Lausunto tilastotuotannon muutoksista

SAK katsoo, että esitetyt muutokset heikentävät olennaisesti työmarkkinoiden läpinäkyvyyttä, tutkimus- ja tietopohjaa sekä demokraattista päätöksentekoa. Työtaistelutoimintaa, palkkakehitystä ja tulonjakoa koskevat aikasarjat ovat keskeisiä sekä työmarkkinaosapuolille että viranomaisille ja tutkimusyhteisölle. Tilastojen keskeytykset ja tietosisällön supistaminen lisäävät epäsymmetristä tietoa, vaikeuttavat palkkapolitiikan ja sovittelun valmistelua sekä heikentävät mahdollisuuksia arvioida työelämän muutosten vaikutuksia eri henkilöstöryhmiin.

Yleiset kommentit muistioon ja sen vaikutuksiin

Luotettava, säännöllinen ja pitkäjänteinen tilastotuotanto on työmarkkinoiden toimivuuden edellytys. Työmarkkinajärjestelmässä neuvottelut, sovittelu ja sopimusratkaisujen arviointi edellyttävät yhteistä tilannekuvaa. Jos keskeiset tilastot katkeavat tai muuttuvat niin, ettei aikasarjoja voi vertailla, päätöksenteko nojaa helpommin osittaisiin aineistoihin, yksityisiin tietolähteisiin tai tarkoitushakuisiin tulkintoihin.

Työtaisteluihin, ansioihin ja palkkatuloihin liittyviä tilastoja käytetään laajasti vaikutusarvioinnissa (mm. työmarkkinapolitiikka, tulopolitiikka, ostovoiman kehitys), työelämän tutkimuksessa, työehtosopimusneuvottelujen tausta-aineistona sekä julkisessa keskustelussa. Erityisen tärkeää on, että tilastot mahdollistavat ryhmäkohtaisen tarkastelun (ammatti, toimiala, sukupuoli, ikä) ja että menetelmät ja määritelmät ovat avoimia ja yhdenmukaisia.

Kommentit aihealueen 1. Talous ja globalisaatio tilastojen muutoksiin

Talous- ja globalisaatiotilastojen heikennykset vaarantavat kokonaiskuvan tuottamisen maan talouskehityksestä ja etenkin tulevan talouskehityksen ennakoinnin. Tätä tietoa ei voida saada luotettavasti muista lähteistä. Lakkautettavaksi esitetyistä tilastoista kansantalouden tuottavuus on tietosisältönä erittäin merkittävä talouden kilpailukyvyn mittari. Se myös antaa viitteitä tulevasta. Teollisuuden uudet tilaukset ennakoivat tulevaa talouskehitystä laajasti. Kyseisten tilastojen säilyttäminen nykyisellään on tärkeää, niiden yhteiskunnalliset heijastusvaikutukset ovat erittäin merkittävät. Näillä tilastoilla on keskeinen rooli työmarkkinapolitiikassa työehtosopimusneuvottelujen pohjana.

SAK pitää väestöryhmittäisen inflaation kokeellisen tilaston lakkauttamista vakavana heikennyksenä ostovoiman, toimeentulon ja eriarvoisuuden seurannalle. Kokonaisinflaatio ei kerro riittävästi siitä, miten hintojen nousu kohdistuu eri kotitalouksiin ja väestöryhmiin, sillä kulutusrakenne vaihtelee merkittävästi esimerkiksi tulotason, iän, kotitaloustyypin, asumismuodon ja elämäntilanteen mukaan.

Pienituloisilla kotitalouksilla välttämättömyyshyödykkeiden, asumisen, energian ja ruoan osuus menoista on usein suurempi, jolloin samansuuruinen yleinen inflaatio voi merkitä heille olennaisesti suurempaa toimeentulon heikkenemistä kuin keskimääräiset luvut osoittavat. Tilaston lakkauttaminen vaikeuttaisi palkansaajien, eläkeläisten, työttömien ja lapsiperheiden ostovoimakehityksen arviointia sekä heikentäisi mahdollisuuksia valmistella oikeudenmukaisia palkankorotuksien tavoitteita ja sosiaalipolitiikan suunnittelua. Erityisen ongelmallista olisi luopua tilastosta tilanteessa, jossa hintojen muutosten jakautumisvaikutukset ovat nousseet keskeiseksi osaksi talous-, työmarkkina- ja sosiaalipoliittista päätöksentekoa.

