Katja Syvärisen vappupuhe 2022
SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Katja Syvärinen
Työväen vappu Salon torilla 1.5.2022 kello 12.00
Perhevappu Turun Vähätorilla 1.5.2022 kello 13.00
Hyvät toverit,
Kahden koronavapun jälkeen liput liehuvat jälleen ulkona. Mikä hienointa, vappua juhlitaan yhdessä.
Työväen vapun paras perinne on ollut kokoontua yhteen. Perinteet muuttuvat, mutta vappu pitää pintansa. Osittain siksi, että silloin juhlivat kaikki muutkin, mutta uskon, että yksi sitä kannatteleva asia on työväenliikkeen – työtä tekevien, työtä hakevien ja työväenliikkeen arvot jakavien ihmisten – tahto tulla yhteen yli ammatti- ja puoluerajojen toteamaan, että me olemme olemassa, toisiamme varten, paremman työelämän puolesta. Niin kuin työmarkkinaslangissa tavataan sanoa, voimaa näytetään ja käytetään. Vappuna sitä yhdessä näytetään. Kuluneella työmarkkinakierroksella on nähty, että tarvittaessa sitä myös käytetään.
Hyvät toverit,
Työnantajat ovat vuoroin vaatineet niin sanotusta Suomen mallista kiinni pitämistä, eli että neuvottelukierroksen avaava vientisektori määrittää palkkatason ja muut noudattavat sitä. Toisaalta omilla toimillaan työnantaja on itse hajottanut neuvottelemisen sekä ajallisesti että paikallisesti niin, että ei voida enää puhua mistään mallista. Osa aloista ei ole saanut edellisiä neuvotteluja maaliin, ennen kuin jo uudet neuvottelut alkavat.
Perinteinen kolmikantainen sopiminen työntekijöiden, työnantajien ja valtiovallan kesken toimi Suomessa pitkään hyvin. Työnantajien rikkoma malli on yritetty korvata erilaisilla yrityskohtaisilla ja paikallisilla malleilla, jotka purkavat työntekijän suojaa ja siirtävät kaiken päätäntävallan yrityksiin ja pahimmillaan jättävät työntekijän yksin. Asetelma ei ole tasapuolinen, mutta perimmäisenä tarkoituksena eräillä lieneekin ollut ammattiyhdistysliikkeen kyykyttäminen, ei työllisyyden parantaminen.
Osassa aloista on tällä kierroksella nähty, että tahtoa ja taitoa löytyy ja sopimuksia syntyy yhdessä, jopa helposti. Sitten on ollut tilanteita, joissa työnantaja on edelleen tullut neuvotteluihin henkisen moottorisahan kanssa. Eihän sellaisesta seuraa kuin ennätysmäiseksi pitkittyneitä kiistoja ja valtavia menetyksiä.
Jos tämä on sitä työnantajapuolen peräänkuuluttamaa joustoa, rakenteellista uudistamista, niin voi sentään! Suomen menestys nojaa jatkossakin siihen, että osaamme jalostaa asioita paremmaksi. Nyt on aika jalostaa myös neuvottelukulttuuria. Ratkottavia ongelmia yhteiskunnassa riittää ilman, että niitä tehdään itse lisää!
Hyvät kuulijat,
Suomalainen työelämä on jakautunut monia muita maita vahvemmin nais- ja miesaloihin. Sen lisäksi meillä tutkitusti on edelleen perusteettomia palkkaeroja työn vaativuuteen ja koulutukseen nähden. Kun nais- ja matalapalkka-alojen tilannetta ei voi enää entisen maailman tapaan korjailla tulopoliittisilla sopimuksilla, tarvitaan erilaisia keinoja. Jos – siis ihan aidosti ja oikeasti – halutaan tämä rakenteellinen palkkavika korjata muutenkin kuin vapun juhlapuheissa.
Kun kaikki saavat saman, kaikki eivät saa samaa. Kun työnantajaliitot vaativat tiukkaa pitäytymistä kierroksen avaavan vientialan palkkalinjassa, mitä tapahtuu? Kun 1 500 euroa kuukaudessa tienaavan työntekijän palkkaa nostetaan 2 %, hänen palkkansa nousee kolmekymppiä. Kun 5 000 euroa kuukaudessa tienaavan työntekijän palkkaa nostetaan 2 %, hänen palkkansa nousee satasella. Saivatko saman verran?
Osaamisesta ja tuloksesta saa maksaa. Mutta kun palkkaerot sementoidaan prosenttikorotuksilla, mikään ei muutu. Jos yhden alan saamat isommat korotukset ymmärrettävästi herättävät muissa aloissa vaatimuksen saada seuraavalla kierroksella vähintään saman verran, ollaan kierteessä, jonka seurauksena mikään ei muutu. Myös rakenteellinen palkkavika on ja pysyy.
Ensiapukurssin käyneet ehkä muistavat kurssitehtävänä lavastetun onnettomuustilanteen, jossa kurssilaiset pyrkivät hoitamaan apua tarvitsevat mahdollisimman tehokkaasti. Pahiten loukkaantunutta uhria esittävä Anne-nukke nurkassa jää usein tilanteessa kokonaan vaille huomiota. Eniten huomiota saa se, joka vaatii sitä kovimpaan ääneen. Oikeassa elämässäkin vaatii taitoa havaita myös hiljaiset äänet. Taitoa ymmärtää, kuka tarvitsee eniten. On tilanteita, joissa yleisön suosikki ja kisan voittaja ratkaistaan huutoäänestyksellä, mutta rakenteellista palkkavikaa ei korjata huudattamalla yleisön suosikkia.
