Työttömyys nousi lama-ajan lukemiin – syynä riittämätön kysyntä

Suomen työttömyysaste on noussut EU-maiden korkeimmaksi ensimmäistä kertaa historiassa. Syynä on riittämätön kotimainen kysyntä ja kuluttajien luottamuksen rapautuminen. Nämä ovat aiheutuneet Orpon hallituksen mittavista sopeutustoimista ja työmarkkinaheikennyksistä.

Työttömyysaste on noussut poikkeuksellisen korkealle vuoden 2025 lopussa. Työttömyysasteen trendi nousi 10,7 prosenttiin joulukuussa. Työttömyys ei ole ollut vastaavalla tasolla sitten 1990-luvun laman jälkeen, vaikka ajanjaksolle mahtuu finanssikriisi, eurokriisi ja koronakriisi. Työttömyyskriisistä puhuminen ei ole liioittelua, sillä Suomen tilastohistorian aikana työttömyys ei ole koskaan ennen kohonnut yli kymmenen prosentin lukuun ottamatta 1990-luvun lamaa.

Keskeisin syy työttömyyden kasvulle ja heikolle talouskehitykselle on riittämätön kysyntä.

Elinkeinoelämän keskusliiton julkaisemassa suhdannebarometrissä riittämätön kysyntä on pahin kasvun este. Se on nyt suurimmalla tasolla barometrin mittaushistorian aikana. Vielä muutama vuosi sitten ammattityövoiman puute rajoitti kasvua, mutta nyt sen merkitys on hyvin pieni. Huomionarvoista on, että riittämätön kysyntä on ollut lähes jatkuvasti suurin kasvun este tilastohistorian aikana.

On tärkeää huomata, että kyse on tällä hetkellä pitkälti riittämättömästä kotimaisesta kysynnästä. Ulkomainen vientikysyntä on Suomen Pankin mukaan kasvanut kohtuullisen hyvin ja Suomen vientimarkkinoiden koko on kasvanut maailmankauppaa nopeammin. Suomen vienti on myös kasvanut jo pari vuotta.

Vienti ei yksin riitä nostamaan Suomen taloutta kasvuun vaan tarvitaan myös kotimaisen kysynnän piristymistä. Kuluttajien luottamus on alamaissa, mikä heikentää halua kuluttaa. Kuluttajien luottamus painui tammikuussa alemmaksi kuin vuosi sitten.

Nykytilanteen voisikin nimetä Orpo-kriisiksi.

Toisin kuin 2000-luvun edelliset kriisit, nykyinen kriisi on itse aiheutettu. Orpon hallituksen mittavat sopeutustoimet leikkaavat kotimaista kysyntää merkittävästi. Sen lisäksi työmarkkinaheikennykset ruokkivat epävarmuutta ja rapauttavat kuluttajien luottamusta. Ei olekaan ihme, että ihmiset eivät pysty ja uskalla kuluttaa. Nykytilanteen voisikin nimetä Orpo-kriisiksi.

Työttömyyden kasvusta ei voi syyttää kansainvälistä suhdannetta, sillä EU:ssa työttömyys on monin paikoin laskenut. Sen sijaan Suomi on noussut työttömyysasteessa EU-maiden kärkeen ensimmäistä kertaa koko EU-jäsenyyden aikana. Erilaisella talouspolitiikalla tämä olisi voitu välttää.