Kommentit aihealueen 2. Innovaatiot ja digitalisaatio tilaston muutoksiin

Kommentit aihealueen 3. Yhteiskunta ja yhdenvertaisuus tilastojen muutoksiin

SAK pitää Työtaistelutilaston keskeyttämistä tai lakkauttamista erittäin haitallisena. Työtaistelut ovat keskeinen osa työmarkkinoiden toimintaa, ja niiden määrän, laajuuden ja kehityksen seuranta on välttämätöntä, jotta työmarkkinasuhteiden tilaa voidaan arvioida faktapohjaisesti. Tilaston katkeaminen heikentää myös kansainvälistä vertailtavuutta ja aikasarjojen jatkuvuutta.

Tietoja tarvitaan erityisesti seuraaviin käyttötarkoituksiin:

• Työmarkkinatilannekuva ja sovittelu: työtaistelutoiminnan määrän ja kehityksen seuranta, sovittelujärjestelmän ja neuvottelukierrosten taustoitus.
• Lainsäädännön ja politiikkatoimien vaikutusarviointi: muutosten (esim. työmarkkina- ja työrauhalainsäädäntö, työehtosopimusjärjestelmän muutokset) vaikutusten seuranta työrauhan ja konfliktien määrän näkökulmasta.
• Tutkimus ja ennakointi: työtaisteluiden yhteys suhdanteisiin, inflaatioon ja palkkakehitykseen sekä toimiala- ja alakohtaiset dynamiikat.
• Julkinen läpinäkyvyys: kansalaisten, median ja tutkijoiden mahdollisuus tarkastella työmarkkinakonflikteja yhdenmukaisin määritelmin ja avoimin menetelmin.

SAK pitää ongelmallisena suunnitelmaa luopua Ansiotasoindeksin tietosisällöstä siten, että ammattiluokittain vakioitu säännöllisen ansion indeksi poistuu. Vakioidut indeksit ovat olennaisia silloin, kun halutaan erottaa ansioiden “puhdas” kehitys työmarkkinoiden rakenteellisista muutoksista (esimerkiksi ammattirakenteen, henkilöstöryhmien tai toimialapainotusten muutos). Ilman vakiointia neuvottelu- ja päätöksentekotilanteissa kasvaa riski, että ansioiden muutosta tulkitaan virheellisesti, koska se sisältää sekä palkkamuutosta että rakennemuutosta.

Tietoja tarvitaan erityisesti seuraaviin käyttötarkoituksiin:

• Työehtosopimusneuvottelut ja palkkapolitiikan valmistelu: yhteinen ja luotettava mittari kokoaikaisten palkansaajien säännöllisen työajan ansioiden kehityksestä. Ansiotasoindeksi mittaa nimenomaisesti säännöllisen työajan keskiansioiden kehitystä ja sisältää tulospalkkiot sekä työehtosopimuksiin perustuvat kertaerät.
• Ostovoiman ja reaaliansioiden seuranta: ansiotasoindeksin kehitystä verrataan kuluttajahintoihin ja käytetään reaaliansioindeksin tarkasteluissa, mikä on keskeistä toimeentulon ja palkansaajien aseman arvioinnissa.
• Rakenteellisten muutosten erottaminen: ammattiluokittain vakioitu säännöllisen ansion indeksi mahdollistaa tulkinnan, jossa ammattirakenteen muutokset eivät peitä alleen palkkakehitystä; tämä on kriittistä erityisesti nopeiden rakennemuutosten aikana.
• Julkinen sektori ja palvelujen rahoitus: ansiokehitystä hyödynnetään laajasti kustannus- ja rahoituslaskelmissa, mm. palkkasumman ja henkilöstömenojen ennakoinnissa.

