Veropolitiikka syö palkankorotukset
"Hallituskauden aikana keskituloisella palkansaajalla jää käteen noin 4400 euroa enemmän vuodessa palkankorotusten ansiosta. Hallituksen veropäätökset ja inflaatio nakertavat tästä karkeasti puolet pois, mutta ostovoima paranee silti selvästi."
Patrizio Lainà, Pääekonomisti
Suomalaisten palkansaajien ostovoima otti hieman takapakkia alkuvuodesta, kun inflaatio kiihtyi Iranin sodan vuoksi. Nyt palkansaajien ostovoiman ennustetaan palautuvan elinkustannuskriisiä edeltävälle tasolle loppuvuodesta. Kehitys ei kuitenkaan johdu hallituksen talouspolitiikasta, vaan sitä tapahtuu hallituksesta huolimatta.
Hallitus on ottanut kunniaa ansiotuloverotuksen kevennyksistä, muttei ole omissa vaikutusarvioissaan huomioinut välillisen verotuksen kiristyksiä.
Jos vain tarkastelee ansiotuloverotusta, saa virheellisen kuvan veropolitiikan vaikutuksista tavallisen palkansaajan ostovoimaan. Välillisen verotuksen kiristymisen maksavat palkansaajat korkeampina hintoina. Tämäkin on syytä huomioida veropolitiikan vaikutuksia arvioitaessa.
Arvonlisäveron kiristys syö ostovoimaa
Ilman Petteri Orpon (kok) hallituksen veropäätöksiä palkan ostovoima olisi palautunut elinkustannuskriisiä edeltävälle tasolle jo viime vuonna, eikä vasta vuoden 2026 lopussa.
Vaikka ansiotuloverotus kevenee järjestäytyneillä palkansaajilla keskimäärin joitakin kymmeniä euroja vuodessa, välilliset verot – erityisesti arvonlisäveron kiristys – nostavat hintoja ja vievät ostovoimaa noin 400 euroa vuodessa. Hallituksen veropolitiikka heikentää siis keskituloisen palkansaajan ostovoimaa vuosina 2024–2027 yhteensä lähes 400 euroa vuodessa.
Veropolitiikan ongelma ei rajoitu pelkkään kokonaisvaikutukseen, vaan myös sen jakautumiseen. Ansiotuloverotuksen muutokset eivät juurikaan tue pieni- ja keskituloisia, vaan hyödyt painottuvat suurituloisiin.
Palkansaajien ostovoiman vahvistuminen ei perustu veropolitiikkaan vaan ammattiliittojen neuvottelemiin palkankorotuksiin.
Esimerkiksi 20 000 euroa kuukaudessa ansaitsevan veroaste laskee lähes neljä prosenttiyksikköä hallituskauden aikana, kun taas keskituloisen eli noin 3 600 euroa kuukaudessa ansaitsevan palkansaajan veroaste ei laske edes prosenttiyksikköä. Lisäksi arvonlisäverotuksen kiristäminen syö etenkin pieni- ja keskituloisten ostovoimaa, sillä he käyttävät suuremman osan tuloistaan kulutukseen kuin suurituloiset.
Ostovoima vahvistuu palkankorotuksilla
Palkansaajien ostovoiman vahvistuminen ei perustu veropolitiikkaan vaan ammattiliittojen neuvottelemiin palkankorotuksiin. Hallituskauden aikana keskituloisella palkansaajalla jää käteen noin 4400 euroa enemmän vuodessa palkankorotusten ansiosta. Hallituksen veropäätökset ja inflaatio nakertavat tästä karkeasti puolet pois, mutta ostovoima paranee silti selvästi.
Riittämätön kotimainen kysyntä on tällä hetkellä ylivoimaisesti suurin kasvun este. Velkajarrun sitoessa suomalaisten päättäjien käsiä ja rahapolitiikan ollessa toisissa käsissä, riittävät palkankorotukset ovat ainoa tapa selättää kotimainen kysyntävaje.
Kirjoitus on julkaistu Kauppalehdessä 18.8.2026