Työryhmän mietintö ulosottosääntelyn uudistamisesta

Tulojen ulosmittaus

Mietinnössä ehdotetaan uudistettavaksi palkasta ulosmitattavaa määrää koskevat ulosottokaaren 4 luvun 48 – 54 §:t. Näissä pykälissä säädetään palkan ulosmittauksen suojaosuudesta, palkasta ulosmitattavan määrän laskentasäännöistä, helpotuksista palkan ulosmittaukseen sekä palkasta ulosmitattavasta määrästä silloin, kun velalliselta peritään jatkuvasti erääntyvää elatusapua.  Lisäksi mietinnössä ehdotetaan lisättäväksi  4 lukuun uusi 49 a §, jossa säädettäisiin palkan ulosmittaamisesta silloin, kun velallinen saa palkkaa määräajoin useammalta kuin yhdeltä maksajalta. Muutetavaksi ehdotettavia säännöksiä sovelletaan palkan ulosmittauksen lisäksi esimerkiksi silloin, kun ulosmittauksen kohteena on velalliselle kuuluva eläke tai palkan sijaan maksettava sosiaaliturvaetuus. Työryhmä ehdottaa tulojen ulosmittauksessa huomioitavan suojaosuuden säilyttämistä velallisen itsensä osalta takuueläkkeen tasolla. Sekä määräajoin että muun kuin määräajoin maksettavan palkan ulosmittauksen laskentasäännöt ehdotetaan muutettaviksi. Vapaakuukausien perusteita ja määrää koskevat säännökset ehdotetaan kumottaviksi. Sen sijaan ulosmittauksen laskentasäännöt mitoitettaisiin työryhmän ehdotuksessa siten, että niissä on huomioitu vapaakuukausien poistaminen. Velallisen yksilölliset olosuhteet otettaisiin mietinnössä ehdotetussa mallissa huomioon rajoittamalla tarvittaessa ulosmittauksen määrää. Vaihtoehtoisesti työryhmä on käsitellyt mahdollisuutta säilyttää osittain velalliselle viran puolesta myönnettävät vapaakuukaudet. Tämän työryhmän mietinnössä esitetyn vaihtoehtoisen mallin alustavia vaikutuksia on arvioitu erillisessä oikeusministeriön muistiossa, josta pyydetään myös lausuntoja.

Lausuntonne yleisesti tulojen ulosmittausta koskevista muutosehdotuksista.

Uudistamisen tavoite yksinkertaisemmista ja ymmärrettävämmistä ulosoton laskentasäännöistä sekä velallisten yhdenvertaisesta kohtelusta on kannatettavaa. SAK kuitenkin painottaa, että uudistus on ensisijaisesti tehtävä velallisen eikä hallinnon tai säästötoimenpiteiden näkökulmasta.

Lausuntonne ehdotuksesta säilyttää velallisen suojaosuus takuueläkkeen tasolla (ehdotettu muutos ulosottokaaren 4 luvun 48 §:ään).

Lausuntonne ehdotetuista ulosmittauksen määrän laskentasäännöistä (ehdotetut muutokset 4 luvun 49 ja 50 §:ään sekä ehdotettu uusi 49 a §).

Lausuntonne ehdotuksesta velallisen elatuksen varassa olevien henkilöiden huomioimiseen tulojen ulosmittauksessa (ehdotetut muutokset 4 luvun 48 ja 49 §:iin).

Mietinnössä esitetään, että avopuolisoa ja puolison lasta ei otettaisi jatkossa huomioon ulosmittauksen määrää laskettaessa. SAK huomauttaa, että esitys ei huomioi perheiden tosiasiallista elatusvastuuta ja on huolissaan lapsiperheköyhyyden kasvamisesta. THL:n laskelmien mukaan hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset lisäävät pienituloisten määrää noin 110 000 ihmisellä, joista alaikäisiä on 27 000.

Lausuntonne ehdotuksesta poistaa vapaakuukausia koskevat säännökset sekä muuttaa ulosmittauksen rajoittamista koskevaa säännöstä. (Ehdotus muuttaa 4 luvun 51 § ja kumota 4 luvun 52 ja 53 §:t).

Vapaakuukausien poistaminen korvattaisiin ulosoton määrien kuukausittaisella pienentämisellä ja erottamisetuun tehtävillä muutoksilla. Esityksen tarkoituksena on, että velallinen varautuisi tuleviin tarpeisiinsa säästämällä rahaa esimerkiksi pankkitilille. SAK painottaa, että vapaakuukaudet ovat auttaneet talouden suunnittelussa myös yllättävissä elämäntilanteissa. Lisäksi on huomioitava, että suurin osa ulosottovelallisista on pieni- tai keskituloisia ja alemmissa tuloluokissa keskimääräiset nettotulot ovat vapaakuukausina olleet tilityskuukausia pienemmät. Tämä tarkoittaa, että vapaakuukausien aikana saatavat tulot on tarvittu elinkustannuksiin. SAK vaatii, että mahdollisuus ulosoton keventämiseen on säilytettävä esimerkiksi vaikeita elämäntilanteita ja kertahankintoja varten, sillä omaehtoinen säästäminen ei välttämättä ole mahdollista. Erityisesti, kun esityksen mukaan ulosmittauksen määrän keventämistä on myös tarkoitus rajoittaa.

Lausuntonne työryhmän mietinnön jaksossa 5.1 esitetystä sekä oikeusministeriön muistiossa käsitellystä vaihtoehdosta, jossa velalliselle viran puolesta myönnettävät vapaakuukaudet säilytettäisiin osittain.

Lausuntonne ehdotetusta muutoksesta jatkuvan elatusavun perintää koskevaan säännökseen (ehdotettu muutos 4 luvun 54 §:ään).

Lausuntonne tulojen ulosmittaukseen ehdotettujen muutosten vaikutuksesta velallisten ja velkojien asemaan. Arvioitteko ehdotetuilla muutoksilla olevan sellaisia vaikutuksia, joita mietinnössä ei ole tunnistettu?

SAK painottaa, että ulosoton maksuprosenttien olisi oltava tasolla, joka huomioisi velallisen todellisen maksukyvyn, ja että työn tekeminen olisi kannattavaa. On myös varmistettava, ettei ulosmittausta ylimitoiteta tulojen epäsäännöllisyyden vuoksi. Pienituloisten henkilöiden osalta ulosmittauksen keventyminen nostaa työllistymisen kannustimia, mutta mahdollisen maksuaikojen pidentymisen ja korkokustannusten kasvun vaikutus on päinvastainen. Työllisyysvaikutuksia ei mietinnössä ole arvioitu, vaan ne perustuvat aiempaan selvitykseen.

Mietinnön vaikutusarviot painottuvat hallinnollisen taakan keventämiseen, henkilöstövaikutuksiin ja teknisiin muutoksiin. Muutosten yksittäiset vaikutukset on arvioitu pieniksi, mutta vaikutus pienituloisiin voi olla mittava henkilötasolla. SAK huomauttaa, että muutosten yhteisvaikutukset velallisen osalta puuttuvat kokonaan eikä sosiaaliturvaetuuksien laajenevien ulosmittausten heijastusvaikutuksia ole huomioitu. On myös huomioitava, että ulosottovelallisten, häätöjen ja maksuhäiriöiden määrät ovat kasvaneet merkittävästi.

Lausuntonne tulojen ulosmittaukseen ehdotettujen muutosten taloudellisista vaikutuksista sekä vaikutuksista palkan maksajien asemaan. Arvioitteko ehdotetuilla muutoksilla olevan sellaisia vaikutuksia, joita mietinnössä ei ole tunnistettu?