Työntekijä, ota tästä täsmätärpit talouskeskusteluun

Päivitimme taas SAK:n työmarkkinakatsausta. Poliittisia päätöksiä perustellaan usein talouden kautta, joten on tärkeää, että talouspolitiikkaa koskeva keskustelu on avointa ja ymmärrettävää kaikille. Työmarkkinakatsaus on keskittynyt erityisesti työmarkkinoihin liittyvien talouden osa-alueiden seuraamiseen. Lisäksi teemme vaihtuvilla teemoilla keskustelunavauksia aiheisiin, joista ei puhuta – vaikka pitäisi! Lue esimerkiksi artikkeli Ammatillisen koulutuksen suosio ja kehitys eivät kulje samaan suuntaan.

Ohessa on muutama makupala, jotka jokaisen olisi talouden tilanteesta hyvä tietää. Koko raportin voi lukea ja vaikka tulostaa täältä.

Taantuma keppihevosena

Julkisen talouden tilanne ja kasvun tarve ovat politiikan kestoaiheita. Suomen talouden taantuman on useaan kertaa julistettu olevan pian ohi. Yhtä monta kertaa tämä väite on peruttu. Onneksi merkkejä käänteistä on (vihdoinkin) käsillä – ellei esimerkiksi kauppasota tai muu vastaava takaisku – leikkaa kasvulta siipiä.

Hallitus on käyttänyt talouden tilannetta keppihevosena, jolla ratsastaen on päätetty yhtä ja toista. Tämä kevään puoliväliriihen päätösten myötä hallituksen politiikan linja on entistäkin selkeämpi: pienituloisten toimeentuloa pitää heikentää ja suurituloisten parantaa. Kuitenkaan talouskasvuun tai julkistalouteen tällä politiikalla ei ole juuri vaikutusta. Vakavamielinen puhe “velkalaivan kääntämisestä” on osoittautunut bluffiksi.

Jos vain yrityksille tukea saisin…

… niin investointeja tulisi Suomeen lisää. Vai tulisiko? Huoli investointien tasosta on aito, koska viime vuosien taantumassa investointien määrä on laskenut jyrkästi. Investoinnit tarkoittavat uusien tuotantovälineiden ostamista, kuten laitteen, ohjelmiston tai tehdashallin hankintaa.

Kuitenkin poliittisissa toimissa kannattaa olla tarkkana: osa yritystuista ei juuri investointeihin vaikuta, vaikka rahaa jaetaan yrityksen taskuun. SAK on pitänyt perusteltuna tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan eli TKI:n rahoittamista. Myös osa vihreän siirtymän tuista, jotka edistävät ympäristölle haitallisista tuotantotavoista irtaantumista esimerkiksi työntekijöille oikeudenmukaisella tavalla, on SAK:n mielestä perusteltuja. Kuitenkin osaan hallituksen käyttämistä tuista liittyy riski, etteivät ne juuri edistä talouskasvua tai tuota haluttua tulosta.

Jos kuulet puhetta huonosta kilpailukyvystä, älä lankea ansaan! Suomen hintakilpailukyky – eli karkeasti ottaen palkkatason ja työn tuotoksen suhde – on hyvällä tasolla. Vaikka takavuosina kilpailukyvyn kanssa oli vaikeuksia, Suomen kasvu ei ole nyt tästä kiinni. Pikemminkin kilpailukyky on vahvistumassa.

Kyllä rahat riittävät, vai riittävätkö?

Ostovoima kuvaa sitä, miten paljon palkalla ja muilla tuloilla pystyy tavaroita ja palveluita ostamaan. Ostovoima on palannut kuopasta kasvuun, erityisesti ammattiliittojen neuvottelemien tavallista korkeampien palkankorotusten avulla. Myös hintatason kasvun tyrehtyminen on parantanut meidän kaikkien toimeentuloa. Uusien ennusteiden valossa ”yleisen linjan” eli ammattiliittojen sopimien palkankorotusten keskimääräisen tason mukaiset palkankorotukset saavuttavat tavoitteensa ostovoiman palauttamisesta nopeammin kuin vielä alkuvuovuodesta uskottiin.

Ostovoima ei kuitenkaan vielä ole samalla tasolla kuin vuonna 2021. Tämän vuoksi kuluttajat eivät vielä täysin luota omaan talouteensa. Kun luottoa tai rahaa ei ole, ihmiset eivät tee hankintoja ja talouskasvu sakkaa. Suomi tarvitsee yksityisen kulutuksen piristymistä, eikä poliitikkojen pitäisi päätöksillään ruokkia epävarmuutta. Erityisesti pieni- ja keskituloisten toimeentuloa on heikennetty tuntuvasti. Puoliväliriihessä verotusta muutettiin, mutta osalle pieni- ja keskituloisille nettovaikutus jää jopa pakkasen puolelle.

Työmarkkinatkin käyvät maitohapoilla

Viimeisen kahden vuoden aikana työmarkkinoiden vahva vire on kadotettu. Tämä on näkynyt sekä työllisyyden laskuna että työttömyyden kasvuna. Osaltaan päänvaivaa on aiheuttanut taantuma, osaltaan poliittiset päätökset leikkauksista, jotka ovat pahentaneet entuudestaan suhdannetta. Kyse on isosta ongelmasta, koska matala työttömyys ja korkea työllisyys ovat paitsi inhimillisesti tärkeitä tavoitteita, myös vahvistaisivat julkista taloutta hyvin paljon.

Työmarkkinoilla on myös sitkeitä ongelmia. Esimerkiksi yli 100 000 työntekijää on vastentahtoisessa osa-aikatyössä. Lisäksi työllisistä suuri osa on määräaikaisissa työsuhteissa. Tällaiset jatkuvaan kokoaikatyöhön verrattuna ”epätyypilliset” työt lisäävät monille epävarmuutta toimeentulosta ja työn jatkosta. Hallitus yrittää patistaa leikkauksilla yhä useamman työntekijän kohti kokoaikatyötä. Harmi vain, ettei kokoaikatöitä yksinkertaisesti ole kaikilla aloilla ja alueilla tarjolla.

Erityissuojelua saksien kanssa

Koulutus on tärkeää paitsi sivistykselle ja osaamiselle, myös tulevien sukupolvien toimeentulolle ja talouskasvulle. Tämän vuoksi koulutuksesta leikkaamista on syytä välttää. Hallitus onkin luvannut ”erityissuojelua” koulutukselle. Tästä huolimatta esimerkiksi opiskelijoiden toimeentuloa on heikennetty, aikuiskoulutustuki on lakkautettu ja vapaasta sivistystyöstä on leikattu. Koulutuksesta on leikattu paljon.

Suhteellisesti eniten rahoitus on laskenut 2000-luvulla ammatillisessa koulutuksessa ja ammattikorkeakoulutuksessa. Tästä huolimatta näistä koulutusjärjestelmän osista on yhä vain saksilla leikattu. Lisäksi ammatillisen koulutuksen saaneet ovat merkittävästi aliedustettuja korkea-asteen opinnoissa. On korkea aika keskustella siitä, onko koulutusjärjestelmämme kunnossa.