Työperäisten maahanmuuttajien kielikoulutus kaipaa uudistusta – kansallisesti ja EU-tasolla
"Pysyvän oleskeluluvan ehtojen kiristyminen, mukaan lukien kielitaitovaatimukset, korostaa tarvetta tarjota kielikoulutusta myös työperäisille maahanmuuttajille."
Eve Kyntäjä,
Suomi tarvitsee strategian työperäisten maahanmuuttajien kielikoulutuksen edistämiseksi. Tällä hetkellä kieliopetusta tarjotaan lähinnä humanitaarisin perustein tulleille osana kotoutumiskoulutusta, mutta työperäiset maahanmuuttajat jäävät usein palveluiden ulkopuolelle, koska he eivät kuulu kotoutumispalvelujen piiriin.
Pysyvän oleskeluluvan ehtojen kiristyminen, mukaan lukien kielitaitovaatimukset, korostaa tarvetta tarjota kielikoulutusta myös työperäisille maahanmuuttajille. Samalla hallitus leikkaa kotoutumiskorvauksia ja aikoo purkaa kuntien velvoitteita järjestää palveluita, mikä uhkaa koko kotoutumisen infrastruktuuria. Vastuu siirtyy silloin yhä enemmän kolmannelle sektorille, muun muassa uskonnollisille yhteisöille, joiden toimintaperiaatteet eivät välttämättä aina edistä sukupuolten tasa-arvoa.
Kielitaidon puute vaikeuttaa kotoutumista, mutta voi muodostaa työelämässä myös turvallisuusriskin erityisesti sosiaali- ja terveysaloilla, joilla vuorovaikutus on keskeistä. Ironista kyllä, juuri nämä alat kärsivät pahimmasta työvoimapulasta, mutta kielitaitoon ei panosteta systemaattisesti.
Suomessa on jo kehitetty toimivia malleja, kuten Työpaikkasuomi-ohjelma ja Kielibuusti-hanke, joissa kielitaitoa vahvistetaan työpaikoilla.
Tarvitaan myös EU-tason linjaus, joka velvoittaisi jäsenmaita tarjoamaan kielikoulutusta työperäisille maahanmuuttajille. ESR-rahoitusta tulisi kohdentaa hankkeisiin, joissa kieliopetus yhdistyy työntekoon ja mentorointiin. Euroopan osaamisen strategia tarjoaa kehyksen, jonka kautta kielitaito voidaan tunnistaa osaksi elinikäistä oppimista.
Suomessa on jo kehitetty toimivia malleja, kuten Työpaikkasuomi-ohjelma ja Kielibuusti-hanke, joissa kielitaitoa vahvistetaan työpaikoilla. Valitettavasti Työpaikkasuomi on lopetettu, vaikka tarve sen kaltaiselle tuelle on edelleen ilmeinen. Tällaiset käytännöt voisivat toimia mallina koko EU:lle.
Ajatus lakisääteisestä kielikoulutuksesta on saanut kritiikkiä kustannuksista, mutta EU-rahoitusta ja olemassa olevia hyviä käytäntöjä hyödyntämällä koulutusta voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti.
Työelämälähtöinen kielikoulutus ei ole vain osaamisen kehittämistä – se on olennainen osa kotoutumista ja yhteiskuntaan kiinnittymistä. Kestävä työperäinen maahanmuutto edellyttää kotoutumista, ja se ei ole mahdollista ilman riittävää kielitaitoa.
Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 22.9.2025