SAK katsoo, että Tulorekisterin palkat ja palkkiot -tilaston keskeyttäminen tai lakkauttaminen heikentäisi ajantasaisen palkkakehityksen seurantaa. Tilasto tuottaa kuukausittaista tilannekuvaa palkka- ja palkkiotuloista sekä mahdollistaa erilaisten jakaumamittareiden (esim. mediaani ja desiilit) tarkastelun. Nopeat suhdannekäänteet, työmarkkinahäiriöt ja tulopolitiikan muutokset näkyvät usein ensin juuri ajantasaisissa palkkatulon indikaattoreissa.

Tietoja tarvitaan erityisesti seuraaviin käyttötarkoituksiin:

• Nopea suhdanneseuranta: palkkatulojen kehityksen seuranta kuukausitasolla (esim. mediaani), mikä tukee työmarkkinoiden ja ostovoiman ajantasaista analyysiä.
• Tulonjako ja pienituloisuus: jakaumamittareiden (desiilit/kvartiilit) avulla voidaan seurata, kohdistuvatko palkkatulojen muutokset eri tavoin pienituloisiin ja keskituloisiin palkansaajiin.
• Neuvottelutoiminta ja tiedolla johtaminen: työmarkkinaosapuolten tarve seurata lyhyen aikavälin palkkaliukumaa, palkkioiden vaihtelua ja palkkakehityksen hajontaa.
• Politiikkamuutosten vaikutukset: esimerkiksi verotuksen, sosiaalivakuutusmaksujen ja työmarkkinaratkaisujen vaikutusten nopea tarkastelu palkkatuloihin.

SAK ei kannata Väestöennuste-tilaston keskeyttämistä tai lakkauttamista. Tilastokeskuksen tuottamat väestöennusteet ovat työmarkkinakeskusjärjestöille ja laajasti eri sidosryhmille keskeinen väline talouden ja työmarkkinoiden pitkän aikavälin kehityksen arvioinnissa. Väestöennusteet muodostavat myös perustan esimerkiksi eläkejärjestelmän ja julkisen talouden kestävyyslaskelmille. Työmarkkinajärjestöt ovat jo aiemmin yhdessä korostaneet väestöennusteiden merkitystä ja esittäneet pikemminkin lisäresursointia niiden laadintaan. 

SAK suhtautuu kriittisesti myös Sijoittuminen koulutuksen jälkeen -tilaston sekä velkajärjestelyjä ja ulosottoa koskevien tilastojen lakkauttamiseen. Väestöennuste on välttämätön perusaineisto työvoiman tarjonnan, huoltosuhteen, alueellisen kehityksen, palvelutarpeiden, julkisen talouden kestävyyden sekä koulutus- ja työvoimapolitiikan suunnittelussa. Sijoittuminen koulutuksen jälkeen -tilasto puolestaan kertoo, miten koulutusjärjestelmä tuottaa työllistymistä, jatko-opintoja ja työelämäosallisuutta eri aloilla ja koulutusasteilla; ilman sitä koulutuksen mitoitus, osaajapulaa koskeva ennakointi ja nuorten työmarkkina-aseman seuranta heikkenevät olennaisesti. Velkajärjestelyjä ja ulosottoa koskevat tilastot ovat keskeisiä ylivelkaantumisen, maksuhäiriöiden, pienituloisuuden ja taloudellisen ahdingon seurannassa. Näiden tilastojen poistaminen kaventaisi yhteiskunnan kykyä tunnistaa ajoissa rakenteellisia ongelmia, kuten alueellista eriytymistä, koulutuksen ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmia sekä kotitalouksien velkaantumisen kasautumista. Kyse ei ole vain yksittäisten tilastojen säästöistä, vaan päätöksenteon ennakointikyvyn, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja julkisen vallan vastuullisen valmistelun tietopohjan heikentämisestä.

Kommentit aihealueen 4. Kestävä kehitys ja ympäristö tilastojen muutoksiin