen laaja-alaisuus ja niiden tuottamat jatko-opintovalmiudet ja elinikäisen oppimisen taidot on taattava.

Yhteiset tutkinnonosat

Vankan alakohtaisen ammatillisen osaamisen lisäksi ammatillisen koulutuksen on tuettava elämän muutoksiin sopeutumista. Työelämä ja ammatit monimutkaistuvat, mikä edellyttää teknisen ammattitaidon lisäksi yleisiä ja siirrettäviä työelämävalmiuksia. Kyky sopeutua erilaisiin tilanteisiin ja yhteisöihin ja soveltaa osaamistaan kuuluu ydinosaamiseen kaikilla työntekemisen tasoilla. Työn tekeminen Suomessa on monikulttuurista ja kansainvälistyy edelleen, mikä edellyttää valmiuksia toimia yhteistyössä yli kieli- ja kulttuurirajojen.

Ammatillisten perustutkintojen yhteisten opintojen osuus on tärkeä ja merkittävä kokonaisuus koko tutkintoa. Näiden opintojen avulla ammatilliset opinnot täydentyvät ja opiskelija saa vahvistusta alan opintoihin sekä valmiudet jatko-opintoihin. Opiskelijoiden mahdollisuudet opiskella ja saada jatko-opinnoissa tarvittavat valmiudet sekä taidot varautua työelämän muutostilanteisiin pitää turvata. Jatko-opintokelpoisuuden takaaminen asettaa vaatimuksia yhteisille tutkinnon osille. Vastaavuus lukio-opintojen osaamistavoitteisiin tulee tällöin huomioida. Ammatillisen koulutuksen osalla toteutuksen tulee kuitenkin olla myös työelämälähtöistä ja ammatillisia opintoja tukevaa.

Kaikille yhteisten tutkinnon osien tavoitteiden määrittelyjen osalta SAK haluaa nostaa keskeisinä esiin aktiiviseen kansalaisuuteen kasvamisen, työelämätaidot sekä yhteiskunnassa tarvittavat taidot.

SAK:n vuonna 2014 teettämästä selvityksestä käy ilmi, että opiskelijoiden tieto työelämästä jää puutteelliseksi ja vastaavasti opettajat kokevat työelämätaitojen ja -tietojen opetukseen käytettävän ajan liian vähäiseksi. Havainnot tukevat aiempien tutkimusten tuloksia.

Tässä katsannossa SAK näkee myönteisenä yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavan osaamisen kokonaisuuden painottumisen. Nykyisin ammatillisiin tutkintoihin kuuluu ainoastaan yhden opintoviikon kurssi yhteiskunta-, yritys- ja työelämätietoa. Muutoksen myötä tämän osion painoarvo korostuisi, kun kustakin edellä mainitusta valittaisiin pakollisena vähintään yksi osaamispiste eli yhteensä kolme. Lisäksi pakollisena tulee valita kahden osaamispisteen laajuiset opinnot työkyvyn ylläpitämisen, liikunnan ja terveystiedon opinnoista. Kaikkiaan siis viisi osaamispistettä kokonaisuuden kahdeksasta osaamispisteestä olisi pakollisia ja painottuen keskeisiin työelämätaitojen ja työkyvyn ylläpitämisen osioihin. Valinnaisuutta tässä kokonaisuudessa olisi vain kolmen osaamispisteen verran. SAK kannattaa valinnaisuuden rajaamista tältä osin. Keskeiset työ- ja talouselämän lainalaisuudet ja toimintamallit tulee sisältyä opintoihin tutkinnosta riippumatta. Työurien kestävyyden ja elämänhallinnan näkökulmasta työkykyyn, työturvallisuuteen ja omaan terveyteen liittyvä kokonaisuus on perusteltu osa yhteisiä opintoja.

Kaikkiaan esityksen myötä kaikille yhteisten opintojen suhteellinen osuus koko tutkinnosta kasvaisi hieman, mutta toisaalta valinnaisuutta voisi tehdä osakokonaisuuksien sisällä. SAK kannattaa oppiaineiden ryhmittelyä laajemmiksi kokonaisuuksiksi.

Luonnoksessa tulee kuitenkin selvemmin painottaa työntekijöiden osallisuutta ja vaikutuskanavia työntekijöiden, henkilöstön edustajien ja työnantajien yhteistoiminnassa.

Työelämävalmiuksien, yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavan osaaminen opetuksen, sisältöjen ja jatkotyöstämisen osalta SAK pitää tärkeänä, että jatkossa opetushallinto suunnittelee ja valmistelee edellä mainittuja toimia tiivimmässä yhteistyössä työelämän edustajien kanssa.

Lopuksi

SAK pitää esitystä yhteisten tutkinnon osien kokonaisuudesta oikeansuuntaisena ja laajimmaksi osiksi kannatettavana. Ammatilliseen koulutukseen liitetyt yleiset ja yleissivistävät taidot tukevat ammatillista osaamista ja antavat tarvittavia valmiuksia työelämässä toimimiseen ja valmiuksia laaja-alaistaa osaamista. Oleellista on, että yksilöllä on alasta ja tutkinnosta riippumatonta yhteistä osaamista ja yhtäläiset valmiudet elinikäiseen oppimiseen.

SAK haluaa kiinnittää huomion esityksen toteutumisedellytyksiin. Koulutuksen järjestäjän resurssit tarjota yhteisiä tutkinnon osia monipuolisesti ja esityksessä tarkoitetulla tavalla on turvattava. Työurien pidentämisen ja kestävän työllisyyden kannalta osaamisinvestoinnit pitää turvata myös heikon talouskasvun oloissa. Koulutuksellisen tasa-arvon toteutuminen toisen asteen opiskelijoiden välillä edellyttää opetuksen saatavuuden tasapuolisuutta. Opiskelijan oikeusturvan näkökulmasta koulukseen hakutuvalla tulee olla tiedossa kuinka paljon ja millaista opetusta ja ohjausta tavoitteiden saavuttamiseen on tarjolla.

SAK pitää välttämättömänä, että tutkintojen valinnaisuutta lisättäessä huomioidaan työelämän tarpeet ja erityisesti valinnaisuuden realistiset toteutumismahdollisuudet. On varmistettava, että pienissäkin oppilaitoksissa toteutuu tosiasiallinen mahdollisuus suorittaa valinnaisia aineita. Esimerkiksi vieraan kielen opetuksessa tarjottavan kielivalikoiman tulee olla riittävän monipuolinen ja vastattava opiskelijan ja työelämän tarpeisiin.

SAK kiinnittää huomion opiskelijan oikeuteen saada opetusta. Yhteisten tutkinnon osien osaamistavoitteiden saavuttamisen kohdalla riittävä lähiopetus on keskeistä. Toimintaympäristössä ja -tavoissa tapahtuvat muutokset vaikuttavat aina opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Koulutuksen järjestäjän oikeus määritellä koulutuksen toteuttamisesta ja toisaalla opiskelijan oikeus saada opetusta ja opinto-ohjausta tulee olla tasapainossa. SAK pitää välttämättömänä, että näiden periaatteiden yhteys on selkeä opetuksen toteuttamistavasta tai oppimisympäristöstä riippumatta.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry