Miten työehtosopimuskierros meni niin kuin omasta mielestä?
"Kierroksen haasteeksi nousi koordinaatio – ei sen epäonnistuminen vaan juuri toimivuus. "
Jaana Ylitalo, Työmarkkinapäällikkö
Työehtosopimusten neuvottelukierros on enää muutamia sopimuksia vaille valmis. Vajaan vuoden aikana neuvoteltiin SAK:laisessa liittoperheessä noin 250 työehtosopimuksesta ja palkkaratkaisuista. Ne koskettavat noin 1,3 miljoonaa palkansaajaa.
Olen vastannut työehtoneuvottelujen koordinoinnista SAK:ssa ja voin sanoa, että olen kohtuullisen tyytyväinen neuvottelukierrokseen. Yhteiseen koordinaatioon osallistui tiiviisti kymmenet tai paremminkin sadat kollegat ja aktiivit ammattiliitoissa, työpaikoilla ja SAK:ssa. Lämmin kiitos kaikille teille, jotka teitte liittojen tavoitteista totta jäsenille ja muille suomalaisille palkansaajille!
Varsinainen analyysi on vielä vaiheessa. Keräämme parhaillaan tarkempia tietoja ammattiliitoista heidän tavoitteistaan ja tuloksistaan sekä yhteistyön toimivuudesta neuvottelujen, työtaistelujen ja viestinnän osalta. Jotain voi kuitenkin sanoa jo tässä vaiheessa.
Kierroksen haasteeksi nousi koordinaatio – ei sen epäonnistuminen vaan juuri toimivuus. Työnantajille ja Orpon-Purran hallitukselle ammattiliittojen välinen yhteistyö tuntui olevan liikaa. Työnantajaleiristä on jopa vihjattu, että juuri yhteistyö ja julkaistu palkkatavoite oli heille niin iso ongelma, että he pistivät liinoja kiinni neuvotteluissa ja jarruttivat neuvottelukierroksen päänavauksen eli ensimmäisen sopimuksen syntymistä. Pääavaajana toiminut teknologiateollisuuden työntekijöiden työehtosopimus hyväksyttiin lopulta helmikuun lopussa yli viiden kuukauden neuvottelujen jälkeen.
Julkistimme ensimmäistä kertaa liittojen yhteisen palkankorotustavoitteen. Se ei ollut hatusta heitetty eikä myöskään ylimitoitettu. Palkansaajien ostovoiman kehitys oli jäänyt pahasti negatiivisen puolelle 2020-luvulla eli kiinniotettavaa oli, ja toisaalta yrityksissä oli myös palkankorotusvaraa. Kansalaiskeskustelussa tavoitetta pidettiin hyvänä ja yleinen mielipide taipui – jos ei ihan kaikkinensa –, tavoitetta tukemaan. Neuvotteluissa syntynyt päänavaajasopimus ja siitä muodostunut palkankorotusten linja kuroo sopimuskauden aikana umpeen palkansaajien ostovoimakuopan.
Tiedustelimme työehtokierroksen onnistumisesta myös luottamushenkilöpaneelimme avulla. Paneelin vastausten mukaan tyytyväisyys neuvottelujen lopputuloksiin oli myös kasvanut ja varsinkin tyytyväisyys palkkaratkaisuihin oli noussut huomattavasti. Samalla tyytymättömien osuus edellisen kyselyn tuloksesta oli reilusti laskenut.
Neuvottelukierroksella useat liitot joutuivat vauhdittamaan ratkaisujen syntyä työtaistelu-uhkilla ja lakkojakin toteutui. Ilmoituksia näistä työriidoista jätettiin valtakunnansovittelijan toimistolle noin 20 SAK:laisen sopimusalan työehtosopimuksen osalta. Erikoista viime kuukausien työriitojen ratkomisessa oli mielestäni se, että vain neljä näistä työriidoista päätyi sovintoon sovittelijan sovintoesityksen avulla.
Sovittelutoiminta on jähmettynyt viime vuosina ja tuskin vähäisimpänä syynä ovat olleet vuodenvaihteen muutokset lakiin työriitojen sovittelusta. Vientimallilaiksi ristitty laki on halvaannuttanut sovittelutoimintaa entisestään. Työmarkkinaosapuolten sopimisvapautta on rajoitettu ja korjausliikkeet tasapainon palauttamiseksi olisivatkin tarpeen.
Iso käytännön ongelma ja neuvotteluja vaikeuttava tekijä oli yhteisen tasapuolisen talouden tietopohjan puuttuminen. Aiemmin talouden yhteistä tilannekuvaa loi ensin Tulopoliittinen selvitystoimikunta tuposeto ja 2008–2020 Tulo- ja kustannuskehitystoimikunta tukuseto. Tämä yhteistyö päätettiin työnantajaleirin toimesta.
Toinen haaste on, ettei myöskään toimialatasolla työehtoja sovittaessa jaeta enää yhteisesti laskentaan vaadittavia palkkatietoja. Karrikoiden voisi sanoa, että työnantajat kertovat hintalapun neuvotteluissa pöydällä olevilla asioille, mutta eivät kuitenkaan näytä mihin tämä hintalappu perustuu. Viime kierroksilla esimerkiksi tasa-arvoiset perhevapaat ovat olleet tämän laskennan kuurupiilon vankina.
Kaikkien etu olisi, että sopijoilla olisi käytössä yhteiset laskelmat.
Neuvottelukierroksen yhteistyöstä on jäänyt paljon huomioita, onnistumisia ja kehittämisen kohteita tulevalle ajalle. Ja esimerkiksi lentoliikenteen palveluiden työehtosopimus on vielä solmimatta. Varmaa tässä vaiheessa on sekä oman kokemukseni pohjalta että satojen ammattiyhdistysihmisten kanssa töitä tehneenä, että parasta on yhteistyö. Yhdessä me teimme sen!