Rakenteellista palkkavikaa julkisella sektorilla tai yksityisellä palvelualalla ei myöskään korjata sillä, että teollisuustyöläiset kieltäytyvät palkankorotuksista. Palkkavika korjataan ymmärtämällä eri alojen todellinen tilanne palkkojen ja työn vaativuuden osalta. Se korjataan neuvottelemalla ratkaisuista työmarkkinaosapuolten kesken. Rakenteellista palkkavikaa voi korjata huolella laaditulla palkkaohjelmalla ja rahalla.
Nais- ja matalapalkka-alojen rakenteellisen palkkavian korjaamisessa toinen hyvä työkalu on palkka-avoimuus, jota on tällä hallituskaudella edistetty lainsäädäntöhankkeella ja joka etenee myös EU-tasolla. Palkka-avoimuus tarkoittaa sitä, että työpaikalla palkkauksen ja palkitsemisen periaatteet ovat selkeät ja niiden noudattaminen on mahdollista todentaa. Palkka-avoimuus varmistaa, että mahdolliset epäilyt perusteettomista palkkaeroista voidaan myös todentaa eikä epäilyksille ja luuloille jää turhaan tilaa. Palkka-avoimuus ei lisää kateutta, se vähentää sitä. Kun viat tunnistetaan, ne voidaan täsmäkorjata.
Kolmas tärkeä asia on alipalkkauksen kriminalisointi ja työmarkkinarikollisuuden tuntuvampi sanktiointi. Erilaista työntekijöiden hyväksikäyttöä tapahtuu kaikkein eniten siellä, missä palkat ovat alhaisia, työsuhteet epävarmoja ja työntekijät riippuvaisimpia työnantajastaan. Jos kiinnijäämisen riski on olematon ja kiinni jäämisestä ei seuraa kuin velvoitteiden viivästetty hoitaminen, yhteiskunta ennemminkin kannustaa kuin estää väärinkäytöksiä. Tarvittaessa ammattiliitolla tulisikin olla mahdollisuus nostaa kanne työntekijän puolesta.
Hyvän ja reilun työelämän rinnalla on tärkeää huolehtia myös riittävästä sosiaaliturvasta, joka kannattelee elämän aallokossa. Olemme huolissamme, että työttömyysturvan uudistamisessa tuloksena voi olla pienimpien päivärahojen pieneneminen ennestään. Se ei kannusta, se lannistaa. Me haluamme kasvattaa työllisyyttä lisäämällä hyvää!
Hyvät toverit,
On ollut aikoja, jolloin sana solidaarisuus on tuntunut muinaisjäänteeltä jostain romantilliselta 70-luvulta. Yhtäkkiä solidaarisuus on taas täällä. Se on arjen tekoja ukrainalaisten hyväksi sodan keskellä ja omassa maassamme. Solidaarisuus on EU:n huippukokouksen asialistoilla. Ja solidaarisuutta on myös ammattiliittojen välillä. Puheet siitä, että ay-liike olisi menettänyt tarkoituksensa ja toimintakykynsä, voidaan unohtaa. Kun tarvitaan solidaarisuutta, tekoja toisten puolesta, me toimimme.
AY-liike on myös rauhan liike ja kansainvälinen liike. Valko-Venäjällä valtion turvallisuuspalvelu pidätti yli kymmenen ammattiyhdistysaktivistia, mukaan lukien lähes kaikki ammattiliittojen johtajat. Pidätetyt henkilöt ovat tuominneet Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan ja vaatineet Venäjän joukkojen vetäytymistä Valko-Venäjän alueelta. Muun muassa maailmanlaajuiset ammattiliitot, kansainvälinen työjärjestö ILO ja Amnesty International ovat jo tuominneet pidätykset ja vaatineet Valko-Venäjän ammattiliittoihin kohdistuvien tukahduttamistoimien lopettamista. Lähetetään yhteisesti terveiset Valko-Venäjän hallitukselle, että vaadimme vangittujen ay-toimijoiden välitöntä vapauttamista. Vapaa ammattiyhdistysliike on vapaan demokratian merkki.
Sota Euroopassa tuo meille pakolaisia Ukrainasta. Toivotamme heidät lämpimästi tervetulleiksi myös suomalaiseen työelämään. Valitettavasti on jo nähty, että syntyy myös lieveilmiöitä ja hyväksikäyttöä. Ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytössä toistuvat usein samat asiat: huonot työolot, ylipitkät työpäivät, erilaisten lisien maksamatta jättäminen ja palkka, joka ei ole työehtosopimuksen mukainen. Tällaiselle hyväksikäytölle ei saa antaa tilaa ei nyt eikä tulevaisuudessa!
Keskellä kolmoiskriisiä, pandemia, sotaa ja ilmastonmuutosta tuntuu välillä, että pienet teot ovat mitättömiä. Teot arjessa, työssä, ystävien kesken eivät kuitenkaan ole pieniä tekoja. Me kannattelemme toisiamme, me muutamme maailmaa paremmaksi vähän kerrassaan. Työväenliikkeen ja ammattiyhdistysliikkeen tehtävä ei ole vain puolustaa tähän asti saavutettuja asioita, vaan tavoitella joka päivä parempaa yhteiskuntaa kaikille. Toverit, meitä tarvitaan!
Hyvää työväen vappua!
